HAMK on ollut mukana Osaamismatkalla -hankkeessa, jossa on kehitetty monialaista uraohjauksen verkkovalmennusta ohjaustyötä tekevien ohjausosaamisen lisäämiseksi sekä monialaisen verkostoyhteistyön edistämiseksi, joka on myös jatkuvan oppimisen kannalta tärkeää. Jatkuvalla oppimisella pyritään tarjoamaan mahdollisuus elämänkaaren ja työuran eri vaiheissa oleville henkilöille oman osaamisen ennakoivaan uudistamiseen ja kehittämiseen. Jatkuvan oppimisen tueksi luodaan ohjauksen palvelut, joilla tuetaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Tavoitteena on, että kaikilla on tietojen, taitojen ja osaamisen puolesta mahdollisuudet sekä työelämään että merkitykselliseen elämään. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehittämällä pyritään osaamis- ja työllistymistason nousuun. Erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen hakeutumiseen pyritään lisäämään ohjauksen, tiedottamisen ja neuvonnan avulla. Toinen merkittävä ja potentiaalinen kohderyhmä ovat työttömät tai työttömyysuhan alla olevat, joiden mahdollisuuksia opiskelle työnhaun ohessa sivutoimisesti tullaan parantamaan.
Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehittämällä pyritään nostamaan työllisyysastetta ja lisäämään alueiden elinvoimaisuutta sekä kilpailukykyä. Tämä edellyttää hyvää ennakointia ja nykytilan jatkuvaa arviointia, joiden avulla suunnataan koulustarjontaa, jotta työvoimaa on saatavilla kaikilla aloilla. Jatkuvaan oppimiseen liittyvän koulutuksen tulee olla kaikilla koulutusasteilla monimuotoista ja työelämälähtöistä, jotta se on koulutukseen osallistujille saavutettavaa, mutta myös työelämän tämän hetken osaamistarpeisiin vastaavaa. Koulutustarjonta sisältää tutkintoja, tutkinnon osia ja niitä pienempiä ammattialakohtaisia koulutuksia, jotka voivat olla täydennys-, erikoistumis- ja muuntokoulutuksia. Koulutusten avulla pyritään tarjoamaan työnantajille osaavaa työvoimaa, joka tukee kilpailukykyä ja kestävää tulevaisuutta lisäten samalla hyvinvointia yhteiskunnassa.
Koulutuksen alkaessa kiinnitetään huomiota opintojen henkilökohtaistamiseen sekä opiskelijoiden osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, jotta työssä ja muilla tavoin aiemmin hankittu osaaminen tulee huomioiduksi täysimääräisesti ja opiskelija voi keskittyä hankkimaan itselleen puuttuvaa osaamista. Ammatillisessa koulutuksessa koulutus voidaan toteuttaa myös oppisopimuskoulutuksena, jolloin työyhteisöt ovat käytäntöyhteisöinä merkittävässä roolissa tukemassa uuden oppimista ja uuden osaavan työvoiman saamista. Työelämälähtöisyyden kautta koulutukseen osallistujat voivat vahvistaa työuran aikaista osaamista ja hankkia kokonaan uutta työelämässä tarvittavaa osaamista edetäkseen uralla tai työllistyäkseen uusiin tehtäviin.
Jatkuvan oppimisen toteutuminen vaatii myös ohjauksen ja uraohjauksen kehittämistä, jotka näyttäytyvät tällä hetkellä hajanaisina ja osittain myös puutteellisena erityisesti työssä olevien kohdalla. Ohjauspalvelujen koordinointi ja kokonaisvaltainen kehittäminen ovat välttämättömiä, jotta kaikki palvelut ovat eri asiakasryhmien saatavilla ja he saavat tarvitsemansa tiedon sekä ohjauksen ja neuvonnan oikea-aikaisesti suhteessa tarpeisiinsa. Ohjauspalvelujen kehittämisessä huomioidaan monikanavaisten digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen, joka lisää myös saavutettavuutta omalta osaltaan.
Ohjauksen lisäksi jatkuvaa oppimista tukee myös työnhakuun liittyvien palveluprosessien kehittäminen kohti pohjoismaista työvoimapalvelumallia. Uudessa mallissa palvelu on entistä henkilökohtaisempaa ja tiiviimpää asiakkaan näkökulmasta. Palvelu on holistista kattaen tarvittaessa asiakkaan elämän eri osa-alueet esim. sosiaali- ja terveyspalvelut, joilla tuetaan työllistymistä. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä eri palveluntarjoajien kesken sekä uudenlaisten ekosysteemien rakentamista.
Kirjoittaja
Anu Raudasoja
Lähde:
Valtioneuvosto (2020). Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-610-5
