Opiskelijoiden hyvinvointi on herättänyt viime aikoina runsaasti huolta. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan uupuneiden osuus korkeakouluopiskelijoista on huomattavasti kasvanut, ja jopa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijat tarvitsevatkin yhä enenevässä määrin keinoja, joilla tukea oman mielensä hyvinvointia. Mielenkyvyt ja mielenvointi korostuvat erityisesti opiskelussa, koska opiskelu on mielen sisäistä toimintaa.
Myös opettajat tarvitsevat taitoa suhtautua itseen myötätuntoisesti. Työn pirstaleisuus, kiire ja moninaiset vaatimukset kuormittavat opettajia entistä enemmän. Viime aikoina itsemyötätunto on esitetty yhtenä mielenkyvyn keinona, jonka avulla voidaan pyrkiä tukemaan omaa mielensisäistä hyvinvointia ja lieventämään kuormitustekijöiden vaikutusta. Tutkimusten mukaan itsemyötätunto lisää mm. luovuutta, innostusta ja inspiraatiota sekä vähentää stressiä ja pelkoa epäonnistumisesta. Korkeakouluyhteisö tarvitsee itsemyötätuntoisia opiskelijoita ja opettajia, jotta oppiminen ja opettaminen on mielekästä ja tukee yksilöiden hyvinvointia.
Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?
Itsemyötätunnolla tarkoitetaan sitä, miten kohtelee itseään ja miten suhtautuu itseensä erityisesti epäonnistumisen hetkellä. Sillä voidaan tarkoittaa sisäistä puhetta, jota ihminen käy itsensä kanssa: kykeneekö hän kohtelemaan itseään lempeästi ja ystävällisesti vai soimaako itseään epäonnistumisista.
Itsemyötätunto koostuu kolmesta ulottuvuudesta: 1) ystävällinen ja ymmärtäväinen asenne itseään kohtaan; 2) ymmärrys yhteisestä, jaetusta ihmisyydestä ja 3) tietoinen läsnäolo. Näillä tarkoitetaan sitä, kykeneekö ihminen osoittamaan itselleen lempeyttä ja myötätuntoa, näkemään epäonnistumiset ja haasteet osana ihmisyyttä ja epätäydellistä ihmiselämää (yhteenkuuluvuus) sekä olemaan tietoisesti läsnä kivun ja epämiellyttävien tunteiden kanssa menemättä niihin liian voimallisesti mukaan.
Itsemyötätunto on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin. Stressi on usein uhka ihmisen hyvinvoinnille ja siltä pyritään suojautumaan vaistomaisesti. Stressi voi tulla ulkoa tai mielen sisältä omien kokemusten vaikutuksesta. Kuitenkin keskeistä on se, miten suhtautuu stressiin ja kuormitukseen. Itsemyötätunto ja kokemus yhteenkuuluvuudesta heikentävät uhan tunnetta ja luovat turvallisuuden tunnetta ja näin ollen vähentävät myös emotionaalisia ja fysiologisia reaktioita. Itsemyötätunto antaa siis mahdollisuuden nähdä tilanne rakentavammin ja auttaa stressitilanteessa. Haastavina hetkinä ihmisellä on taipumus jäädä murehtimaan, mutta itsemyötätunnon avulla voidaan pyrkiä pääsemään eroon tällaisesta murehtimisen kierteestä. Usein jo pelkät mielikuvaharjoitukset tai lempeä puhe itseään kohtaan (esimerkiksi ”on ok tuntea näin, kaikki tuntevat ajoittain näin”) aktivoivat turvallisuuden tunteen ja laskevat tunnevastetta stressikokemukseen.
Miten itsemyötätuntoa voi parantaa?
Itsemyötätunto on taito, jota jokainen voi harjoittaa ja jossa voi jatkuvasti kehittyä. Yksinkertainen harjoitus itsemyötätunnon parantamiseen on miettiä, kuinka puhuisi hyvälle ystävälleen ja kokeilla siirtää samanlainen puhetapa omaan itseen. Usein suhtaudumme ystäviimme lämpimästi, ymmärtäväisesti ja empaattisesti, mutta samaan aikaan itseemme hyvinkin kriittisesti ja vähätellen. Jos ystävä ei ole lähellä mokan sattuessa, voi myös kuvitella, mitä oma ystäväni sanoisi minulle juuri nyt. Niinpä, hän tsemppaisi ja kannustaisi ja sanoisi, että jokaiselle voi käydä noin. Harjoittelunkaan suhteen ei saa olla liian kriittinen, vaan jälleen, suhtautua itseen hyväksyvästi ja ystävällisesti. On inhimillistä puhua itselleen kriittiseen sävyyn ja jo omien tunteiden hyväksyminen ja havainnointi on tärkeää ja arvokasta. Itsemyötätunnon harjoittelu kannattaa aloittaa tavallisissa arjen tilanteissa. Kun suhtaudut jo aamulla itseesi hyväksyvästi, päivän aikana tapahtuvat “töppäilyt” on mahdollista ohittaa kannustavammin ja itseään soimaamatta. Voit tutustua erilaisiin Kristin Neffin itsemyötätuntoharjoituksiin täältä: https://self-compassion.org/
Kirjoittajat
Telle Hailikari, tutkijayliopettaja, HAMK Edu
Riikka Tuominen, projektiasiantuntija, HAMK Edu
