Hiilipäästöjen vähentämisellä ja hiilinielujen lisäämisellä on suora vaikutus ilmastonmuutoksen hallintaan. Viheralueiden kasvillisuuden merkitystä hiilen sitomisessa on tutkittu Suomessa ja myös rakentamisvaiheen hiilipäästöjen vähentämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tutkimus molemmissa aiheissa on Suomessa viheralalla vielä alkuvaiheessa.
Kotkan Kantasatamaan on rakentumassa uusi viheraluekokonaisuus, jossa etsitään yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa hiiliviisaita ratkaisuja alueen rakentamiseen ja kunnossapitoon. HAMK on mukana monialaisessa CO-CARBON-hankkeessa, jossa tutkitaan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilen sidontakykyä. Hankkeen tavoitteena on kehittää suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käytäntöjä, joilla hiilen sitoutumista tehostetaan yhdessä muiden kaupunkivihreään liittyvien ekologisten ja sosiaalisten hyötyjen kanssa.
Laskennalla lisää ymmärrystä hiilipäästöistä
Kotkan Kantasataman suunnitelmia tutkittiin hiilipäästöjen vähentämisen näkökulmasta ja etsittiin konkreettisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Päästölaskentaan käytettiin Fore-kustannuslaskentaohjelmaa, joka ilmoittaa myös kohteen arvioidut hiilipäästöt. Kohteeseen suunnitellun grillipaikan ja istutusalueiden toteutukseen kokeiltiin ensimmäisessä esimerkissä pinnoitteena luonnonsuoraa ja kasvualustana paikalla tehtyä kasvualustaa. Vertailukohteessa käytettiin pinnoitteena asfalttia ja kasvualustana tuotteistettua alustaa. Ensimmäisen esimerkin hiilipäästöt olivat lähes puolet pienemmät mitä vertailukohteen päästöt. Vertailussa olisi voitu käyttää myös metallisia ja puisia kalusteita, joiden hiilipäästöissä on iso ero. Valitettavasti valmistajien ilmoittamia päästötietoja on vielä hyvin vähän saatavilla.
Hiilipäästöjen laskentaan on kehitetty työkaluja, joilla voidaan kustannusten lisäksi arvioida myös rakentamisesta aiheutuvia hiilipäästöjä. Rakentamiskohteiden hiilipäästöjen arvioimiseksi olisi tärkeää, että oikeaa ja riippumatonta tietoa olisi saatavilla helposti. Hankittavien tuotteiden yhteydessä – oli kyseessä sitten betonikivet, leikkipaikkakalusteet tai kasvualustat – tulisi ilmoittaa niiden tuottamisessa aiheutuvat hiilipäästöt. Hiililaskentaa tulisi myös kehittää jatkuvasti ja laskentatyökalujen tulisi kehittyä hyödyntämään valmistajilta saatavaa tietoa päästöistä. Rakentamisesta syntyvien hiilipäästöjen arviointi auttaa myös työmaan hiilikompensoinnissa. Päästöjen määrää voidaan kompensoida työmaalla tai sen ulkopuolella esimerkiksi istuttamalla metsää tai muuta hiilinieluna toimivaa kasvillisuutta.
Hiiliviisaus on monitahoinen käsite
Viheralueen uudis- ja korjausrakentaminen lisäävät hiilipäästöjä hallitsemattomasti, jos vaihtoehtoja ei punnita. Viherrakentamisen työvaiheissa hiilipäästöjä syntyy kuljetuksista, työmaan eri toiminnoista ja rakentamiseen käytettävistä materiaaleista. Voidaan todeta, että mitä jalostetumpaa materiaalia rakentamisessa käytetään ja mitä kauempaa se kuljetetaan, sitä suurempi on tuotteen hiilijalanjälki. Kierrätysmateriaaleja käyttämällä hiilipäästöjä voidaan kuitenkin vähentää merkittävästi.
Hiiliviisaan rakentamisen ratkaisuissa on syytä miettiä myös tuotteen elinkaarta, ympäristöä ja käyttäjiä. Ratkaisu voi olla rakentamisen aikaisilta päästöiltään suuri, mutta asiantuntevan suunnittelun avulla kohde toimii myöhemmin hyvänä hiilinieluna. Toisaalta taas vähäpäästöisen, mutta toimimattoman ratkaisun valinta kohteeseen on huono, mikäli se ei palvele alueen käyttötarkoitusta. Hiiliviisas rakentaminen muodostuu siis monesta eri tekijästä.
Hiiliviisasta rakentamista voidaan kehittää jatkuvalla tiedonjaolla ja hyvällä yhteistyöllä. On tärkeää, että viherrakentaminen toimii vähähiilisen rakentamisen suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä, jolloin muitakin aloja saadaan mukaan hiilitalkoisiin.
Kirjoittajat
Vesa Vuorinen, lehtori, Rakennettu ympäristö
Sini Sangi, opiskelija, Rakennettu ympäristö
Mukana Rakennuttamisen opintokokonaisuuden työryhmä numero 6.
