HAMK in Africa – Parempaa maailmaa rakentamassa tutkimuksen, koulutuksen ja verkostojen avulla

0

Punasävyinen vettä pidättämätön kuiva maaperä hallitsee näkymää, ajattelu hidastuu lämpötilan kohotessa 37 asteeseen, paikalliset myhäilevät toiveikkaina, että sateet ovat aivan pian tulossa ja ystävälliset hymyilevät ihmiset häärivät järjestelemässä Sambian Mulungushi-yliopiston kampuksella järjestettävää PBL BioAfrica-projektin työpajakokonaisuutta. Sain ohjausryhmän jäsenenä, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkimusjohtajana osallistua tähän kokonaisuuteen ja todistaa samalla HAMKin Afrikka-toimenpideohjelman toteutumista paikan päällä Sambiassa marras-lokakuussa 2022.

Tahto edistää parempaa maailmaa innosti meidät HAMKissa vuonna 2020 laatimaan erillinen Afrikka-toimenpideohjelma.  Tyylpillinen päällystämätön ajotie SambiassaTällä yhteisponnistelulla halusimme olla etulinjassa toteuttamassa EU:n Afrikka-strategiaa aihe- ja toimialueella, jossa  näimme voivamme toteuttaa parhauden strategiaamme. Toimenpideohjelma sisältää viisi kohtaa, joista verkostojen luominen koulutuksen ja tutkimuksen ympärille oli tärkein. Kahden vuoden aikana vanhojen toimintojen päälle onkin jo rakentunut verkosto, johon kuuluu 10 Afrikan maata, kymmeniä oppilaitoksia, vaikuttajia ja päättäjiä, yritysedustajia ja, mikä tärkeintä, yhä laajeneva henkilökohtaisten kontaktien verkosto. Tämän ovat mahdollistaneet useista lähteistä saadut rahoitukset, joita HAMKin projektiportfolioon on kertynyt jo yli 4 M€ edestä.

Nykyiset projektit toteuttavat ja edistävät erityisesti tavoitettamme vahvistaa koulutusta ja opettajien kompetenssia kestävämmän maailman mahdollistamiseksi. Johdon, opettajien, opiskelijoiden ja yritysmaailman tavoitteiden kohtauttaminen on todellista, kun uusia oppeja saavat opettajat ohjaavat yritysten haasteita monialaisissa opiskelijaryhmissä. Meneillään on myös toimintoja ja suunnitelmia, joilla edistetään ammatillisen opettajakoulutuksen ja ammatillisen substanssiosaamisen vahvistumista Afrikan maissa. Näissä pyrkimyksissä on oppilaitosten lisäksi mukana useita afrikkalaisia ministeriöitä ja mm. Afrikan maatalouden korkeakoulutusta edistävä merkittävä järjestö, RUFORUM.

Kolmas toimenpideohjelmamme tavoitteista on edistää SmartBio-tutkimusta Afrikan partnereiden kanssa. Tällä pyritään luomaan edellytyksiä kestävien ja digitaalisuutta hyödyntävien biotalouden ratkaisuiden syntyyn Afrikassa. Tämä tavoite etenee hyvään suuntaan ja kumppaniverkostomme on tehnyt vaikutuksen jopa EU-rahoituksia koordinoiviin edustajiin. Odotammekin rahoitusmahdollisuuksiemmelisääntyvän huomattavasti tulevina vuosina. Rahoituksia erilaisiin ruokatuotannon kestävien ratkaisuiden edistämiseen haetaan ja suunnitellaan aktiivisesti. Varsinaisen SmartBio-substanssitutkimustavoitteen lisäksi tutkimus- ja kehitystoiminta biotalouden arvoketju- ja liiketoimintaratkaisuiden edistämäksi on edistynyt erinomaisesti. Koulutuksen vaikutukset opiskelijoiden motivaatioon ja valmiuksiin edistää agrobisnestä on yksi aihe, josta on jo tekeillä väitöskirja.

Tutkimukseen kytketään aina yritykset, alueelliset toimijat ja muut hyödynsaajat pyrkien edistämään elinkeinoa ja kansainvälistymistä myös Suomessa. Suomalaisten yritysten yritysprojektien lisäksi olemme rakentamassa erilaisten älykkään biotalouden haasteiden ympärille TKI-projekteja, joissa yritykset ja kansainvälinen liiketoimintapotentiaali on mukana. Näistä esimerkkinä kestävän suklaan tuotantoketjun mahdollisuudet sekä vesihyasintin harvestointiin ja hyödyntämiseen liittyvä toiminta Keniassa Viktorian järven läheisyydessä. Suomalaisten erityisesti biotalousalalla toimivien yritysten mahdollisuuksien lisääminen Afrikan mantereella onkin yksi HAMKin Afrikka-toimenpideohjelman tavoitteista.  Jos yritys tai muu Kanta-Hämeen alueen toimija tuntee kiinnostusta Afrikan markkinoista tai muusta yhteistyöstä, niin nyt jos koskaan on siihen mahdollisuus.

Munlungishin yliopiston piha-alue Sambiassa Viimeisimpänä tavoitteena toimenpideohjelmassa on kasvattaa HAMKin omaa osaamispääomaa, jossa Afrikan kulttuurin, bisneksen ja osaamisympäristön ymmärtäminen on yksi osa kokonaisuutta. Pääsin itse toteuttamaan tätä tavoitetta ensimmäisellä Sambian vierailullani, jossa tapasin mm. projektin ohjausryhmässä toimivia johtajia, mentoroitavia opettajia, opiskelijoita sekä paikallisia koordinaattoreita Sambiasta, Keniasta ja Ugandasta. Yhteinen tahto paremman maailman aikaansaamiseksi oli käsin kosketeltavissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuivat kuumuutena ja kuivuutena – ei joskus, vaan juuri sillä hetkellä, kun kuuntelimme opiskelijoiden raporttia kenttäkurssilla yritykselle tekemistään huomioista ja liiketoimintaideoista. Valtava nuorten joukko, jolle innovatiiviseen ajatteluun ja yrittäjyyteen kannustava koulutus nähdään – ei tärkeänä vaan elinehtona oli havaittavissa kaikkialla. Nämä äärimmäisen ystävälliset, nöyrät, älykkäät ja ahkerat ihmiset ovat tekemässä työtä paremman ja kestävämmän tulevaisuuden eteen yhdessä ja yhteistyössä kanssamme. Vain yksi asia huolestuttaa. Olemmeko Suomessa tottuneet jo liiaksi yltäkylläisyyteen ja hyvään, jota olemme vuosikymmeniä nauttineet? Puuttuuko meiltä intohimo, tahtotila ja jopa ahneus ylläpitää ja kehittää osaamistamme. Niitä elementtejä tarvitaan, jotta kehitymme muuttuvassa maailmassa ja pystymme vastaamaan maailmanlaajuisiin ongelmiin. Tätä asennetta ja tahtotilaa afrikkalaisilla partnereillamme on sylin täydeltä lukemattomista erilaisista vaikeuksista huolimatta.

Lue lisää HAMKin toiminnasta ja projekteista Afrikassa HAMK Afrikassa-sivuilta.


Kirjoittaja ja kuvat

Annukka Pakarinen, Tutkimusyksikön johtaja, HAMK Bio

Leave A Reply