Blogikirjoitussarjan ensimmäinen osa Erätauko! Rakentava dialogi osaksi HAMKilaista osaamista avasi, mikä Erätauko on ja miten se päätyi HAMKiin. Toinen osa kuvasi opiskelijoiden Erätauko-keskustelun ohjaajakoulutusta. Tässä kolmannessa avaamme, miten koulutuksen jälkeen oli mahdollista kokeilla menetelmää käytännössä ja viedä eteenpäin sen slogania ”jotta Suomesta tulisi maailman parhaiten keskusteleva kansa”. Mitä teimme ja miten opiskelijoiden mielestä onnistuimme? Neljännessä ja samalla viimeisessä osassa syvennytään johtopäätöksiin Erätauon soveltuvuudesta ja jatkoideoihin.
Kokeilut: Erätauko opetukseen?
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä Hyvinvoinnin digitaalisten palveluiden ja prosessien YAMK-koulutuksissa Mervi mukautti Erätauko-keskustelun kaavaa (Erätauko, n.d.) ryhmätehtävien purkamiseen. Opiskelijoita pyydettiin tutustumaan menetelmään etukäteen. Molemmilla kursseilla pienryhmät valitsivat yhden henkilön osallistumaan ryhmässä käsiteltyjen kysymysten jälkeen yleiseen Erätauko-keskusteluun, jossa jaettiin kunkin pienryhmän näkökulmat muiden kanssa. Pienryhmä valitsi myös kirjurin, jotta ryhmätehtävää voitiin tarvittaessa täydentää.
Sote-johtamisen tehtävässä käsiteltiin kysymyksiä: Miten vaikuttavuuden arviointia tehtiin valitsemassanne systeemisessä toimintamallissa? Mitkä ovat ”vaikuttavuuden arvioinnin anatomian” osatekijät systeemisessä toimintamallissa? Digitaalisten palveluiden tehtävässä puolestaan kysymyksiä: Mitä ovat välittömät mittarit, joilla voidaan perustella tuotteen/palvelun kannattavuutta johtoryhmälle? Entä välilliset mittarit?
Lopuksi kysyttiin, mitä opiskelijat oppivat ryhmätyöskentelyn näkökulmasta Erätauon hyödyntämisestä purkamisessa ja saivatko he uuden työkalun. Vastaukset kerättiin Padletiin. On huomattava, että ryhmätehtävien purku toteutettiin Zoomissa.
Sosionomikoulutukseen Saija sovelsi Erätaukoa Osallistavan ja kehittävän palveluohjauksen moduulissa osana viestinnän opetusta. Erilaisin ryhmätyömenetelmin päädyttiin opiskelijoiden ideoimaan asiakascase-keskusteluun draamallisena ”simulaationa” (kuva 1). Tässä kokeiltiin, miten Erätauko-kaava soveltuisi moniammatillisen tiimin asiakastapaamiseen, jossa tavoitteena on saada rikas käsitys asiakkaan ja hänen läheistensä tarpeista ja toiveista – samaten työntekijöiden näkemyksistä.
Työntekijä-asiakastilanteessa on aina läsnä valta mutta tavoitteena dialogi. Voisiko Erätauko auttaa tässä niin, että keskustelua ohjaa vastuutyöntekijä, joka taitaa Erätauon säännöt? Simuloitua keskustelua ohjasi palveluohjaajan rooliin hypännyt opiskelija, jonka roolia tuki Erätaukoon perehtynyt opettaja. Keskusteluun sovellettiin myös kalamaljaa: yksi tuoli oli tyhjänä mahdolliselle interventiolle yleisöstä ja keskustelua seurasi yleisö, josta valittiin kaksi kirjaajaa. Kirjaaminen palveli sekä Erätauko-kokeilua että asiakaskirjaamisen harjoittelua osana moduulin sisältöjä.
Opiskelijoiden palaute kokeiluista
YAMK-opiskelijoiden palautteiden (kuva 2) mukaan Erätauko-keskustelu oli erittäin tehokas tapa purkaa ryhmätehtäviä. Opiskelijat korostivat, että menetelmä osallistaa kaikki ryhmän jäsenet, olivatpa he pienryhmässä tai puhujana yhteisessä keskustelussa. Keskustelut olivat myös selkeästi rajattuja, mikä helpotti niiden seuraamista verrattuna yksittäisten ryhmätöiden jälkeisiin keskusteluihin. Keskustelut etenivät ja syvensivät oppimista. Opiskelijat oivalsivat menetelmän käyttökelpoisuuden työelämässä. Erätauon soveltaminen opetuksessa on ollut positiivinen kokemus. Se on auttanut opiskelijoita jakamaan ajatuksiaan, ymmärtämään toistensa näkökulmia ja kehittämään sosiaalisia taitojaan.
Sosionomiopiskelijoiden Spark-moduulipalautteista poimittiin muutama vastaus avoimeen kysymykseen Mitkä olivat tämän opinnon/moduulin hyvät asiat? Plussina mainittiin mm. ”keskustelumuotoiset oppitunnit ja ryhmätyöt”, ”Case-työskentely, case-henkilön luominen oli mukavaa”, ”Erätauko luento!!!”, “– ja Erätauko -keskustelu olivat hyviä ja mielenkiintoisia”, “Kirjaukset, Erätauko-menetelmä”. Kun kahdeksan viikkoa kestäneen 15 op:n moduulin jälkeen Sparkiin päätyy plussaksi jokin kokonaisuuden kannalta pieni osuus, se todella on jäänyt mieleen. Kokeilun aikana havaittiin opiskelijoiden innostus ja osallisuus sekä helppous lähteä Erätauon sääntöjen avittamana Erätaukoa hyödyntävän palveluohjaajan rooliin aloittamaan ja ohjaamaan simuloitua keskustelua.
Miten me opettajat reflektoimme Erätauon soveltuvuutta opetukseen ja mahdollisesti asiakastyöhön? Miten kehittäisimme menetelmää opetuksessa ja mitä jatkoideoita syntyi, jotta Erätauosta tulisi aidosti osa hamkilaista osaamista? Näistä voit lukea sarjan neljännestä osasta.
Kirjoittajat
Mervi Lepistö, tutkijayliopettaja, Hyvinvointiosaamisen yksikkö
Saija Karevaara, viestinnän lehtori, Hyvinvointiosaamisen yksikkö
Lähteet
Erätauko. (n.d.). Työkalut. https://www.eratauko.fi/tyokalut/
