Erätauko! Osa 2. Rakentavan dialogin ohjaajakoulutus ‒ ”Tärkeitä oppeja vapaa-ajalle, kouluun sekä työelämään”

Erätauko-blogisarja jatkuu. Ensimmäisessä kirjoituksessa Erätauko! Rakentava dialogi osaksi HAMKilaista osaamista avattiin, mikä Erätauko on ja miten se päätyi HAMKiin. Tässä toisessa osassa keskitytään kuvaamaan Erätauko-keskustelun ohjaajakoulutusta Hyvinvointiosaamisen yksikön opiskelijoille ja sen synnyttämiä oivalluksia.

Sosionomikoulutukseen Erätauko tuli HAMKin Hyvin sanottu -hankkeen yhteyshenkilönä toimivan tutkijayliopettajan otettua yhteyttä koulutuspäällikköön. Mukaan haluttiin opiskelijoita, jotka voivat hyödyntää menetelmää opinnoissaan ja viedä rakentavaa keskustelua osaksi tulevia työyhteisöjään. Näin toteutetaan Erätauon slogania “jotta Suomesta tulisi maailman parhaiten keskusteleva kansa”.

Erätauko-säätiön ohjaajakoulutus järjestettiin kaksi kertaa Hyvinvointiosaamisen yksikössä. Se integroitiin kahteen sosionomiopiskelijoiden moduuliin: Työyhteisöt ja johtaminen sekä Osallistava ja kehittävä palveluohjaus. Ensimmäisellä kaksi kouluttajaa esittelivät menetelmän periaatteet auditoriossa, minkä jälkeen he ja kaksi menetelmään perehtynyttä HAMKin työntekijää fasilitoivat neljässä ryhmässä kampuksen eri tiloissa dialogit aiheesta Keskustelukulttuuri Suomessa ja minä keskustelijana. Toisen koulutuksen ohjasi vain yksi säätiön kouluttaja. Menetelmän perehdyttäminen, aiheen alustus ja pienryhmien keskustelut hoituivat karismaattiselta kouluttajalta pelkästään auditoriossa, jossa käytiin vilkasta ja monipuolista keskustelua.

Dialogi on sosionomin työn perustaa opintojen ensimmäisistä päivistä alkaen. Vaikka koulutukseen osallistuneet olivat kokeneempia opiskelijoita, joille dialogi on jo sekä tapa opiskella että osa ammatillista osaamista, auditoriossa kaikuivat innokkaat kysymykset ja kommentit: Nyt kuultiin jotain uutta. Eikä vain opiskelijoiden suusta vaan myös kahden koulutukseen osallistuneen opettajan.

Pienryhmissä osa kertoi pienehkössä piirissä istumisen ja omien kokemusten jakamisen olevan jännittävää, jopa ahdistavaa. “En ole tottunut puhumaan kokemuksistani muuta kuin läheisille ja tämä hermostuttaa”, sanoi opiskelija, joka kuitenkin keskustelun edetessä osallistui ytimekkäin mutta avoimin puheenvuoroin. Fasilitaattorin taito ohjata keskustelua ja tarvittaessa avata omia kokemuksiaan vapautti ilmapiiriä syventämään keskustelua. Erätauko-kaava (ks. Erätauko, n.d.) ei näkynyt jäykkänä rakenteena, johon kiinnittäisi huomiota prosessin edetessä, vaan tuki oman kokemuksen avointa kertomista ja toisen aitoa kuulemista.

Opiskelijat antoivat molempien koulutusten jälkeen Whiteboardilla palautetta, jotka esitetään tässä blogikirjoituksessa opiskelijoiden luvalla. Palautteita teemoiteltiin. Yhdeksi teemaksi muodostui menetelmän hyödyntäminen työelämässä (ks. Kuva 1.), josta oli syntynyt eniten ajatuksia. Palautteiden perusteella tavoitettiin idea siitä, että Erätauko-keskustelu siirtyisi opiskelijoiden myötä työelämään.

Toinen teema liittyi Erätauko-keskusteluprosessiin ja oppimisen kehittymiseen sen aikana. Tämä on esitetty kuvassa 2. Opiskelijat kuvaavat, kuinka pienessä yhteisessä hetkessä saatiin koko Erätauon kokemusmaailma käyttöön: ”- – Dialogiharjoituksissa ryhmässämme puheen rytmi selvästi rauhoittui ja kaikki saivat puheenvuoron.”

Viimeinen löydetty teema koski opiskelijoiden huomioita itsestään keskustelijoina. Opiskelijoiden itsereflektio on esitetty kuvassa 3. Aiheen alustus ja keskustelu saivat opiskelijat pohtimaan, mitä dialogi oikeasti on ja minkälainen itse on keskustelijana.

Ensimmäisen koulutuksen ohjaajaopiskelijoina olimme myös me, viestinnän opettaja Saija Karevaara ja tutkijayliopettaja Mervi Lepistö. Molemmilla heräsi heti ajatuksia menetelmän soveltamisesta opetuksessa. Ideoista käytiin kouluttajien kanssa reflektoiva keskustelu, joka jatkui sähköpostiviesteinä. Mervi päätti kokeilla menetelmää ylemmän ammattikorkeakoulun neljännen moduulin ryhmätehtävien purkuun kahdella eri koulutusalalla, Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit sekä Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen. Saija päätti sosionomiopiskelijoiden palveluohjauksen moduulissa kokeilla, miten Erätauko taipuisi menetelmäksi draamalliseen moniammatillisen tiimin case-keskusteluun selvittämään asiakkaan ja hänen läheistensä kokemusmaailmaa.

Moduulien päätyttyä SPARK-palautteissa Erätauko-koulutus mainittiin yhtenä onnistuneimmista elementeistä. Voimmekin lämpimästi suositella Erätaukoa osaksi myös muiden alojen opintoja.

Mutta miten me loppujen lopuksi sovelsimme Erätauko-keskustelua opetuksessa? Miten opiskelijoiden mielestä onnistuimme? Mitä jatkoideoita kokeiluista syntyi? Näistä voit lukea Erätauko-blogisarjan kolmannessa osassa.

Kirjoittajat

Saija Karevaara, lehtori, HAMK Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Mervi Lepistö, tutkijayliopettaja, HAMK Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Lähteet:

Erätauko. (n.d.). Erätauko-keskustelun kaava. Työkalut. https://www.eratauko.fi/tyokalut/