Ammatillisen koulutuksen Taitaja-suurtapahtuma järjestetään 16.-19.5.2022 Porissa. Taitaja-kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat oman alansa suomenmestaruudesta yli 40 eri lajissa. Lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetään ammattinäytöksiä. Tapahtuma tuo suurelle yleisölle näkyväksi ammatillista koulutusta sekä edistää ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa. Kansallisen Taitaja-kilpailun lisäksi opiskelijoiden on mahdollista osallistua kansainvälisiin EuroSkills, WorldSkills ja Abilymbics -kilpailuihin. Vaikka ammattitaitokilpailujen keskiössä ovat ammattiin opiskelevat nuoret ja ammatillinen osaamien, on kilpailun taustalla vuodesta toiseen suuri joukko ammatillisia opettajia erilaisissa rooleissa. He toimivat kilpailutapahtuman järjestäjinä, lajien valtakunnallisen ohjausryhmän jäseninä, tuomareina ja valmentajina sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä. Taitaja-toimintaan osallistuminen onkin merkittävä ammatillisen opettajan osaamisen kehittäjä.
Taitaja-tapahtuma on kohtauspaikka ammatillisille opettajille sekä ainutlaatuinen mahdollisuus verkostoitua ja jakaa osaamista muiden oppilaitosten opettajien kanssa. HAMKin tekemän kyselyn mukaan Taitaja-semifinaaleihin 2020 opiskelijoidensa kanssa osallistuneista opettajista jopa 60 % koki, ettei omalla alalla ollut muuta vastaavaa verkostoitumistapahtumaa. Kilpailun lisäksi tapahtuman yhteydessä järjestetään opettajan ammatillista osaamista kehittävää ohjelmaa kuten esim. seminaareja, luentoja, yritysvierailuja ja muita verkostoitumistilaisuuksia. Jokaisella lajilla on oma valtakunnallinen ohjausryhmänsä, joka jäseniä ovat eri organisaatioiden opettajien lisäksi työelämän ja ammattiliittojen edustajia. Ohjausryhmän jäsenet koostavat kilpailutehtävät ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden pohjalta ja laativat tehtäville arviointikriteerit. Ohjausryhmissä käydään paljon keskustelua oman alan ydinosaamisesta ja siitä, miten osaaminen näytetään työelämälähtöisissä tehtävissä. Kilpailutehtävien on oltava myös yhdenmukaisia alati kehittyvän työelämän työtehtävien, käytettyjen työvälineiden sekä uusimman teknologian kanssa. Tätä kautta kilpailulla on vaikutusta laajemminkin eri oppilaitosten käytänteisiin ja osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Kilpailutoiminnassa mukana oleminen eri rooleissa kasvattaa oman alan substanssiosaamista eri alojen ammattilaisten ja työelämän kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön kautta sekä perehdyttää alan uusimpaan teknologiaan.
Koska kilpailun järjestäjä vaihtuu vuosittain, myös kilpailutapahtuman järjestämiseen osallistuu sekä kilpailutoiminnan suhteen noviiseja että kokeneita opettajia. Järjestävän oppilaitoksen opiskelijat osallistuvat myös mahdollisimman paljon kilpailun järjestämiseen. Opettajien on suunniteltava opiskelijan opinnot siten, että työtehtävät esim. kilpailun infrastruktuurin rakentajana, mainonnan suunnittelija ja toteuttajana, video- ja valokuvaustehtävissä, ensiaputehtävissä ja vierailijoiden opastamisen parissa vastaavat opiskelijan opintojen tavoitteita ja edistävät tehtäviin osallistuvien opiskelijoiden opintoja. Opiskelijan ja kilpailijan on mahdollista myös suorittaa kilpailun yhteydessä näyttöjä tai osanäyttöjä. Kilpailun järjestäjän on mietittävä tapahtuman saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä kilpailijoiden että yleisön näkökulmasta.
Ammatillisen koulutuksen keskeisiin piirteisiin kuuluu opintojen henkilökohtaistaminen ja osaamisperusteisuus. Huomio tällöin on usein varsinkin tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja opettamisessa. Kilpailutoiminta on hyvä tapa tarjota henkilökohtaisia polkuja myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille saavutettavuuden ja erityisten TaitajaPlus-lajien avulla. Henkilökohtaistamiseen kuuluu kuitenkin myös lahjakkaiden opiskelijoiden ohjaaminen haasteellisempiin tehtäviin esimerkiksi kilpailutoiminnan avulla. Yhtenä ammatillisen opettajan tehtävänä on auttaa jokaista opiskelijaa löytämään oman osaamisensa huipputaso. Parhaimmillaan kilpailutoiminta motivoi ja innostaa opiskelijaa yltämään omaan parhaaseen osaamiseensa. Kilpailutoiminnasta saatua osaamista opettaja voi hyödyntää omassa työssään soveltaen esimerkiksi kilpailun järjestämiseen liittyvää projektioppimista tai valmentamista opetusmenetelminä. Aiempien vuosien kilpailutehtävät arviointikriteereineen löytyvät Skills Finlandin tehtäväpankista ja niitä voi suoraan tai muokattuina hyödyntää omassa opetuksessa. Kilpailuun valmentautuessa, tehtäviä laadittaessa ja tuomarina toimiessa myös arviointiosaaminen kehittyy. Kansallisen kilpailun lisäksi opettaja voi osallistua myös kansainväliseen kilpailutoimintaan joko lajipäällikön, ekspertin tai valmentajan roolissa. Kansainväliset kilpailut tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua oman alan toimijoihin ja kehittää omaa kansainvälisyys- ja kielitaito-osaamistaan.
Vaikka ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuminen kiistatta lisää sekä opettajan pedagogista että oman alan substanssiosaamista, tarvitaan opettajille lisää kilpailu- ja valmennusosaamista. Ammattitaitokilpailutoiminta sisältyy HAMKissa kaikkien opettajien koulutusten (AmO, ErO ja Opo) opetussuunnitelmiin. HAMK järjestää myös tilauskoulutuksena ”Huippuosaajana toiminen” -koulutusta. Tarvittaessa koulutuksia räätälöidään kilpailutoiminnassa mukana oleville ammatillisille opettajille sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Kirjoittajat: Sari Kenraali ja Tuomas Eerola, HAMK Edu
Kuvat: Sari Kenraali, Taitaja 2021 tapahtuma
