Tuottavuuden tunnusluvut kertovat liiketoimintaa harjoittavien yksityisten organisaatioiden tuotos-panos -suhteesta eli siitä, kuinka tehokkaasti organisaatiot ovat käyttäneet reaaliprosesseissaan eri resursseja tuotosten aikaansaamiseksi. Esimerkiksi kappalemääräinen tuotanto yhtä käytettyä työ- tai konetuntia kohden. Mutta kuinka ja millaisilla tunnusluvuilla voidaan mitata kolmannen eli yhteiskunnallisen sektorin tekemän työn arvoa tai vaikuttavuutta?
Yritykset, julkisorganisaatiot ja kolmas sektori tarvitsevat tukea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaansa. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen tehtävän määrittelyssä vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ovat nousseet keskeiselle sijalle. Ammattikorkeakoulujen mahdollistama käytännönläheinen kehittäminen, uuden tiedon tuottaminen ja tiedon soveltaminen voi olla merkittävä apu kolmannen sektorin kehittämisessä. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisprojekteissa ja opinnäytetöissä toimeksiantajina voivat toimia myös yhdistykset ja järjestöt. Näiden toimeksiantajien merkitys kaupallisten toimijoiden rinnalla on tärkeää huomata, sillä yhdistyksillä ja järjestöillä on merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kolmannen sektorin toiminta tuottaa hyvinvointia, yhteiskunnallista vakautta ja yhteenkuuluvuutta ihmisryhmien välille sekä rakentaa sosiaalista pääomaa yhteiskuntaan. Toiminta on usein hyvin lähellä jokapäiväistä arkielämäämme.
Järjestöjen taloudellinen vaikuttavuus
Kati Liikonen tutki osana liiketalouden YAMK-opintojaan HAMKissa järjestöjen taloudellista vaikuttavuutta ja sen mittaamista. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että taloudellista vaikuttavuutta voidaan mitata kolmannella sektorilla ainakin kolmella eri tasolla: aluetalouden näkökulmasta, organisaatiotasolla sekä palvelu- ja asiakaskohtaisesti. Liikosen tekemän tutkimuksen mukaan kolmas sektori tuo vuosittain ison määrän maakunnan ulkopuolista rahaa yksin Kanta-Hämeeseen. Järjestöjen kustannusrakenteen vuoksi tästä rahasta tuloutuu jopa 90 % suoraan paikalliseen aluetalouteen tilavuokrina ja palkkoina.
Organisaatiotasolla vaikuttavuutta voidaan tarkastella esim. vapaaehtoisten tekemän työn arvon avulla. Yksin Hämeen Setlementti ry:ssa tuotetaan vapaaehtoistyötä vuosittain noin kahden henkilötyövuoden edestä. Hämeen Setlementin vuosittain julkaisema järjestökartta puolestaan osoittaa, että 5 % alueen järjestöistä (3000 järjestöstä 152 vastasi kyselyyn) tuottaa yhteensä noin 90 henkilötyövuotta vuosittain. Jos laskelmiin saataisiin koko järjestökentän luvut mukaan, olisi todellinen arvo moninkertainen. Vertailun vuoksi todettakoon, että keskisuuri yritys työllistää alle 250 työntekijää vuosittain. Tulee myös muistaa, että nämä järjestöjen vapaaehtoiset auttavat monin tavoin eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Ilman järjestöjä tämä työ jäisi tuloutumatta alueelle kokonaan.
Järjestöjen palvelu- ja asiakaskohtainen tulos
Järjestöt ovat moninainen joukko pienistä vapaaehtoisjärjestöistä ammatillisesti toimiviin laajoihin, kansallisella tasolla yhteiskunnallisia palveluita tuottaviin organisaatioihin. Niiden taloudellista merkittävyyttä on kuitenkin ollut vaikea mitata. Liikosen tekemässä tutkimuksessa huomattiin, että jos tarkastellaan järjestöjen tekemän työn vaikuttavuutta palvelu- ja asiakaskohtaisesti, saadaan yhdelle järjestöjen tekemään työhön sijoitetulle eurolle moninkertainen hyötysuhde. Liikosen tutkimus osoittaa, että yksin Hämeen Setlementissä ennaltaehkäisevä työ tuottaa yhdelle eurolle taloudellista vaikuttavuutta 42-586 euroa palvelusta riippuen.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on paineita taloudellisten määreiden vahvistumiseen, liittyen kolmannen sektorin toimintaan. Kati Liikosen tutkimuksessa todennettiin, kuinka kolmas, yhteiskunnallinen sektori tuottaa arvoa sekä inhimillisin että taloudellisin mittarein. Järjestöt ovat tänä päivänä myös isoja työllistäjiä ja palveluntuottajia. Osaamis- ja tietointensiivisinä organisaatioina järjestöt toivovatkin hyötyvänsä korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta myös jatkossa.
Kirjoittajat:
Kati Liikonen, tradenomi (YAMK)/HAMK, toiminnanjohtaja, Hämeen Setlementti ry
Kyllikki Valkealahti, kauppatieteiden lisensiaatti, lehtori, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö, HAMK
Minttu Lampinen, KTT, yliopettaja, markkinointi, yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikkö, HAMK
Lähteet:
Hämeen Setlementti ry. 2022. Kanta-Hämeen järjestökartta. Ajankohtaiskatsaus järjestöjen toimintaedellytyksiin.
Liikonen, Kati. 2022. Yhteiskunnallisesta yhdistyksestä markkinalähtöiseksi toimijaksi. Sote-järjestön johtaminen murroksessa -Hämeen Setlementti ry:n ennaltaehkäisevän työn taloudellisen vaikuttavuuden osoittaminen.
