Lähes puolet maailman verkkosivustoista on rakennettu WordPress-sisällönhallintajärjestelmällä (43 %). Seuraavaksi yleisimmän järjestelmän Shopifyn osuus on vain noin seitsemän prosenttia. Vuonna 2003 julkaistun WordPress on täten kiistatta maailman suurin sisällönhallintajärjestelmä, jolla voidaan toteuttaa esimerkiksi verkkosivustoja, verkkokauppoja ja blogeja. Tällä hetkellä WordPressillä sivustojen kehitys etsii suuntaansa, mikä vaikuttaa tuhansiin kehittäjiin ja yrityksiin, mutta avaa myös oven kilpailijoiden ratkaisuille.
WordPress-sivuston rakentamisen vaihtoehdot
Verkkosivun rakentamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan sivuston ulkoasun määrittelemistä ja toiminnallisuuksien ohjelmointia. WordPress-sivuston voi rakentaa hiukan kärjistäen kolmella eri tavalla. Jokaisessa tavassa on hyviä ja huonoja puolia. Oikea tapa määräytyy pitkälle kehittäjän taitojen mukaan, sivuston tarpeiden mukaan ja määritellystä budjetista.
Samalla tapaa kuin PowerPoint-ohjelmassa diaesityksen ulkoasun määrittelee teema, WordPress-sivuston ulkoasun määrittelee siihen asennettu teema. Teema siis määrittelee esimerkiksi, miten sivujen elementit ovat sijoitettu sivulle, sivuston värit ja käytetyt kirjaisimet.
Vaihtoehto 1: Sivurakentajat
WordPressille on tarjolla useita kolmannen osapuolen sivurakentajia, kuten Elementor. Näiden sivurakentajien avulla voidaan sisältöjen luomisen lisäksi määritellä koko sivuston ulkoasu ylä- ja alatunnisteineen. Nämä sivurakentajat ovat helppokäyttöisiä, ja niiden avulla pystyy tekemään hyvinkin rikkaita sivuja sisällöltään ja toiminnallisuuksiltaan.
WordPress julkaisi vuonna 2018 oman sivurakentajan ja korvasi sillä perinteisen Classic-sivumuokkaimen, joka on hyvin tyypillinen WYSIWYG-muokkain (“What you see is what you get”). WYSIWYS-muokkaimella sisältöä tuottaessa lopputulos näyttää lähes samalta kuin miltä se näyttää luontivaiheessa. Vaikka uusi Gutenbergiksi nimetty muokkain mahdollisti huomattavasti monipuolisempien sivujen tekemisen, WordPress-sivustojen kehittäjien reaktio oli tyrmäävä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että edelleen WordPressin yksi yleisimmistä lisäosista on Classic Editor, joka poistaa Gutenbergin ja palauttaa Classic-muokkaimen. WordPressin kehittäjät kuitenkin edelleen uskovat Gutenbergiin, mistä kertoo vuonna 2022 julkistettu Full Site Editing -toiminnallisuus, joka mahdollistaa koko teeman rakentamisen Gutenbergiä käyttäen. Kirjoitushetkellä tämä toiminnallisuus sisältää paljon virheitä ja puutteita.
Gutenbergin isoin ongelma on sen kehno käyttäjäkokemus verrattuna muihin vastaaviin muokkaimiin, esimerkiksi yllä mainittuun Elementoriin. Lisäksi Gutenbergistä puuttuu monia keskeisiä ominaisuuksia, kuten dynaaminen sisältö ja responsiivisuus-työkalut. Gutenbergin eduksi voidaan lukea se, että sen generoima koodi on siistiä ja kevyttä, mikä parantaa sivun latausnopeutta ja vaikutta näin myös positiivisesti hakukonenäkyvyyteen.
Gutenbergiin on tarjolla paljon lisäosia, joiden avulla sen puutteita niin toiminnallisuudessa kuin käytettävyydessä voidaan osin korjata. Näistä hyvä esimerkki on Spectra, joka muun muassa tarjoaa paremmat työkalut responsiivisen sisällön määrittelyyn. Gutenbergin päälle onkin kehittynyt uusi business-kerros – Gutenbergin toiminnallisuuksia voi parantaa erilaisilla ilmaisilla ja maksullisilla lisäosilla.
Vaihtoehto 2: Valmissivuteema
WordPressille on tarjolla lukuisia ilmaisia ja maksullisia teemoja. Teemasta riippuen sivuston ulkoasua voidaan joissain määrin personoita hyvinkin paljon. Valmiita teemoja käyttäen sivuston rakentaminen on nopeaa. Huono puoli on, että jos teema ei tiettyä toiminnallisuutta tai ulkoasun säätömahdollisuutta tarjoa, sen toteuttaminen voi olla joskus hyvinkin vaikeaa. Itse tietosisällön, kuten kuvien ja tekstien muokkaus, toteutetaan yleensä Gutenbergillä tai jollain sivurakentajalla.
Vaihtoehto 3: Itserakennettu teema
Teknisesti vaativin vaihtoehtoa on rakentaa oma teema, ns. custom-teema. Rakentaminen vaatii syvällistä HTML:n, CSS:n, PHP:n ja WordPress-moottorin hallintaa. Custom-teema kuitenkin mahdollistaa käytännössä kaikenlaisten toimintojen tekemisen, eikä ulkoasun määrittelemiseen ole rajoitteita. Custom-teema on myös usein toiminnaltaan nopein, sillä hyvin tehdyssä teemassa ei ole ylimääräistä koodia verrattuna edellä esiteltyihin vaihtoehtoihin verrattuna. Lisäksi teemalla voidaan tarjoa muokattavaksi juuri ne asiat, jotka ovat tarkoitettuja muokattavaksi.
Samalla tavoin kuin valmisteemoja käyttäessä, sivuston tietosisällöt voidaan tehdä Classic-muokkaimella tai jollain sivurakentajalla. Custom-teemojen yhteydessä lienee kuitenkin järkevintä käyttää Classic-muokkainta ja Advanced Custom Fields -lisäosalla toteuttaa tarvittaessa lisäkenttiä. Tällä tavalla hiukankaan kokematon sisällönpäivittäjä ei voi rikkoa sivuston ulkoasua tai tehdä sisältöjä, jotka eivät olisi saavutettavia tai mobiiliystävällisiä. Gutenbergillä ja sivurakentajilla tämä on sarkastisesti sanottuna hyvinkin helppoa.
Miten jatkossa WordPress-sivustot rakennetaan?
Ei ole syytä valita, mikä on paras vaihtoehto WordPress-sivuston rakentamiselle. Toisaalta ratkaisutapojen moninaisuus tarjoaa niin bloggareille, tee-se-itse-henkilöille kuin ammattilaisille sopivat työkalut. Toisaalta tämä pirstaloittaa WordPress-kehityksen moniksi puroiksi, joista saattaa muodostua hallitsematon sekamelska ja jotka saattavat tehdä WordPressistä uusien kehittäjien näkökulmasta vaikeammin lähestyttävän. Lisäksi terävämmin konseptoidut kilpailijat, kuten Wix tai Webflow, varmasti näkevät tässä mahdollisuuden kasvattaa markkinaosuuttaan.
Tällä hetkellä elämmekin murrosvaihetta. Monet kehittäjät etsivät ratkaisua, miten rakentaa sivustot siten, että ne palvelevat liiketoimintaa ja tietosisältöjä on helppo päivittää, miten pitää huolta sivuston saavutettavuudesta ja käytettävyydestä sekä samalla tarjota riittävän moninaiset työkalut, jotta se tärkein eli sivuston pääviestit ja tarkoitus toteutuisivat.
Kirjoittaja:
Tommi Saksa toimii lehtorina tietojenkäsittelyn ja Computer Applications -koulutuksissa ja on tehnyt freelancerina ammattimaisesti verkkosivustoja lähes Internetin alkuajoista saakka.
