Työnohjaus sosionomikoulutuksen organisaatiokulttuuria kehittämässä

0

Työnohjaus on oman työn ja toimintatapojen tutkimista sekä kehittämistä koulutetun työnohjaajan kanssa. Työnohjauksessa jäsennellään työhön, työyhteisöön ja työrooleihin liittyviä kokemuksia, tunteita ja kysymyksiä. Työnohjaus tarjoaa reflektion ja dialogin kautta uusia näkökulmia ja tukea työhön. Työnohjauksella vahvistetaan minä– ja me-pystyvyyden kokemusta sekä toimijuutta.

Sosionomikoulutuksen opettajatiimissä käynnistyi vuoden 2022 alussa lähes vuoden kestänyt säännöllinen työnohjaus, joka toteutui noin kerran kuukaudessa. Työnohjaus mielletään usein työstä nousevien tunteiden ja ajatusten purkupaikkana ja säiliönä. Työnohjaus voi toimia varaventtiilinä, mutta työelämän kehittämisen näkökulmasta työnohjaus on oikea-aikaisinta silloin, kun voimavaroja on vielä jäljellä. Työnohjaus sopii erittäin hyvin tilanteeseen, jossa on tunnistettu tarve oman ja työyhteisön työn kehittämiselle ja tutkimiselle. Sosionomikoulutuksessa toteutetussa työnohjauksessa kyse oli jälkimmäisestä – työnohjauksen tavoitteena oli lisätä työhyvinvointia, ja se tarjosi areenan käsitellä koulutuksen toimintakäytäntöjä sekä tutkia ja löytää ratkaisuja työssä kohdattuihin haasteisiin ja ongelmiin.

Ratkaisu– ja voimavarasuuntautuneessa työnohjauksessa katseet ovat yhdessä asetetuissa tavoitteissa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Työskentelylle tyypillistä on asiakaslähtöisyys, voimavarojen tunnistaminen ja vahvuuksien tukeminen, poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen, erilaiset ratkaisuvaihtoehdot sekä yhteistyö ja myönteinen palaute.

Työnohjauksessa nousevat teemat ovat yleensä vahvasti kytköksissä työnohjattavien arkeen. Näin oli myös opettajien työnohjauksessa HAMKissa. Vuoden kestäneen työnohjausprosessin tavoitteena oli tunnistaa ja kehittää toimintamalleja työhyvinvointi huomioiden.

Työnohjauksissa paneuduimme jokaisella kerralla uuteen teemaan alussa sovittuihin tavoitteisiin peilaten. Työnohjauksen avulla luotiin tilaa ja aikaa aiheille, jotka vaativat työryhmän yhteistä pohdintaa, sekä rakenne ratkaisukeskeiselle keskustelulle. Teemoina olivat muun muassa maailman tilanteen vaikutukset opettajan työhön, tilasuunnittelu osana työn sujuvuutta, digitalisaation lisääntyminen ja teknologian hyödyntäminen sekä saavutettavuus osana opettajan työtä.

Työnohjauksen vaikuttavuutta on kansainvälisesti tarkasteltu osana organisaation toiminnan tutkimusta. Suomessa työnohjauksen vaikuttavuutta on tarkasteltu lähinnä väitöskirjatutkimuksissa. Suorana taloudellisena hyötynä voidaan pitää sairauspoissaolojen vähentyminen. Työmotivaation lisääntyminen ja työtyytyväisyys vaikuttavat euroihin tuottavuuden lisääntymisen myötä. Tuottavuuden kasvu vaikuttavuustutkimuksissa on noin 500–3 000 euroa ohjauksessa ollutta henkilöä kohden vuodessa.

Tutkimusten mukaan työnohjaus vaikuttaa työhön laadun parantumisena ja tuottavuuden nousuna. Ohjattavalle työnohjaus toimii paineiden purkupaikkana, vähentää uupumisriskiä ja vahvistaa ammatillista kehittymistä. Työyhteisön työnohjaus puolestaan lisää toisen työn ymmärrystä, ammatillista vuorovaikutusta, arvostamista ja yhteistyötä.

Työnohjaukseen kuuluu olennaisena osana myös arviointi ja palaute. Sosionomikoulutuksen tiimissä ensimmäinen palautekerta oli prosessin puolessa välissä, ja palautteen pohjalta suunnattiin seuraavan puoliskon työskentelyä yhä konkreettisempaan suuntaan. Työnohjauksen viimeisellä palautekerralla osallistujat kokivat, että kollektiivinen päätöksenteko oli nopeutunut, ratkaisukeskeisyys omassa ajattelussa oli vahvistunut ja työnohjauksessa keskusteluun oli saatu asioita, jotka helposti unohtuvat kiireisessä arjessa. Työnohjaus tuotti viestejä myös organisaatiossa ylöspäin opettajilta johdolle.

Työnohjaus on erittäin hyödyllistä esimerkiksi muutostilanteissa oleville tiimeille tai työssään kehittymistä haluaville ammattilaisille. Sosionomikoulutuksessa nämä molemmat tarpeet tulivat työnohjauksen avulla tarkastelun ja kehittämisen kohteiksi.

Työnohjauksella on mahdollisuus vaikuttaa organisaatiokulttuuriin. Organisaatiokulttuuri on yhteisen todellisuuden rakentamista ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat ihmisten yhteisen jaetun ymmärryksen organisaation tapahtumista ja sitoutumisen organisaation toimintaan.


Kirjoittajat:

Kristina Lamberg, työnohjaajaopiskelija, Luovuus Oy

Merja Salminen, koulutuspäällikkö, Hyvinvointiosaamisen yksikkö

Leave A Reply