Erätauko! Rakentava dialogi osaksi hamkilaista osaamista

Kun maailmassa tapahtuu, someverkoissa alkaa keskustelu, joka ajoittain on varsin polarisoitunutta. Suomessa koetaan sekä perinteisen että somekeskustelun huonontuneen ja äityvän helposti riitelyksi. Vaikka yhteiskunnallista keskustelua seuraavien määrä on lisääntynyt, siihen osallistuvien määrä on vähentynyt. Suurin osa Suomessa asuvista kuitenkin haluaisi osallistua mutta ei uskalla. Turvallisempaa ja itseä säästävämpää on jakaa mielipiteitään vain läheisten kesken. Näin ilmenee Hyvin sanottu -hankkeen teettämästä vuoden 2021 ja 2022 kyselyn tuloksista (Yle, n.d.) Tämä blogikirjoitus on osa blogikirjoitusten sarjaa aiheesta Erätaukokeskustelu.

Hyvin sanottu on Ylen ja Erätauko–säätiön viime vuonna käynnistämä viisivuotinen hanke, jonka tavoitteena on saada kaikki Suomessa asuvat mukaan keskustelemaan turvallisissa ympäristöissä, parantaa keskustelukulttuuria ja lisätä toistemme ymmärtämistä kiihkoilun sijaan. Yksi hankkeen kumppaneista on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), joka mm. osallistui tutkijayliopettajan työpanoksella Hämeenlinnassa syys–lokakuun vaihteessa pidettyyn keskustelufestivaaliin. Hyvin sanottu -festivaaliin oli vapaa pääsy; tarjolla oli muun muassa pop up –keskusteluja ympäri Verkatehdasta, trollibunkkeri ja hikistä tunnelmaa politiikkaradion konttisaunassa. (Yle, n.d.) HAMK tekee yhteistyötä myös kyselyjen partnerina. Juuri nyt jaetaan kyselyä, joka liittyy koulukiusaamiseen.

Mikä Erätauko–keskustelu sitten on? Erätauko on ”mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa”. (Erätauko, n.d.) Se tuo ihmiset samaan piiriin keskustelemaan tasavertaisesti. Se on fasilitoitua, yleisellä tasolla osallistavaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa oman kokemuksen voi kertoa kiihkottomassa ympäristössä. Se on rakentavaa dialogia, joka ei vaadi osallistujalta erityistä osaamista. Yhteinen asennoituminen siihen, minkä aihealueen ympärille on kokoonnuttu, yhteiset pelisäännöt ja tapahtuman valmistelu ovat keskeisiä. Näistä Erätauko-keskustelun ohjaaja eli fasilitaattori pitää huolen. Toisin sanoen: Jokainen tietää tulleensa käymään kokemuksellista dialogia – ei neuvottelua, väittelyä, ongelmanratkaisua tai mielipiteistä riitelyä.

Erätauko on kehitetty Sitrassa vuosina 2016–2019. Nyt sen kehittämisestä ja käytön laajentamisesta vastaa Erätauko-säätiö eri yhteistyökumppaneiden kanssa, ja menetelmää käyttää tai on käyttänyt yli 350 organisaatiota, HAMK mukaan lukien. Erätauko on avoin menetelmä eikä edellytä rekisteröitymistä tai lisenssiä. Menetelmän käyttäminen vaatii keskustelun fasilitoijalta kuitenkin Erätauon materiaaleihin perehtymistä ja rakentavan keskustelun pelisääntöjen noudattamista. Menetelmään kuuluvat tietyt, toistuvat osiot, joita kutsutaan Erätauko-kaavaksi. Fasilitaattori alustaa keskustelun teeman ja toimii ”lempeänä diktaattorina” ohjatessaan keskustelua, mutta ryhmällä on yhteisvastuu dialogista. Fasilitaattori pitää myös kirjaa osallistujien puheenvuoroista ja huolehtii, että jokainen pääsee osallistumaan. Hän syventää keskustelua ohjaavilla kysymyksillä sekä tarvittaessa ohjaa sen takaisin omasta kokemuksesta kertomiseen. (Erätauko, n.d.) Tämä kaikki estää keskustelun polarisoitumista riitelyksi ja antaa tilaa ymmärtää toistemme todellisuuksia.

Erätauko on menetelmän koulutusten myötä vahvasti tulossa osaksi HAMKin jokapäiväistä elämää. Esimerkkejä tästä avataan tämän blogikirjoitussarjan seuraavissa osissa.

Kirjoittajat

Mervi Lepistö, tutkijayliopettaja, HAMK Hyvinvointiosaamisen yksikkö 

Saija Karevaara, lehtori, HAMK Hyvinvointiosaamisen yksikkö 

Lähteet

Erätauko. (n.d.). Mikä on Erätauko? https://www.eratauko.fi/

Yle. (n.d.). Hyvin sanottu. Haettu 9.12. osoitteesta https://yle.fi/aihe/hyvin-sanottu

Linkki blogin toiseen osaan.