Miltä näyttää robotiikkaosaaminen Riihimäen seudun yrityksissä? Minkälaista tukea yritykset voisivat kaivata robotiikan ulottuessa yhä useampaan jokapäiväiseen asiaan? Robotiikan yleistyessä ovat myös yritysten koulutus- ja osaamistarpeet lisääntyneet, joten nämä kysymykset ovat äärimmäisen tärkeitä koulutuksen kehittämisen kannalta. Avoin RoboLab -hankkeessa aiheesta teetettiin selvitys opinnäytetyön muodossa.
Riihimäelle avoin robotiikan oppimis- ja kehittämisympäristö
Robotiikka on kehittynyt huimaa vauhtia ja yleistyy kaikkialla jatkuvasti. Robottien toimintatarkkuus ja turvallisuus ovat parantuneet alkupäivistä hurjasti. Teollisuusrobottien rinnalle markkinoille on tullut kevytrakenteisia yhteistyörobotteja, joiden kanssa ihminen voi nimen mukaisesti tehdä yhteistyötä ja työskennellä vaikka samalla työpisteellä. Yhteistyörobottien suosion syynä voi olla niiden pienemmän koon ja käyttöturvallisuuden lisäksi myös matalampi hankintahinta sekä ohjelmoinnin ja käytön helppous.
Robotiikan yleistyessä myös osaamisvaatimukset kasvavat. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa, Riihimäen kaupungin ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteisessä Avoin RoboLab -hankkeessa selvitetään labramallisen robotiikan opiskeluympäristön toteuttamista Riihimäen kampusalueelle. Puolitoistavuotisessa hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan ympäristön toiminnallinen ja pedagoginen malli. Tavoitteena on luoda kaikille avoin toimintaympäristö, jossa opiskelijat ja työelämä kohtaavat. Opiskelu on työelämälähtöistä ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kehittää prototyyppejä ja toteuttaa erilaisia projekteja yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Tulevaisuuden Riihimäki – Yrityskysely robotiikasta
Avoin RoboLab -hankkeessa tehtiin vuonna 2022 selvitys Riihimäen alueen yritysten tarpeista robotiikkaan liittyen opinnäytetyön muodossa. Oskari Kiehelän tekemän selvityksen tulosten perusteella yhteisen robotiikan tilan toimintaa kehitetään palvelemaan yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Selvitys toteutettiin yrityskyselyllä, jonka tarkoituksena oli kerätä kattavasti tietoa Riihimäen alueen yritysten tämänhetkisestä robotiikan osaamisesta. Kyselyyn vastasi kaksikymmentä eri alojen yritysten edustajaa, ja tulosten mukaan robotiikan osaamistaso vaihteli yrityksissä suuresti: joissain yrityksissä osaamista ei ollut lainkaan, ja joistain löytyi jo esimerkiksi täysin robotisoituja tuotantolinjastoja.
Kysely rakentui kymmenestä erilaisesta kysymyksestä, joilla selvitettiin, minkälaista robotiikkaa yrityksestä löytyy ja mitä robotiikkaan liittyviä tulevaisuudensuunnitelmia yrityksellä on. Yritysten edustajia pyydettiin kyselyssä tekemään myös itsearviointi omien yritystensä robotiikan tietotaidosta ja osaamisesta, sekä antamaan numeerinen arvo, joka kuvasi robotiikan osaamisen tärkeyttä tulevaisuuden työntekijällä. Vastaajille annettiin kyselyssä mahdollisuus kirjoittaa myös vapaamuotoisia kommentteja, jotta saataisiin selville, minkälaista osaamista he kaipaisivat tulevaisuudessa. Kyselyn lopussa annettiin myös lyhyt tietoisku yhteistyö- sekä teollisuusroboteista ja niiden hyödyistä ja selvitettiin, oliko annettu tieto vastaajille tuttua.
Tuloksista selvisi, että yrityksissä koetaan olevan puutteita robotiikan perustietämyksessä ja sen käyttömahdollisuuksien tiedostamisessa. Tulevaisuuden työntekijältä kaivataan kattavaa perusosaamista, jotta yrityskohtainen perehdytys olisi helpompaa. Nippelitiedon osaamista ei pidetä kovin tärkeänä, mutta yleisymmärrys teknologiasta nähdään arvokkaana.
Miten tästä eteenpäin?
Hankkeessa tehty selvitys tukee jo aloitettua työtä ja motivoi jatkamaan avoimen toimintaympäristön mallin kehittämistä. Riihimäen seudulla toimivien oppilaitosten yhteisenä robotiikan oppimisympäristönä Avoin RoboLab tukee tavoitetta siitä, että tulevaisuuden työntekijöillä on riittävä perusosaaminen robotiikasta. Kyselytulosten perusteella jatkossa tulisi panostaa enemmän tiedottamiseen yritysten suuntaan ja kertoa niistä mahdollisuuksista, joita Avoin RoboLab -toimintaympäristö voi heille tarjota.
Kirjoittajat:
Tapio Väisänen, konetekniikan yliopettaja, HAMK
Oskari Kiehelä, opinnäytetyön tekijä
