YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoiteohjelman viimeisenä tavoitteena, on tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. [1] Haastateltavana HAMK:ssa työskentelevä Iida Holck.
Mikä sai sinut hakeutumaan HAMK:iin opiskelemaan kestävän kehityksen koulutusohjelmaan eli ympäristösuunnittelijaksi?
Lukion jälkeen minulle oli selvää, että halusin opiskella ympäristöalaa. Kestävän kehityksen koulutusohjelma kiehtoi sen työelämälähtöisyyden takia.
Onko sinulla aikaisempaa koulutustaustaa?
Pidin lukion jälkeen välivuoden, jonka aikana opiskelin hieman liiketaloutta sekä Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa ekotoksikologiaa ja ympäristöriskien arviointia. AMK:n jälkeen olen jatkanut opintojani YAMKissa, eli ylemmässä ammattikorkeakoulussa biotalouden liiketoiminnan kehittämisen parissa.
Olet nyt työskennellyt valmistumisesi jälkeen Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio -tutkimusyksikössä. Kertoisitko toimenkuvastasi ja siitä, miten päädyit kyseiseen työhön ja miten työsi linkittyy kestävän kehityksen tavoitteen 17. Yhteistyö ja kumppanuus toteutumiseen?
Päädyin HAMK Bio -tutkimusyksikköön töihin ollessani vielä kestävän kehityksen opiskelija. Tämä tapahtui vuonna 2016 Yammer-viestin ansiosta. Näin viestin, jossa haettiin harjoittelijaa kiertotaloutta ja teollisia symbiooseja edistävään SYMBI-hankkeeseen ja tartuin tähän tilaisuuteen. Lopulta tein sekä harjoittelun että opinnäytetyön kyseiseen hankkeeseen ja tällä hetkellä toimin samaisen hankkeen projektipäällikkönä.
Olen työskennellyt tutkimusyksikössä viitisen vuotta erilaisissa projekteissa ja hankkeissa ja kestävän kehityksen tavoitteista tavoite 17 Yhteistyö ja kumppanuus on ollut läsnä jokaisessa hankkeessa. Korkeakoulujen TKI- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö perustuu pitkälti organisaation ulkopuolelta rahoitettaviin hankkeisiin ja projekteihin. Rahoituksen saamisen edellytyksenä on erittäin usein se, että hanketta toteutetaan yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa.
Tällä hetkellä olen mukana mm. luonnonvarojen kestävän käytön ja LUO-luonnonvara-alan verkoston kehittämishankkeessa Luken, Syklin ja Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman kanssa. SYMBI-projektia taas toteutetaan seitsemän eri EU-maan ja yhdeksän partnerin kesken. Koordinoin myös Open Bioeconomy Week -konferenssia, joka keskittyy biotalouden digitalisaatioon ja siihen miten kaksi tieteenalaa voivat yhdessä luoda toisilleen lisäarvoa ja ratkoa globaaleja viheliäisiä haasteita.
Tavoitteen 17 Yhteistyö ja kumppanuus alatavoitteet keskittyvät pitkälti kehittyneiden maiden mahdollisuuksiin tukea vähemmän kehittyneiden maiden kehitystä. Työskentelin vuosina 2019–2021 HAMK in Africa -hankkeissa, joissa kehitetään usean Saharan eteläpuoleisen Afrikan korkeakoulun biotalouskoulutusta. Hankkeet ovat edelleen käynnissä ja tarjoavat useita mahdollisuuksia eri alojen opiskelijoille: https://www.hamk.fi/hamk-afrikassa/.
Kestävä kehitys on itsessään jo niin laaja-alainen aihe, että mikään toimija tai tieteenala yksin, ei voi ratkaista siihen liittyviä viheliäisiä ongelmia. Yhteistyö eri tieteenalojen ja toimialojen kesken on avainasemassa kestävämmän tulevaisuuden luomisessa.
Miltä näyttää tulevaisuutesi alalla?
Koen, että kestävän kehityksen osaajien tulevaisuus työmarkkinoilla on valoisa. Yhä useampi organisaatio tarvitsee asiantuntijoita esimerkiksi kiertotalouteen ja hiilineutraaliin toimintamalliin siirtymisessä. Myös merkittävä osa EU-rahoituksesta ohjataan vihreään siirtymään.
Haluaisitko lopuksi lähettää terveisiä ja vinkkejä nykyisille ja tuleville kestävän kehityksen opiskelijoille?
Yhteistyö ja kumppanuus -teemaan liittyy vahvasti verkostoituminen. Haluaisinkin kannustaa nykyisiä ja tulevia kestävän kehityksen opiskelijoita pohtimaan ja kehittämään omia verkostojaan jo opiskelujen aikana. Harjoittelujaksot, työelämälähtöiset moduuliprojektit ja opinnäytetyö ovat hyviä väyliä verkostoitua jo opintojen aikana.
Jos mahdollista (ja sitten kun maailman tilanne sen taas paremmin sallii) niin kannustaisin myös hyödyntämään opiskelujen aikaiset mahdollisuudet lähteä ulkomaille vaihtoon, harjoitteluun tai osana opintojaksoa. Olin vaihdossa Skotlannissa, Edinburghissa ja se on ollut yksi tähänastisen elämäni parhaita päätöksiä.
Kestävä kehitys on eri aloja läpileikkaava teema, joten esimerkiksi HAMKin neljän tutkimusyksikön; Bio, Smart, Edu ja Tech kautta voi päästä mukaan erittäin mielenkiintoisiin projekteihin, jotka voivat avata työelämämahdollisuuksia, niin kuin minullekin kävi. Kannattaa tutustua tutkimusyksiköihin ja projekteihin HAMKin sivuilta: https://www.hamk.fi/tutkimus/.
Kuva on otettu SYMBI-projektin hanketapaamisesta Espanjassa, Padajozin kaupungissa. Tapaamisen aiheena oli kiertotalouden ja teollisten symbioosien alueellinen kehittäminen.
[1] https://www.ykliitto.fi/node/4582
Tavoitteen kuva osoitteesta https://www.fi.undp.org/content/finland/fi_fi/home/sustainable-development-goals/Materiaalipankki.html
