IB:n alumni ja HAMKin hakuneuvoja Marjaana: kansainvälisyys on huippua!

0

Marjaana Mäkelä opiskeli HAMKissa International Business -koulutuksessa ja valmistui 2010. Nykyisin hän työskentelee HAMKin hakupalveluissa hakuneuvojana.

Miten päädyit opiskelemaan HAMKiin?

Minulle oli jo lukiossa selvää, että halusin opiskella englanniksi, koska olin aina tykänny vieraista kielistä. Halusin myös kansainvälisen näkökulman opintoihin. Oikeastaan kaikissa koulutuksissa, joihin hain, oli jokin kansainvälisyysaspekti. Olen kotoisin Valkeakosken naapurikunnasta Akaasta, niin oli muutenkin luonnollinen ja helppo valinta tulla opiskelemaan Valkeakoskella. Olen myös aina tykännyt matkustamisesta ja ollut innokas lähtemään koulureissuille ulkomaille. Nuorempana minulla oli myös kirjekavereita ulkomailta.

Oliko englanniksi opiskelu vaikeaa?

Ihan opintojen alussa, kun englanninkieli tuli vyörymällä ja sitä kuunteli joka päivä kokopäivän, mikä oli lukiosta tulleelle aivan uusi asia, pää hyörysi aina kun koulusta pääsi kotiin. Mutta siihen tottui hyvin nopeasti. Nykyisin tuntuu siltä, että kun vielä työkseenkin hoitaa asioita englanniksi, niin jotkin asiat on helpompi hoitaa englannin kielellä ja tietyissä tilanteissa suomeksi toimiminen on jopa hankalampaa. Aluksi esimerkiksi esitelmien pitäminen englanniksi oli hyvin jännittävää, mutta se jännitys karisee nopeasti. Ja harva IB:llä on äidinkieleltään englanninkielinen, niin virheitä on turha jännittää.

Mikä on ollut parasta IB:ssä?

Kansainvälinen ilmapiiri Valkeakosken kampuksella. Se, että sai opiskella englanniksi ja että sai opintojen aikana paitsi ”kansainvälisyyskasvatusta”, myös kehitettyä sitä omaa kielitaitoa. Siitä on varmaankin ollut eniten tässä nykyisessä työssä hyötyä, että kielitaito kehittyi ja että oppi toimimaan eri kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa. Myöskin tiimityötaidot kehittyivät huimasti, sillä tiimitöitä tehtiin paljon ja niitä tehtiin monikansallisissa ryhmissä.

Millainen vaihto-opiskelukokemus sinulla oli?

Suoritin yhden lukukauden vaihto-opintoina Hollannissa. Olin käynyt Hollannissa kerran aikaisemminkin ja tykästynyt maahan. Halusin jäädä Eurooppaan, ja halusin sellaiseen maahan, jossa voi opiskella englanniksi. Halusin myös läheä sellaiseen paikkaan, jonne ei ole lähdössä minun ryhmästäni muita. Ajattelin, että saan vaihtokokemuksesta enemmän irti niin, sillä jos olisin lähtenyt kaverin kanssa, olisin todennäköisesti viettänyt paljon aikaa hänen kanssaan ja kommunikoinut suomeksi, enkä olisi tutustunut niin hyvin uusiin ihmisiin. Vaihtokokemukseni oli ihan superhyvä! Jossain vaiheessa jopa harmittelin sitä, että miksi lähdin vain lukukaudeksi, enkä koko lukuvuodeksi. Mutta olin silloin jo opintojeni kolmannella vuodella, ja koko vuoden vaihto-opinnot olisi voineet viivyttää valmistumistani.

Miten päädyit töihin HAMKiin?

Opintojen aikana tulin alun perin HAMKille työharjoitteluun. Siinä vaiheessa opintoja minun ei ollut alun perin tarkoitus tehdä työharjoittelua, vaan suunnittelin sitä vasta seuraavalle kesälle. Olin siinä kohtaa tullut juuri vaihto-opiskelemasta Hollannista. Olin siellä syyslukukauden, ja opinnot siellä kestivät tammikuun loppuun. Tulin suomeen takaisin siis helmikuun alussa ja olin jo ilmoittautunut kevään opintojaksoille. Olin ehtinyt olemaan ihan jokusen päivän Suomessa, kun yllättäen kuulin, että HAMKiin haetaan harjoittelijaa koulutussuunnittelutiimiin. Harjoitteluvastaavani sanoi, että se on ihan sun paikka, hae tätä! Hetken mietin mitä tekisin, kun olin jo ilmoittautunut kevään kursseille. Ajattelin kuitenkin että ”miksikäs ei” ja laitoin hakemuksen paikasta menemään. Parin päivän sisällä olin haastattelussa ja haastattelun lopussa kysyttiinkin, että milloin pääsen aloittamaan. Vaati vähän järjestelyjä opettajien kanssa, että sain suoritettua opintojaksoni. Tein alkuun muutaman viikon harjoittelua osa-aikaisena, että sain opintojen suhteen asiat järjestykseen. Sitten siirryin kokoaikaisesti harjoitteluun ja suoritin opintoja itsenäisesti työn ohessa.

Harjoittelun lopuksi minulle tarjottiin jatkoa täältä. Ei tarvinnut kauaa miettiä, sillä olin viihtynyt täällä todella hyvin. Siinä oli toki haasteensa, sillä opinnot olivat vielä kesken, ja oli mahdollista että opinnot venyvät työpaikan vastaanottamisen seurauksena. Tarjous oli kuitenkin niin hyvä, ettei siitä kannattanut kieltäytyä. Jatkoin siis täällä vajaan vuoden verran samassa työssä. Sinä aikana en hirveästi suorittanut opintoja, eikä minulla ollutkaan oikeastaan suorittamatta kuin opinnäytetyö. Sitten vapautui nykyinen paikkani hakijapalveluissa, ja siitä lähtien olen ollut näissä hommissa, eli pian kymmenisen vuotta! Työssäni koordinoin HAMKin vieraskielisten koulutusten opiskelijahaku- ja valintaprosessin eri vaiheita. Muun muassa neuvon ja ohjaan hakijoita hakuprosessin eri vaiheissa, käsittelen hakemuksia, tarkastan hakukelpoisuuksia, vastaan opiskelijavalintajärjestelmän tietojen oikeellisuudesta sekä päivitän nettisivuja. Työni on hyvin itsenäistä ja monipuolista ja saan olla päivittäin tekemisissä eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kanssa.

Haluaisitko lähettää terveisiä ihmisille, jotka harkitsevat opiskelua englanniksi?

Harmittelen sitä monesti, etteivät suomalaiset nuoret uskalla hakea englanninkieliseen koulutukseen. Suomalaiset ovat yleisesti arkoja käyttämään englantia ja ajatellaan, että täytyy osata puhua täydellisesti, että uskaltaa avata suunsa. Ehdottomasti haluaisin rohkaista ja kannustaa englanninkielellä opiskeluun, sillä englanninkielen taito kehittyy huimasti opintojen aikana. Moni ajattelee, että englanninkielen tason täytyy olla todella korkealla, jotta voi lähteä opiskelemaan englanniksi, mutta se ei ole todellakaan niin. Suomalaisten kielitaito on muutenkin moneen maahan verrattuna hyvin korkealla tasolla. Ja vielä yksi pointti, joka pitäisi ottaa esille, on se että tutkinnon suorittaminen englanniksi antaa tutkinnon lisäksi hyvän kielitaidon ja kansainvälisyyskokemusta, mistä voi olla kullanarvoista hyötyä tulevaisuudessa!

Leave A Reply