Kotimaisen t\u00e4ydennysvalkuaisen tarjonta on niukkaa, eik\u00e4 kotiel\u00e4intuotantomme ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n omavarainen t\u00e4ydennysvalkuaisen suhteen. Suomeen tuodaan kasviper\u00e4isiss\u00e4 tuotteissa yli 100 miljoonaa kiloa enemm\u00e4n raakaproteiinia kuin sit\u00e4 vied\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4osa valkuaisen tuonnista on rypsin ja rapsin (45 %) sek\u00e4 soijan (31 %) eri muotojen tuontia. Viime vuosina soijan tuonti on kuitenkin v\u00e4hentynyt ja rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala sek\u00e4 muiden valkuaispitoisten kasvien viljely kotimaassa lis\u00e4\u00e4ntynyt, tosin hyvin maltillisesti. Tulevaisuudessa on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vahvistaa kotimaisen kasvivalkuaisen tarjontaa, mutta se ei tapahdu itsest\u00e4\u00e4n vaan vaatii sek\u00e4 taloudellisten kannustimien ett\u00e4 el\u00e4inten ravitsemuksen reunaehtojen t\u00e4yttymist\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 rehuk\u00e4yt\u00f6lt\u00e4 vaaditaan?<\/strong><\/p>\n Rehuk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 valkuaisraaka-aineen hinnan merkitys korostuu, sill\u00e4 rehu on kotiel\u00e4intuotannossa suuri kustannuser\u00e4. Esimerkiksi lihasikojen kasvatuksessa valkuaisrehun osuus rehukustannuksista on noin kolmannes. Kotimaisen kasvivalkuaisen tulisi olla edullista ja aminohappokoostumukseltaan sopivaa. Soija sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti valkuaista ja sen aminohappokoostumus on varsinkin sikojen ja siipikarjan tarpeisiin n\u00e4hden suotuisa. Aminohappokoostumuksensa vuoksi soija onkin haastavaa korvata kotimaisilla rehuaineilla etenkin siipikarjan ruokinnassa. Esimerkiksi h\u00e4rk\u00e4papu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 75 % ja herne 70 % v\u00e4hemm\u00e4n metioniinia kuin soijarouhe. Lis\u00e4ksi soijaa on ainakin geenimuunneltuna saatavilla tasaisesti maailmanmarkkinoilta.<\/p>\n Varteenotettavimpia valkuaiskasveja ovat palkoviljat (herne, h\u00e4rk\u00e4papu, lupiini), rypsi ja rapsi sek\u00e4 m\u00e4rehtij\u00f6iden rehuksi sopivat kasvit, kuten apilat. H\u00e4rk\u00e4pavussa on noin 30 % valkuaista, herneess\u00e4 ja rypsiss\u00e4 noin 23 % ja ohrassa 11\u201314 %, joten ohrasta on saatava h\u00e4rk\u00e4papuun verrattuna 2\u20133 \u2013kertainen sato saman valkuaism\u00e4\u00e4r\u00e4n tuottamiseksi. Vilja on sioilla ja siipikarjalla kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 valkuaisen l\u00e4hde, koska sen osuus niiden rehussa on suuri.<\/p>\n M\u00e4rehtij\u00f6ill\u00e4 keskeisin valkuaisl\u00e4hde on hyv\u00e4laatuinen nurmis\u00e4il\u00f6rehu, jonka sulavaan valkuaispitoisuuteen vaikuttavat paitsi lajikevalinnat, my\u00f6s korjuun ajoitus. Nurmis\u00e4il\u00f6rehussa valkuaista on yleens\u00e4 12\u201323 %. M\u00e4rehtij\u00f6iden lis\u00e4valkuaisen l\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n soijan sijaan p\u00e4\u00e4asiassa rypsi\u00e4 ja rapsia, mutta kotimaisen tarjonnan heikkouden vuoksi merkitt\u00e4v\u00e4 osa siit\u00e4 tuodaan maahan rapsirouheena.<\/p>\n Sioilla on mahdollista korvata soija mm. herne-h\u00e4rk\u00e4papu-rypsi-seoksella, mik\u00e4li rehuseos suunnitellaan el\u00e4imen vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi viime vuonna \u201dK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen tutkimus sikatilalla\u201d -hankkeessa tehdyn kokeen tuotantotulokset osoittivat, ett\u00e4 h\u00e4rk\u00e4pavulla voidaan korvata soijarouhe, kun niill\u00e4 t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n ohraa ja ohravalkuaisrehua sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 ruokintaa. Lis\u00e4ksi h\u00e4rk\u00e4papua saaneen koeryhm\u00e4n katetuotto lihasikaa kohti oli pari euroa suurempi kuin soijaa saaneen kontrolliryhm\u00e4n. Siipikarjalla soijan korvaaminen kokonaan kotimaisella kasvivalkuaisella on haastavaa, mutta ainakin osittain se on mahdollista.<\/p>\n Kilpailukyky ratkaisee viljelyss\u00e4<\/strong><\/p>\n Valkuaiskasvin tulisi olla kilpailukykyinen vaihtoehto peltoviljelyss\u00e4, jotta sen tuotanto lis\u00e4\u00e4ntyisi. Kotimaisen valkuaisen tarjontaa vahvistaa, jos sit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n tuottamaan, tuet huomioon ottaen, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kannattavasti kuin vaihtoehtoisia kasveja. Herne, h\u00e4rk\u00e4papu ja rypsi voivat antaa rehuohraa suuremman katetuoton kasvintuotannossa, mik\u00e4li niiden sato ja hinta ovat riitt\u00e4v\u00e4n korkeita.<\/p>\n Valkuaiskasvien viljelyn taloudellinen mielekkyys riippuu yksikk\u00f6tuotantokustannuksista, sadon hinnasta ja viljelyn riskeist\u00e4, mutta my\u00f6s maataloustukien suuruudesta. Lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kasvin tuottama katetuotto on viljelt\u00e4v\u00e4n kasvin keskeinen valintaperuste. Kullakin kasvilla saavutetulla panos-tuotossuhteella, esimerkiksi tiettyyn tuotostasoon tarvittavalla lannoituksella, ja vallitsevilla hinnoilla on suuri merkitys. \u00d6ljy- ja valkuaiskasvien hehtaarisato on ollut viljoja alempi, mutta niiden hinnat tonnia kohti ovat olleet noin kaksinkertaiset viljaan verrattuna. Eri kasvien hintasuhteet ovat kuitenkin vaihdelleet melko paljokin ja tulevat vaihtelemaan my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n Palkokasvien kompastuskivi\u00e4 ovat viljoja heikompi viljelyvarmuus ja korkea siemenkustannus, joka voi olla yli 70 % muuttuvista kustannuksista. Etenkin herneen ja h\u00e4rk\u00e4pavun viljely\u00e4 rasittaa korkea siemenkustannus. Typpilannoituskustannus n\u00e4ill\u00e4 on kuitenkin viljoja alempi ja lis\u00e4ksi ne ovat hyvi\u00e4 kasveja viljelykierrossa, mik\u00e4 puolestaan parantaa niiden viljelyn edellytyksi\u00e4. Siemenkustannuksen ero viljoihin kapenee, jos my\u00f6s n\u00e4iden viljelykasvien siemenest\u00e4 osa on itse tuotettua, kuten yleens\u00e4 viljoja viljelt\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n Kasvukauden pituus rajoittaa h\u00e4rk\u00e4pavun viljely\u00e4 maan pohjoisosissa ja rypsinviljely\u00e4 rasittaa korkea lannoituskustannus. Herneen viljelyvarmuus on kuitenkin parantunut, kun kasvinjalostuksen keinoin on pyritty lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maan m\u00e4rkyyden sietoa, kuivuuden kestoa ja valkuaispitoisuutta sek\u00e4 laskemaan tanniinipitoisuutta.<\/p>\n Sadon laatu on t\u00e4rke\u00e4 kaikkien kasvien osalta ja kiinte\u00e4t kustannukset vaikuttavat my\u00f6s osaltaan viljelyn kustannustasoon. Palkokasvit ovat kuitenkin hyvi\u00e4 esikasveja, sill\u00e4 ne v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t typpilannoituksen tarvetta seuraavan kasvin osalta. Osaltaan valkuaistuotantoa rajoittaa se, ett\u00e4 valkuaiskasveja suositellaan viljelt\u00e4v\u00e4ksi samalla lohkolla vain kerran 3-5 vuodessa.<\/p>\n Viljelij\u00e4t karttavat riskej\u00e4<\/strong><\/p>\n Tilalla on kannustin alkaa tuottaa kasviper\u00e4ist\u00e4 valkuaista, jos sen tuottajahinta on riitt\u00e4v\u00e4n korkealla. T\u00e4st\u00e4 huolimatta yksikk\u00f6kustannusten alentaminen on avaintekij\u00e4 valkuaisomavaraisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi, sill\u00e4 edullinen valkuainen on kotiel\u00e4intuottajalle ja elintarviketeollisuudelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja se parantaa suomalaisen tuotannon kilpailukyky\u00e4 tuontivalkuaiseen verrattuna. Tuottovaihtelun v\u00e4hent\u00e4minen on toinen avaintekij\u00e4 valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi. Viljelij\u00e4t ovat riskinkarttajia, joten valkuaiskasvien sato- ja laatu-, tuottovaihteluita aiheuttavat riskit tulee voida hallita riitt\u00e4v\u00e4n hyvin. Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 riskej\u00e4 aiheuttavat s\u00e4\u00e4n ja hintojen vaihtelun sek\u00e4 kasvitaudit ja -tuhoojat.<\/p>\n Kotiel\u00e4intiloilla ruokinnassa onnistuminen tai ep\u00e4onnistuminen vaikuttaa suoraan tilan kannattavuuteen. Kotimaisten valkuaiskasvien hinnan pit\u00e4\u00e4kin olla kotiel\u00e4intiloille kilpailukykyinen soijan hintaan n\u00e4hden ja samalla kotimaista laadukasta kasvivalkuaista on oltava tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti ja jatkuvasti. Lis\u00e4ksi kotimaisen kasvivalkuaisen on sovelluttava hyvin kotiel\u00e4inten ruokintaa.<\/p>\n Valkuaisomavaraisuuden lis\u00e4\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisia ratkaisuja tiloilla ja tuotantoketjussa. Viljelykierto ja rehut on suunniteltava uudestaan kotimaisen valkuaistuotannon pohjalta. Varmistamalla palkoviljojen markkinoiden toimivuus ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kasvinviljely- ja kotiel\u00e4intilojen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 paremmin erikoistumis- ja mittakaavaetuja. Tilasekoituksen yleistyminen voisi osaltaan parantaa valkuaisomavaraisuutta. Markkinoilla tulisi olla saatavissa toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 rehukomponentteja, jotta rehu olisi edullista ja koostumukseltaan el\u00e4imelle sopivaa.<\/p>\n EU:n yhteisen maatalouspolitiikan linjaukset vaikuttavat valkuaiskasvien viljelyn edellytyksiin Suomessa. Kansallisesti ja EU:n tasolla voidaan ohjata pellon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mm. kohdentamalla tuotekehityst\u00e4 ja etenkin peltotukia valkuaiskasveille. Kasvinjalostuksessa voidaan kehitt\u00e4\u00e4 satoisia kasveja ja lajikkeita sek\u00e4 viljoilla, rypsill\u00e4 ett\u00e4 palkoviljoilla.<\/p>\n Tutkimusten mukaan Suomen kyky tuottaa valkuaiskasveja paranee, kunhan sopeudumme ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Pitk\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vuoksi valkuaistuotantomme perustunee jatkossakin rypsiin, rapsiin, herneeseen, h\u00e4rk\u00e4papuun ja nurmirehuihin, joten n\u00e4iden viljelyn lis\u00e4\u00e4minen kohentaa valkuaisomavaraisuutta, jos niiden tuottajahinnat ovat vain riitt\u00e4v\u00e4n korkeita. Suomi ei voi olla t\u00e4ysin valkuaisomavarainen, mutta toivottavasti kasvivalkuaisen tuotantoa voidaan merkitt\u00e4v\u00e4sti tehostaa tulevaisuudessa.<\/p>\n Kirjoittajina ja asiantuntijoina toimivat tutkimusprofessori Jarkko Niemi sek\u00e4 tutkijat Olli Niskanen ja Timo Karhula Luonnonvarakeskuksesta.<\/strong><\/em><\/p>\n Voit j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kysymyksi\u00e4 ja kommentteja keskustelun avaamiseksi. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin ja osallistuvat keskusteluihin t\u00e4ll\u00e4 blogi-palstalla viikkojen 10 ja 11 ajan. Asiantuntijatreffien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n alustuskirjoituksesta ja k\u00e4ydyist\u00e4 keskusteluista yhteenveto, joka julkaistaan Valkuaisfoorumin nettisivuilla kohdassa Asiantuntijatreffit<\/a>.<\/strong><\/p>\n Kysymyksesi\/kommenttisi ei tule heti n\u00e4kyviin, vaan vasta sen j\u00e4lkeen kun se on yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n toimesta hyv\u00e4ksytty.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 Asiantuntijatreffit ovat p\u00e4\u00e4ttyneet! Kiitos kaikille keskusteluihin osallistuneille!<\/strong><\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 Valkuaisfoorumista: <\/strong>http:\/\/www.hamk.fi\/valkuaisfoorumi<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"