{"id":10,"date":"2017-01-12T16:03:12","date_gmt":"2017-01-12T14:03:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.hamk.fi\/valkuaisfoorumi\/?p=10"},"modified":"2017-01-12T16:03:12","modified_gmt":"2017-01-12T14:03:12","slug":"palkoviljat-kestavaa-rehuntuotantoa-ja-ruokintaa-palkoviljoja-kayttaen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.hamk.fi\/valkuaisfoorumi\/palkoviljat-kestavaa-rehuntuotantoa-ja-ruokintaa-palkoviljoja-kayttaen\/","title":{"rendered":"Palkoviljat \u2013 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 rehuntuotantoa ja ruokintaa palkoviljoja k\u00e4ytt\u00e4en"},"content":{"rendered":"
\"palkoviljat\"
palkoviljat<\/figcaption><\/figure>\n

Kest\u00e4v\u00e4 kotiel\u00e4intuotanto on moniulotteinen kokonaisuus, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4inten ruokintaan ja hyvinvointiin, ymp\u00e4rist\u00f6n huomioimiseen ett\u00e4 viljelij\u00e4n omaan toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvi\u00e4 asioita. Ymp\u00e4rist\u00f6 ja el\u00e4imet huomioon ottaen viljelij\u00e4n pit\u00e4isi pysty\u00e4 tuottamaan turvallista ruokaa niin ett\u00e4 tuotannolla pystyy tulemaan toimeen. <\/span><\/p>\n

Kotimaisen valkuaisrehun suosiminen on yksi askel kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kotiel\u00e4intuotantoa. Muita askeleita MTT:n \u201dIlmaston muutos ja maaseutu\u201d \u2013hankkeen (ILMASE<\/a>)\u00a0 mukaan ovat mm. maan kasvukunnosta huolehtiminen, el\u00e4inten ruokkiminen niiden tarpeiden mukaan ja m\u00e4rehtij\u00f6iden ruokinnan perustaminen hyv\u00e4laatuiseen s\u00e4il\u00f6rehuun. Lypsykarjatilalla s\u00e4il\u00f6rehun hyv\u00e4 laatu, nurmipalkokasvien k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4il\u00f6rehunurmissa, yksivuotisten palkokasvien k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4il\u00f6rehuna ja v\u00e4kirehuna mahdollisuuksien mukaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t valkuaisen omavaraisuusastetta. Yksimahaisilla palkokasvien k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4isi tuontisoijan tarvetta.<\/p>\n

Palkokasvien k\u00e4ytt\u00f6 mahdollistaa reilun valkuaissadon korjaamisen omalta pellolta, monipuolistaa rehukasvivalikoimaa ja samalla voidaan typpilannoitusta v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Palkokasvi kasvaa l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4st\u00e4 sitomansa typen avulla ja typpe\u00e4 j\u00e4\u00e4 peltoon seuraavalle sadolle k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Palkokasvivalikoima on moninainen ja uusia kasveja ja varsinkin uusia lajikkeita on jalostuksen ja ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 tulossa viljelyyn. Palkokasveista on moneksi, esimerkiksi h\u00e4rk\u00e4pavusta ja herneest\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joko siemenet tai koko kasvin. Siemenet voi murskata ja tuores\u00e4il\u00f6\u00e4 tai kuivata, koko kasvista voi tehd\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehua. Monivuotisista nurmipalkokasveista puna-apila on t\u00e4rkein. Se on parhaimmillaan hein\u00e4kasvien kanssa seoksena viljeltyn\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehunurmissa. My\u00f6s sinimailanen on yksi potentiaalinen monivuotinen palkokasvi hyv\u00e4n sadontuottokykyns\u00e4 vuoksi.<\/p>\n

Yksivuotiset palkokasvit mahdollistavat vuosittaisen lannanlevityksen ja syyskylv\u00f6t ja niit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nurmen uudistamisessa.<\/p>\n

Valkuaista palkokasveista sek\u00e4 siemenist\u00e4 ett\u00e4 koko kasvustosta<\/strong><\/p>\n

Palkokasveissa on korkea valkuaispitoisuus sek\u00e4 siemeniss\u00e4 ett\u00e4 koko kasvustossa. Kasvuston raakavalkuaispitoisuus on pienin varressa ja suurin siemeniss\u00e4, mutta my\u00f6s lehdet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon raakavalkuaista.\u00a0 Palkoviljojen, kuten h\u00e4rk\u00e4pavun, herneen ja lupiinin siemeniss\u00e4, on varsinaisiin valkuaisrehuihin rypsiin ja soijaan verrattuna v\u00e4hemm\u00e4n raakavalkuaista, mutta enemm\u00e4n t\u00e4rkkelyst\u00e4. Niiden lis\u00e4ksi palkoviljojen valkuaisen p\u00f6tsihajoavuus on suurempi ja valkuaisen metioniinipitoisuus on pienempi rypsiin ja soijaan verrattuna. Fosforia palkokasveissa on v\u00e4hemm\u00e4n kuin rypsiss\u00e4. Viljan jyviin verrattuna palkoviljoissa on huomattavasti enemm\u00e4n raakavalkuaista, mutta v\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkkelyst\u00e4.<\/p>\n

Palkokasvit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s aineita, jotka voivat rajoittaa niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rehuna erityisesti yksimahaisilla. Niit\u00e4 ovat mm. visiini ja konvisiini, proteaasi-inhibiittorit, saponiinit, lektiinit, tanniinit ja alkaloidit. H\u00e4rk\u00e4papu ja herne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mm. proteaasi-inhibiittoreita ja tanniineja ja h\u00e4rk\u00e4papu lis\u00e4ksi visiini\u00e4 ja konvisiini\u00e4. Jotkut lupiinilajikkeet saattavat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 alkaloideja. Haitta-aineet heikent\u00e4v\u00e4t palkoviljojen sy\u00f6nti\u00e4 ja ravintoaineiden hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kotiel\u00e4imill\u00e4. Haitta-aineet ovat ongelma erityisesti yksimahaisilla, joilla esim. tanniinit huonontavat valkuaisen sulavuutta. M\u00e4rehtij\u00e4t eiv\u00e4t ole yht\u00e4 herkki\u00e4 haitta-aineille p\u00f6tsin mikrobien takia.<\/p>\n

Palkoviljoja kuten h\u00e4rk\u00e4papua ja hernett\u00e4 voidaan viljell\u00e4 s\u00e4il\u00f6rehuksi joko puhtaina kasvustoina tai seoskasvustoina viljakasvien kanssa.\u00a0 Viljoista tehty s\u00e4il\u00f6rehu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n valkuaista ja sen sulavuus ei ole korkea. Palkokasvi tuo seokseen valkuaista ja sulavuutta lis\u00e4\u00e4. Pelkk\u00e4\u00e4n palkokasvis\u00e4il\u00f6rehuun verrattuna seoksessa on viljasta tulevaa t\u00e4rkkelyst\u00e4 ja kuitua tasapainoisemmin.\u00a0 Olipa kyse sitten puhtaasta kasvustosta tai viljaseoksesta, palkokasvia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kokoviljas\u00e4il\u00f6rehu sopii\u00a0 erityisen hyvin\u00a0 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ruokintaan nurmis\u00e4il\u00f6rehun kanssa seosrehuna.<\/p>\n

Typpi kiert\u00e4\u00e4 kasvien ja el\u00e4inten v\u00e4lill\u00e4<\/strong><\/p>\n

Korkea raakavalkuaispitoisuus voi olla ongelma ja haaste ruokinnan toteuttamisessa. Vain kolmannes lypsylehm\u00e4n valkuaisen saannista ohjautuu tuotantoon, joten suuri osa menee hukkaan sontaan ja erityisesti virtsaan. Lantalaan joutuva typpi ei kuitenkaan mene kokonaan hukkaan vaan levitettyn\u00e4 pellolle se siirtyy tilan ravinnekierrossa eteenp\u00e4in. Palkokasvien ilmasta ottama typpi voi korvata ainakin osan tilan ulkopuolelta tulevasta typest\u00e4 joko j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 maahan seuraavalle kasville tai rehumassan ja el\u00e4imen kautta kiert\u00e4en.<\/p>\n

L\u00e4hde mukaan keskustelemaan valkuaisomavaraisuudesta! T\u00e4m\u00e4n sivun alaosassa on kohta jonne voit j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksesi ja\/tai kommenttisi ja jossa asiantuntijat vastaavat.
\nKun olet lis\u00e4nnyt kysymyksesi\/kommenttisi, kopioi n\u00e4kyviss\u00e4 oleva salasana ja liit\u00e4 se sille varattuun kentt\u00e4\u00e4n, sen j\u00e4lkeen L\u00e4het\u00e4.
\n<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 muutamia kysymyksi\u00e4 keskustelun pohjaksi:<\/strong><\/p>\n