Mets\u00e4t ovat maamme taloudellisesti – mutta my\u00f6s henkisesti ja kulttuurisesti – t\u00e4rkeimpi\u00e4 luonnonvaroja.\u00a0 Metsist\u00e4 on moneksi ja niihin mahtuu monta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 marjastajista, samoilijoista, matkailubisneksest\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n mets\u00e4talouteen.<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4 mets\u00e4talous on paraatiesimerkki kiertotaloudesta, miss\u00e4 vanha tuote toimii raaka-aineena uusille tuotteille. Kiertotalous perustuu ajattelulle yhteiskunnasta, jossa j\u00e4tett\u00e4 ei synny, vaan vanhat tuotteet ovat tuunattavissa, korjattavissa ja kierr\u00e4tett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n
Kysymys kiertotalouteen siirtymisest\u00e4 ei ole vain ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastopolitiikasta – ajattelun taustalla on kylm\u00e4 taloudellinen j\u00e4rki. Ilmastonmuutoksen ohella planeettamme fyysiset rajat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t muutoksen tarpeen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa reilun nelj\u00e4n maapallon verran luonnonresursseja. Kest\u00e4vyyshaaste on sek\u00e4 mittava ett\u00e4 kiireellinen.<\/p>\n
Kiertotalouteen siirtyminen edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti my\u00f6s siirtymist\u00e4 fossiilitaloudesta biotalouteen. Samalla tulee kuitenkin pit\u00e4\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 siirtym\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kest\u00e4vyyden vertailukelpoiseen arviointiin taas tarvitaan mittareita. Ilman niit\u00e4 keskustelu kest\u00e4vyydest\u00e4 perustuu mielipiteille. Mittareita ei kehitet\u00e4 yksinomaan Suomen mets\u00e4taloudelle eik\u00e4 kiusaamaan luokan parhaita, vaan varmistamaan se ett\u00e4 kaikki markkinatoimijat pelaavat samoilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4.\u00a0 Eurooppalaiset indikaattorit tulevat koskemaan kaikkia EU-maita sek\u00e4 my\u00f6s kolmansista maista tuotavia puutuotteita.<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4talouden maana Suomen tuleekin olla aktiivisesti mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 mittareita, mukaan lukien eri puujakeiden hiilitaseen laskentaa. Kunnon mittarit eiv\u00e4t aseta meit\u00e4 huonompaan asemaan vaan parantavat kilpailukyky\u00e4mme suhteellisesti verrattuna muihin, huonompien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen maihin ja toimijoihin. Pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tulee olla sellaiset, ett\u00e4 ne palkitsevat hyv\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoitoa Suomen tyyliin ja varmistavat tulevaisuudessa, ettei esimerkiksi kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n, sademetsi\u00e4 tuhoava palmu\u00f6ljytuotanto ole mahdollista saati kannattavaa.<\/p>\n
Merkitt\u00e4v\u00e4n aseman vuoksi Suomen ja sen asiantuntijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 mets\u00e4taloudesta my\u00f6s kuunnellaan herk\u00e4ll\u00e4 korvalla silloin, kun ne pohjautuvat vankkaan tietoon.\u00a0 Suomella on pitk\u00e4 historia ja osaaminen puun monik\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Biotalousinnovaatioiden tarve ja kysynt\u00e4 kasvavat jatkuvasti esimerkiksi pakkauksissa, vaatteissa, kemikaaleissa ja l\u00e4\u00e4kkeiss\u00e4. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle puuta jalostetaan ennen sen polttoa, sen suurempi hy\u00f6ty ja arvo siit\u00e4 saadaan kansantaloudelle.<\/p>\n
Mets\u00e4alan yritt\u00e4jill\u00e4 on taatusti t\u00f6it\u00e4 tulevaisuudessakin, jos vain pid\u00e4mme huolta vihre\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4omastamme ja sen kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kasvusta. Mets\u00e4 kasvaa ja uudistuu ja sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikka seuraavat tuhat vuotta. Mit\u00e4 korkeampi t\u00e4m\u00e4n arvokkaan raaka-aineen k\u00e4ytt\u00f6aste, sit\u00e4 tehokkaampaa ja tuottavampaa siihen perustuva taloudellinen toiminta on. Siksi puunk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tulee siirty\u00e4 yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin innovatiivisen biotalouden ratkaisuihin, miss\u00e4 energiaa tuotetaan luonnollisesti sivuvirroista, joita ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muihin tarkoituksiin.<\/p>\n