Norjalaisessa mets\u00e4taloudessa tehd\u00e4\u00e4n Suomeen verrattuna asioita monessa suhteessa erilaisissa olosuhteissa ja eri menetelmill\u00e4. Mutta yhteisi\u00e4 huolia l\u00f6ytyy esimerkiksi ty\u00f6voiman saatavuudessa. Uudistuva mets\u00e4yritt\u00e4j\u00e4 -hankkeen opintomatkalaiset saivat t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 kokemuksia vieraillessaan marraskuussa 2018 vuonojen maassa.<\/p>\n
Norjan maa-ala on noin 32,4 miljoonaa hehtaaria, josta mets\u00e4\u00e4 on noin 13,4 miljoonaa hehtaaria. Metsist\u00e4 noin 8,3 miljoonaa on mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Norjassa ainespuun hakkuut vaihtelevat vuosittain 10 miljoonan kuutiometrin molemmin puolin. Vaikkapa Suomeen verrattuna hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4 on siis varsin vaatimaton. Norjassa mets\u00e4taloudesta saa suoran toimeentulon noin 5 600 henke\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 henkil\u00f6luvussa on mukana esimerkiksi mets\u00e4teollisuudessa ty\u00f6skentelev\u00e4t henkil\u00f6t. Suomalaisia mets\u00e4nhoitoyhdistyksi\u00e4 vastaavien organisaatioiden osuus puukaupasta on noin 80 prosenttia. N\u00e4m\u00e4 organisaatiot toimittavat puun suoraan tehtaalle eli sopivat kaupan, hakkaavat ja kuljettavat puun tehtaalle saakka. Hakkuun ja kuljetuksen hoitaa yritt\u00e4j\u00e4t, jotka yhdistys on kilpailuttanut.<\/p>\n
Is\u00e4nt\u00e4mme kertoivat, metsien liittym\u00e4kohdasta Suomeen. Keski-Ruotsin tapaan, my\u00f6s Norjaan muutti nelj\u00e4sataa vuotta sitten savolaisia kaskeamaan metsi\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n puuhiilt\u00e4 kaivoksille. Paikkojen ja asukkaiden nimiss\u00e4 on edelleen viitauksia n\u00e4ihin uudisraivaajiin.<\/p>\n
Mets\u00e4nomistus jakaantuu sen sijaan hyvin samantyyppisesti kuin Suomessa. Yksityiset mets\u00e4nomistajat omistavat noin 77 prosenttia metsist\u00e4, yhti\u00f6t alle 8 prosenttia ja valtio 10 prosenttia. Loput hieman yli viisi prosenttia metsist\u00e4 omistavat almenningit. N\u00e4m\u00e4 ovat hieman suomalaisen yhteismets\u00e4n tapaan j\u00e4rjest\u00e4ytyneit\u00e4 organisaatioita. N\u00e4iden juuret ovat kuitenkin viikinkiajassa. Opintomatkalaiset tutustuivat niist\u00e4 yhteen, Lunner Almenningiin, joka sijaitsee alle tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Oslosta.<\/p>\n
Juurik\u00e4\u00e4p\u00e4\u00e4 esiintyy my\u00f6s Etel\u00e4-Norjassa. Asiaa ei kuitenkaan pidet\u00e4 ongelmana ja siksi siell\u00e4 ei tehd\u00e4 Suomen tapaan juurik\u00e4\u00e4v\u00e4ntorjuntaa. Esimerkkity\u00f6maalla oli noin prosentti juurik\u00e4\u00e4v\u00e4n vioittamia puita. Juurik\u00e4\u00e4v\u00e4n levi\u00e4misen est\u00e4miseksi harvennuksia tehd\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Kirjanpainajatuhoilta ei ole v\u00e4ltytty Norjassakaan. Viime kes\u00e4n kuumat kelit lis\u00e4siv\u00e4t tuhoja.<\/p>\n
My\u00f6s mets\u00e4n uudistaminen poikkesi Suomesta ainakin Lunner Almenningin mailla. Maanmuokkausta ei tehd\u00e4, vaan taimet istutetaan muokkaamattomaan maahan. Uudistaminen yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 niin nopeasti, ett\u00e4 esimerkiksi hein\u00e4t ja vadelmat eiv\u00e4t enn\u00e4t\u00e4 vallata uudistusalaa. Heinikon pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 kurissa mets\u00e4ss\u00e4 laiduntavat lehm\u00e4t. Siit\u00e4 oli todisteena hakkuualan lyhyt heinikko ja liukumiinat. Toisaalta lehm\u00e4t tallovat osan istutetuista taimista. Suuret korkeuserot hankaloittavat puunkorjuuta. Sen ja kivisyyden vuoksi jyrkimm\u00e4t rinteet saatetaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hakkaamatta.<\/p>\n
Vuosi 2018 j\u00e4i Norjassa tilastoihin poikkeuksellisen lumisesta talvesta ja kuumasta kes\u00e4st\u00e4. Talvella lunta oli yli kaksi metri\u00e4. Se oli kaiken lis\u00e4ksi valtaosan talvesta puuterimaista. Mets\u00e4koneissa polttoaineen kulutus nousi siksi jopa kolmanneksella hakattua puukuutiota kohti. Yritt\u00e4jien ahdingon talvella viimeisteli dieselin hinnannousu.<\/p>\n
Kes\u00e4 2018 oli Norjassa mittaushistorian kuivin. Mets\u00e4paloja oli arviolta 5 – 600 kappaletta, mutta suurpaloiksi n\u00e4ist\u00e4 ei onneksi yltynyt yksik\u00e4\u00e4n. Vain harvat paloista saivat alkunsa mets\u00e4koneista. Valmiutta mets\u00e4palojen torjuntaan nostettiin kuitenkin my\u00f6s mets\u00e4taloudessa. Esimerkiksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleet yli 20 helikopteria paikansivat palot nopeasti ja yhdess\u00e4 kentt\u00e4henkil\u00f6st\u00f6n kanssa ne saatiin sammumaan. Etel\u00e4-Norjassa pidettiin kuukauden tauko hakkuissa mets\u00e4paloriskin vuoksi. Yritt\u00e4jille t\u00e4m\u00e4 oli jo toinen kerta samana vuonna, kun koneet seisovat olosuhteiden takia. Suuren mets\u00e4paloriskin vuoksi noin 650 yritt\u00e4j\u00e4\u00e4 suoritti mets\u00e4palokurssin. Vakuutusyhti\u00f6t jakoivat elokuussa 2018 toimijoille noin 1 000 ensisammutuspakkausta. Pakkauksissa oli vesis\u00e4ili\u00f6n lis\u00e4ksi hakku ja hosa. Ne kiinnitettiin koneisiin liinoilla. Norjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n viime kes\u00e4n oppien perusteella keskustelua esimerkiksi vastuukysymyksist\u00e4 mets\u00e4paloissa.<\/p>\n
Norjalaisessa koneyritt\u00e4jien liitossa, Maskinentrepren\u00f8renes Forbund \u2013 MEF:ss\u00e4 mets\u00e4ala on varsin pieni toimiala. Mets\u00e4koneyritt\u00e4ji\u00e4 on vain noin 100 kappaletta. He tekev\u00e4t kuitenkin noin puolet kaikista hakkuista. Puutavara ja sen tekeminen on hinnoiteltu Norjassa kuorettoman tilavuuden mukaan. Koneyritt\u00e4jien suurimpia asiakkaita ovat kuusi alueellista mets\u00e4nomistajien yhteenliittym\u00e4\u00e4 sek\u00e4 valtion metsi\u00e4 hallinnoiva organisaatio, Statskog. Norjalaisilla on meid\u00e4n kanssa yhteinen huoli ammattitaitoisten kuskien riitt\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n
Tapaamamme yritt\u00e4j\u00e4 kertoi aloittaneensa mets\u00e4koneyritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 70-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Vuosittain heill\u00e4 on erilaisia koulutustilaisuuksia nelj\u00e4 viiteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Koneyritt\u00e4jien sopimuksissa on perustaksan lis\u00e4ksi lisi\u00e4 esimerkiksi maastovaikeuden mukaan. Harvennuksia tekee yleens\u00e4 siihen erikoistuneet yritt\u00e4j\u00e4t. Hankalan talven ja kes\u00e4n vuoksi noin kolmannes yritt\u00e4jist\u00e4 joutui keskustelemaan maksuj\u00e4rjestelyist\u00e4 pankkien kanssa. Perussyyn\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4t pitiv\u00e4t liian alhaista perushintaa ty\u00f6lle, jolloin yritykseen ei kerry varoja riitt\u00e4v\u00e4sti poikkeustilanteiden kest\u00e4miseksi.<\/p>\n
H\u00e4meen ammattikorkeakoulun hallinnoiman Uudistuva mets\u00e4yritt\u00e4j\u00e4 -hankkeen opintomatkalaiset saivat todeta sen, ett\u00e4 yritt\u00e4mist\u00e4 ja mets\u00e4taloutta yhdist\u00e4\u00e4 Suomessa ja Norjassa moni asia. Norjan kansantaloudessa mets\u00e4alan merkitys on hyvin pieni verrattuna Suomeen.<\/p>\n
Timo Makkonen, Koneyritt\u00e4jien Liitto ry.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Norjalaisessa mets\u00e4taloudessa tehd\u00e4\u00e4n Suomeen verrattuna asioita monessa suhteessa erilaisissa olosuhteissa ja eri menetelmill\u00e4. Mutta yhteisi\u00e4 huolia l\u00f6ytyy esimerkiksi ty\u00f6voiman saatavuudessa. Uudistuva mets\u00e4yritt\u00e4j\u00e4 -hankkeen opintomatkalaiset saivat t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 kokemuksia vieraillessaan marraskuussa 2018 vuonojen maassa.<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":111,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,22,23],"class_list":{"0":"post-110","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-yleinen","8":"tag-uudistuvametsayrittaja","9":"tag-biotalous","10":"tag-norjanmetsatalous"},"acf":[],"yoast_head":"\n