Teolliset symbioosit edistävät uusioraaka-aineiden markkinoita

0

Teollisiin symbiooseihin keskittyvän SYMBI-hankkeen konferenssi Ljubljanassa 21-22.11.2017 käsitteli neitseellisten ja uusioraaka-aineiden välisen markkinakuilun kaventamista.

SYMBI-hankkeen edustajat ja sidosryhmän jäsenet yritysvierailulla Ljubljanassa.

Ljubljanassa, Sloveniassa järjestettiin 21-22.11.2017 kansainvälinen konferenssi ”Kiertotalous ja teolliset symbioosit: ajurit, mahdollistajat ja haasteet”. Tilaisuus oli osa SYMBI-hanketta ja sitä isännöi hankkeen Slovenian partneri kehityksen ja Euroopan koheesiopolitiikan valtionvirasto. SYMBI (Industrial Symbiosis for Regional Sustainable Growth and a Resource Efficient Circular Economy) on Interreg Europe -rahoitteinen hanke, joka on keskittynyt teollisten symbioosien ja kiertotalouden kehittämiseen seitsemässä Euroopan maassa, alueellisesti ja EU-tasolla. HAMK edustaa Suomea projektissa Hämeen liiton kanssa.

Ljubljanan konferenssissa ensimmäisen päivän puheenvuorot keskittyivät yksityisen ja julkisen sektorin edustajien vuoropuheluun jätteiden erottelun ja prosessoinnin kehitysnäkymistä sekä neitseellisten ja uusioraaka-aineiden välisen kuilun kaventamisesta. Toisen konferenssipäivän aiheena oli erilaiset rahoitusinstrumentit teollisten symbioosien edistäjinä. Aiheisiin liittyvät hyvät käytännöt olivat puheenvuorojen keskeisiä esimerkkejä. Konferenssin ohjelma löytyy kokonaisuudessaan SYMBI-hankkeen sivuilta. Tilaisuus toi yhteen projektipartnerit ja keskeiset sidosryhmät Sloveniasta, Espanjasta, italiasta, Puolasta, Kreikasta, Unkarista ja Suomesta. Hankkeen suomalaiset sidosryhmäedustajat tulivat Lukesta ja Sitrasta.

Yksi tilaisuuden pääpuhujista oli Peter Laybourn, Iso-Britannian International Synergies yhteisön perustaja ja teollisia symbiooseja edistävän NISP-ohjelman (National Industrial Symbiosis Programme) johtaja. NISP-ohjelma on toiminut esikuvana Suomessa käytössä olevalle Motivan hallinnoimalle FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) -toimintamallille. NISP-ohjelma on levinnyt yli 20 maahan edesauttaen teollisten symbioosien integrointia osaksi alueellista kehitystyötä. Ohjelman tuloksena on huomattu, että teollisten symbioosien avulla yritykset voivat merkittävästi parantaa kilpailukykyään ja samalla vähentää ympäristöön kohdistuvia paineita.

Kiertotalouden tärkeys on tunnistettu Sloveniassa. Tapahtumassa Slovenian kehityksen, strategisten hankkeiden ja koheesiopolitiikan ministeri totesikin, että ” Jos haluamme varmistaa edes kohtalaisen elämänlaadun tuleville sukupolville, on lineaarisesta kulutus- ja tuottamismallista siirryttävä kiertotalouden mukaiseen malliin. Muutos ei tule tapahtumaan itsestään vaan tulee tarvitsemaan täyden sitoutumisen ja omistautumisen, onnistuakseen”. Puheessaan ministeri myös viittasi SYMBI-hankkeeseen erinomaisena lähestymistapana ja oppimisfoorumina, jonka avulla eri sidosryhmät pääsevät verkostoitumaan ja näkemään, miten muut EU-maat vastaavat samoihin haasteisiin.  Slovenia on rakentamassa kansallista kiertotalouden tiekarttaa, jonka merkittävänä esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä on toiminut Sitran tekemä Suomen kiertotalouden tiekartta (Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025).

Teollisuus on kasvussa Sloveniassa ja kiertotalous ja teolliset symbioosit nähdään yhtenä kehityksen ajurina. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös SYMBI-hankkeen opintomatka, jonka ansiosta osallistujat pääsivät vierailemaan paikallisissa yrityksissä, joiden toiminta liittyi uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen. Vierailun kohteena olivat Slovenian suurin paperintuottaja VIPAP VIDEM Krško d.d, joka käyttää pääraaka-aineenaan kierrätyspaperia sekä vesipuisto Atlantis, joka toimii teollisessa symbioosissa lämmöntuoton suhteen, kierrätysmuovista nylonia valmistavan Aquafil –yrityksen kanssa. Atlantis tarvitsee lämmintä vettä vesipuiston lämmitykseen ja Aquafiln puolestaan täytyy viilentää prosessivedet ennen niiden laskemista kunnalliseen viemäriverkostoon. Symbioosin ansiosta yritykset säästävät kaksi miljoona kiloa hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

Iida Holck, projektityöntekijä, biotalouden tutkimusyksikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu

Leave A Reply