Kiertotaloutta ei vielä tunneta

0


SYMBI-projektin tavoitteena on edistää kiertotalouden ja teollisten symbioosien juurruttamista Euroopan Unionin jäsenmaihin. Tämän tehtävän toteuttaminen on edellyttänyt ensin olemassa olevan tilanteen kartoittamista. Projektin toimijat ovat työstäneet neljä erillistä selvitystä, joista laaditut raportit ovat vielä luonnosvaiheessa. Ne viimeistellään kuluvan vuoden aikana ja ensi tammikuussa järjestetään Sloveniassa ensimmäinen kansainvälinen konferenssi, joissa tuloksista päästään käymään keskustelua toivottavasti suuren ja vaikutusvaltaisen osallistujakunnan kesken.

SYMBI-projekti käynnistyi vuoden 2016 keväällä. Projektin johtamisesta vastaava espanjalainen FUNDECYT (Foundation FUNDECYT Scientific and Technological Park of Extremadura) järjesti avauskokouksen, jossa hankesuunnitelma ja sen aikataulutus tehtiin projektitoimijoille tutuksi. Projektin ensimmäisen vuoden aikataulu oli kunnianhimoinen. Seitsemässä maassa toimiva ja kaikkiaan yhdeksän partnerin pyörittämä projekti käynnistyi juuri kesälomien alla. Ja kun heti kärkeen oli ladattu mittavia erilaisia kyselytutkimuksia, aikataulu ei pitänyt, vaan tehtäviä siirtyi eteenpäin.

Nyt, kun SYMBIn toinen vuosi lähestyy loppuaan, aikataulua on saatu kurottua kiinni ja tuloksia alkaa valmistua. Neljä selvitystä: eri toimijoiden investointikyvykkyys ja halukkuus, esimerkkejä teollisten symbioosien parhaista käytännöistä, julkiset kiertotaloutta edistävät hankinnat ja kiertotaloutta edistävät kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja lainsäädäntö, on kertaalleen kirjoitettu. Kaikista neljästä selvityksestä on valmistunut raportti. Niitä on tarkoitus täydentää ja viimeistellä kuluvan vuoden aikana. Luonnokset ovat jo luettavissa osoitteessa https://www.interregeurope.eu/symbi/library/

Jo avauskokous paljasti CE:n ja IS:n outouden

Vaikka kiertotalous (Circular Economy) ja teollinen symbioosi (Industrial Symbiosis) ovat koko Euroopan talouden kannalta äärimmäisen tärkeitä ilmiöitä ja niiden edistämiseen on rakennettu mittavia ohjelmia, niitä ei vielä tunneta tarpeeksi. Jo SYMBI-projektin avauskokouksessa näistä käytiin keskustelua. Englanninkielisissä kirjoituksissa ilmiöistä käytetään usein vain lyhenteitä CE ja IS ja siksi lyhenteet on tässä tuotu esiin.

Kiertotalous ymmärretään kaikkialla – myös Suomessa – liian usein vain jätehuollon yhtenä ratkaisuna. Kuitenkin se on huomattavasti laajempi käsite. Kiertotalous lähtee siitä, että jokaisen tuotteen ja materiaalin arvo säilyy mahdollisimman korkealla – tai jopa lisääntyy – sen elinkaaren aikana. Kun suunnitellaan vaikkapa uusi pöytä, jo suunnittelussa otetaan huomioon pöydän ja/tai sen osien käyttö muuhun tarkoitukseen siinä vaiheessa, kun se ei enää palvele pöytänä. Maailman raaka-aineresurssit ovat rajalliset ja siksi nyt on tilausta uusille innovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle.

Kiertotalous on myös jakamistaloutta. Olemme liian pitkään kuluttaneet maailman resursseja enemmän kuin yksi maapallo pystyy niitä tarjoamaan. Siitä syystä esimerkiksi yhteiskäyttöautot, kimppakyydit tai vain jotakin tiettyä ajanjaksoa varten vuokrattu auto tulevat yleistymään. On runsaasti erilaisia hyödykkeitä ja palveluita, joiden yhteisomistus tai vuokraus on järkevää. Miksi jokaisella pihalla pitäisi seistä henkilöauton peräkärry, jota tarvitaan kerran tai kaksi vuodessa?

Teollinen symbioosi on ehkä vielä oudompi käsite isolle osaa Euroopan Unionin maita ja väestöä. Käsite on suoraan lainattu luonnon omista symbiooseista, joissa kaksi organismia hyötyvät toisistaan. Jotkin näistä ovat tavallaan piilossa ihmissilmältä (esimerkiksi jäkälä on sienen ja levän symbioosi), mutta on myös selkeästi havaittavia symbiooseja. Yksi usein käytetty, ehkä hieman naiivi mutta havainnollinen, esimerkki on ihmisen ja kissan välinen symbioosi. Ihminen hyötyy siitä, että kissa pyydystää haittaeläimiksi koettuja hiiriä ja myyriä nurkista ja kissa puolestaan hyötyy ihmisen tarjoamasta huolenpidosta. Teollisessa symbioosissa kaksi tai useampi yritystä hyötyvät toisistaan esimerkiksi siten, että toisen sivutuote on toiselle raaka-aine. Parhaassa tapauksessa molemmat hyötyvät. Edellinen yritys siksi, että sivutuote aiheutti aiemmin kustannuksia, koska se piti jonnekin varastoida ja hävittää; se oli jätettä. Jälkimmäinen yritys siksi, että se saa nyt raaka-ainetta edullisesti, kenties jo osin jalostettuna ja optimitilanteessa vielä läheltä, jolloin säästyy kuljetuskustannuksia.

SYMBI-projektin partnerimaissa, Espanjassa, Italiassa, Sloveniassa, Kreikassa, Unkarissa, Puolassa ja Suomessa, teolliset symbioosit ovat vielä verraten harvinaisia. Suomessa niitä näyttäisi olevan eniten. Mutta on myös todennäköistä, että symbiooseja ei välttämättä tunnisteta. Jotkin ovat voineet vakiintua vuosikymmenten saatossa niin tavanomaisiksi, että niissä ei havaita mitään erityistä.

Käsitteenä teollinen symbioosi on uusi ja sen soveltamisessa on vielä epäselvyyksiä. SYMBI-hankkeen avauskokouksessa käytiin keskustelua siitä, mitkä ovat niitä resursseja, joiden jakamisesta tai vaihtamisesta symbioosi syntyy. Tässä yhteydessä päätettiin työvoima jättää projektissa symbioosien ulkopuolelle. Päätös tuntuu suomalaisittain oudolta. Olisihan järkevää käyttää jossakin yrityksessä vaikkapa sen liiketoiminnan sesonkiluonteisuuden vuoksi olemassa olevaa ’ylimääräistä’ työvoimaa paikkaamaan työvoimavajetta jossakin toisessa yrityksessä. Vältyttäisiin kenties muutoin edessä olevilta lomautuksilta.

Helmikuun 21. päivänä (2018) järjestettiin Brysselissä European Committee for Standardization (CEN) –organisaation kokoon kutsuma avaustilaisuus prosessille, jonka tavoitteena on teollisen symbioosin määritelmän kirkastaminen. Tilaisuudessa pohdittiin teollisen symbioosin olemusta monesta eri näkökulmasta. Miten symbioosi tunnistetaan ja miten niitä luokitellaan – jos se on tarpeen? Onko symbioosissa aina kyse kahden tai useamman yrityksen välisestä toiminnasta, vai voiko symbioosi syntyä yhden yrityksen sisällä? Palvelevatko kaikki teolliset symbioosit kestävän kehityksen tavoitteita, vai voiko jonkin tyyppisillä symbiooseilla olla myös haitallisia vaikutuksia? Todettakoon, että tässä tilaisuudessa näytti syntyvän yksimielisyys siitä, että myös ns. aineettomien resurssien jakaminen voisi synnyttää teollisen symbioosin.

Tieto tietämättömyydestä näyttää olevan yksi hankkeen tuloksista

Alussa mainitut neljä selvitystä antoivat vaihtelevasti tuloksia projektin partnerimaista. Suomessa ja Sloveniassa kyselyjen kattavuus oli hyvä. Tosin investointirahoitusta koskevaan kyselyyn Sloveniasta olisi toivottu enemmän vastauksia. Muut partnerit jäivät tavoitteista kyselytutkimuksissa. Vastausten vähäinen määrä sekä niiden kyselyiden kohdentaminen tahoille, joilla jo entuudestaan tiedettiin olevan kiertotaloutta edistäviä toimintoja tai suunnitelmia heikentävät jonkin verran tulosten luotettavuutta. Joitakin selkeitä johtopäätöksiä niistä voidaan tehdä.

Selvityksistä käy melko yksiselitteisesti ilmi sekä kiertotalouden että teollisen symbioosin outous vastaajille – ja itse asiassa vastausten vähäisyyden voitaneen tulkita viittaavan samaan. Vaikka laadittujen selvitysten mukaan Suomi on SYMBI-projektin seitsemästä maasta edistynein kiertotalouden toteuttajana, täälläkin tietämättömyys näyttäisi olevan yksi merkittävimmistä uuden talousjärjestelmän etenemisen jarruista. Sinänsähän tämä ei liene yllätys, kun esimerkiksi teollisen symbioosin käsitteen selkeyttämistä käynnistettiin vasta helmikuussa 2018.

On selvää, että maailman on siirryttävä kohti kiertotaloutta. Kertakäyttökulttuuri johtaa väistämättä resurssien loppumiseen. Euroopan Unionin tavoitteena on olla johdattamassa maailman maita ja kansoja uuteen talousajatteluun. Tämä olisi aivan välttämätöntä. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka viime kuukausina paljon esillä ollut muovi. Yli 90 prosenttia kaikesta muovijätteestä syntyy muualla kuin Euroopassa. Vaikka maanosassamme saataisiin muovin kierrätysaste nostettua 100 prosenttiin, maailman merien muoviongelma ei häviä mihinkään. Sama koskee kaikkia teollisuuden raaka-aineita. Vaikka Eurooppa saisi minimoitua neitseellisten raaka-aineiden käytön, uhkaavat ne siitä huolimatta loppua maapallolta. Väestönkasvun – ja samalla kulutuksen kasvun – painopiste on Aasiassa ja Afrikastakin löytyy useita maita, joissa viime vuosien talous- ja väestönkasvu lisäävät väistämättä raaka-aineiden kysyntää. Kiertotalouden sanoman levittäminen Euroopassa ratkaisee kestävän kehityksen ongelmaa vai osittain; muualla maailmassa asialla on suorastaan kiire.

Joka tapauksessa: Kiertotalous etenee väistämättä. Nyt jos koskaan on tilausta uusille innovaatioille, uusille liikeideoille – uudelle ajattelulle!

Harri Mattila, Tkt, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu

 

Leave A Reply