Ahvenat

0

Talvella HAMKin kansainvälinen neuvottelukunta piti kokoustaan Hämeenlinnassa. Tässä yhteydessä kävimme tutustumassa myös jalkinemuotoilun koulutukseemme.

Minulle mieleen jätti lähtemättömän jäljen Niilin ahventen nahat. Noista kivasti värjätyistä kalan nahoista voi siis muokata kenkiä, lompsia jne. Kyseessä on siis iso otus (kuhaa vähän muistuttava jopa 200 kg körmyniska). Kala on muuten aikamoinen riesa Afrikan (ja vähän muunkin maailman) järvien kotoperäisille kalakannoille (Wikipedialla pääsee tässä alkuun). Ahven nimittäin syö pienemmät kalalajit sukupuuttoon. Istutettua kalaa (tai sen ympärille syntynyttä kalateollisuutta) syytetään myös melkoisista sosiaalisista ongelmista alueilla. Niilin ahven on kuitenkin hyvä ruokakala ja sen nahkaa voidaan siis käyttää monin tavoin.

Jalkinemuotoilu
Värjättyjä Niilin ahvenen nahkoja ja valmiita tuoteaihioita. Kuvat Iida Rajala, Mira Saxberg ja Anna Laitila.

No, mikä tässä nyt siten on niin lähtemättömän ihmeellistä? Hommahan on hyvin käytännöllistä ja kestävän kehityksen edistämisen mukaista. Jokainen ’väärässä paikassa’ uiskenteleva vesipeto on siis kalakannan monimuotoisuutta vaarantava riesa. Vieraan ja ekosysteemiin kuulumattoman petokalan poisto on siis hyvä kotoperäisille kaloille. Sosiaalista ongelmista ei kai näin suoraviivaisesti enää päästä? Tämä on kuitenkin yksi klassikkoesimerkki ihmisen aiheuttamasta vieraslajiongelmasta maapallolla. Kaloja siis alun alkaen siirreltiin kalastusta ja ruoantuottoa ajatellen. Meillä Suomessa maanteiden rakastetut ja vihatut lupiinikasvustot ja niiden hallitsematon leviäminen ovat vähän tätä samaa ongelmatiikkaa. Lupiinienkin hyötykäyttöä on etsitty ja etsitään.

Mutta takaisin jalkinemuotoiluun ja neuvottelukunnan vierailuun. Opiskelijat pohtivat ohjaavan opettajan kanssa erilaista käyttöä kalan nahoille. Jos ja kun innovaatiota syntyy ja kaupallisesti toimivaa tuotetta alkaa pukata, niin Niilin ahventen poistokalastus voidaan ajatella olevan entistä kannattavampaa ja kannustettua paikallisille ihmisille. Lihat syödään ja nahat jalostetaan edelleen. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelua, ei vain lisätä nahkoihin perustuvaa liiketoimintaa. Tämä on hyvä esimerkki HAMKin profiilin mukaisesta toimista, jossa erityisesti ekologiset teknologiaratkaisut ovat meillä oppimisen ja tutkimisen keskiössä. Muotoilu ekologisine materiaalivalintoineen on tarkalleen tätä genreä. Tapaus antoi minusta osuvan viestin vaikuttamispotentiaalistamme neuvottelukunnallekin.

Hyvää kevättä ja onkimaan?

Janne Salminen
Vararehtori
HAMK

Janne Salminen, vararehtori, HAMK
Janne Salminen, vararehtori, HAMK

Leave A Reply