Onko maskeista tulossa uusi tupakantumppi?

0

Lähes jokainen meistä on kuullut yleisimpien merta kuormittavien muovituotteiden kiellosta tai viimeistään pannut asian merkille siemaistessaan pikaruokalaravintolan limonadia paperisella pillillä. Ylen artikkelin mukaan merten ja rantojen yleisin jäte on kuitenkin tupakantumppi. Hajotessaan tupakantumppi muuttuu mikromuoveiksi, eikä häviä ympäristöstä käytännössä koskaan. Koronapandemian myötä näyttäisi kuitenkin siltä, että tupakantumpit ovat saaneet kertakäyttöisistä kasvomaskeista rinnalleen hyvän haastajan. BBC:n artikkelin mukaan käytämme maailmanlaajuisesti joka kuukausi 129 miljardia kertakäyttömaskia. Toisin kuin tupakantumppi, joka lähes yleisesti hyväksytyn normin sanelemana nakataan luontoon, kertakäyttömaski päätyy sinne yleensä tiedon puutteen ja huolimattomuuden vuoksi.

Muovista muovattu tulevaisuus

Hämäävästä ulkomuodostaan huolimatta kertakäyttömaskit sisältävät tupakantumppien tapaan muovia, polypropyleeniä. Kirurgisten, kertakäyttöisten kasvomaskien maatumista ja vaikutusta ympäristöön tutkinut professori Heikki Setälä kertoo MTV uutisten artikkelissa kasvomaskin hajoavan luonnossa mikromuoveiksi ja niistä edelleen nanomuoveiksi. Luonnossa muovit siis hajoavat aikanaan näkyvistä, mutta ekosysteemitasolla ne ovat käytännössä aina olemassa. Näistä pienistä muovihiukkasista, mikro- ja nanomuoveista tulee osa vesistöjen ravintoketjua, josta ne kulkeutuvat myös ihmiseen esimerkiksi ruokakalojen kautta. Saksalaistutkimuksen mukaan mikromuoveja löytyy kuitenkin jo lähes kaikkialta, jopa hengitysilmasta. Tutkimustuloksia mikro- ja nanomuovien haitallisuudesta ihmisille ei toistaiseksi ole, mutta varsinaisia terveysvaikutuksia niistä tuskin saa.

On vaikea kuvitella, että syrjäisille alueille päätyneet kertakäyttömaskit olisivat kulkeutuneet sinne niiden käyttäjän mukana. Silti kasvomaskeja löydetään mitä epätodennäköisimmistä paikoista. Kulkeutuminen tapahtuu esimerkiksi tuulen ja hulevesien mukana. Ylen artikkelissa kerrotaan, että esimerkiksi Hongkongin edustalta löydettiin satoja kertakäyttömaskeja vain viikkoja sen jälkeen, kun niitä ryhdyttiin käyttämään Kiinassa. CNN:n artikkelin mukaan merten muoviroskasta jopa 80 prosenttia on maalta peräisin. Jokainen kasvomaski ja muoviroska maassa päätyy siis suurella todennäköisyydellä mereen, ellei joku kerää niitä pois.

Kasvomaskit ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu kaikesta lopulta meriin päätyvästä koronasaasteesta”

Kasvomaskit ovat tuttu näky erityisesti rautatieasemilla ja bussipysäkeillä.
Kasvomaskit ovat tuttu näky erityisesti rautatieasemilla ja bussipysäkeillä.

Emme ole ainoat koronapandemian uhrit

Pahimmassa tapauksessa meristä saattaa löytyä enemmän muovia kuin kalaa vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä meriin ajautuu vuosittain noin 8 miljoonaa tonnia jätettä. Nuorten Luonto -lehden artikkelissa Oceans Asia -järjestön kerrotaan tehneen arvion, jonka mukaan pelkästään kertakäyttömaskit tulevat lisäämään tätä kuormaa jopa 5000 tonnia vuodessa. Ottaen huomioon, että kasvomaskit ovat kuitenkin vasta jäävuoren huippu kaikesta lopulta meriin päätyvästä koronasaasteesta, luku on todennäköisesti suurempi. Ylen artikkelista käy ilmi, että koronapandemia on lisännyt esimerkiksi kertakäyttöisten muovipakkausten, pakkausmuovin sekä muiden suojavälineiden kuten muovihanskojen kulutusta. Koronasulun alkaessa maailmalla levisi videoita siitä, kuinka koronapandemia on silminnähden vähentänyt ilmansaasteita. Nyt lieveilmiönä näyttäisi kuitenkin olevan muovinkäytön räjähdysmäinen kasvu.

Ympäristöongelman ohella kasvomaskit aiheuttavat haittaa myös eläimille. MTV uutisten artikkelissa Iso-Britannian hyväntekeväisyysjärjestö RSPCA kertoo suurimman osan kertakäyttömaskien uhreiksi joutuneista eläimistä olevan lintuja. Maskijätettä käytetään myös pesänrakennuksessa muiden roskien tapaan. Kasvomaskit voivat esimerkiksi kietoutua eläinten ympärille. Kaikki muovit haittaavat eläinten ruoansulatuskanavan toimintaa, aiheuttavat tukehtumisvaaran ja voivat johtaa kuolemaan. Mikromuovit ja isommat muovijätteet aiheuttavat merkittävää haittaa eläimille luonnollisesti siellä missä niitä on eniten: merellä.

Vesistöön ajautunut kasvomaski, seuranaan tupakantumppi.
Vesistöön ajautunut kasvomaski, seuranaan tupakantumppi.

Mitä me voimme tehdä?

Koska luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla, eikä ekologisia kertakäyttömaskeja ole näkyvissä, tulee niiden kierrättäminen ottaa vakavasti. Ympäristönäkökulmat huomioiden ja tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi paras keino hävittää käytetty kasvomaski on sulkea se pussin sisälle ja lajitella sekajätteeseen. Erillisen pussin, esimerkiksi minigripin mukana kuljettaminen voi olla kannattava ratkaisu, erityisesti jos kasvomaskeja kuluu päivän aikana paljon ja niitä ryhtyy sitä mukaan roikkumaan taskuista. Taskusta roikkuva kasvomaski voi esimerkiksi huomaamatta lähteä lentoon tuulen mukana tai tippua taskusta. Tartuntataudin ehkäisemiseksi kasvomaskeja ei tulisi säilöä, mutta kaupungeissa julkiset roska-astiat saattavat toisinaan olla niin täynnä, ettei kasvomaskia voi hävittää turvallisesti. Avoimen roska-astian ei tarvitse edes olla ylitse pursuavan täynnä houkutellakseen lintuja tai muita eläimiä levittämään kasvomaskeja ympäristöön. Kun kasvomaskin hävittää kannelliseen astiaan suljetussa pussissa, se päätyy todennäköisemmin asianmukaiseen käsittelyyn.

Jos ekoilu kiinnostaa tai muuten vain mielii säästää rahaa, VTT:n tutkimuksen mukaan kertakäyttömaskin voi uudelleen käyttää jopa 10 kertaa, jos sen keittää tai pesee pyykinpesukoneessa. Suojaustehon kerrotaan säilyvän ainakin yhtä tehokkaana kuin kangasmaskin, mutta ammattikäytössä olevia kasvomaskeja ei kuitenkaan suositella pestävän. Tärkeintä on kuitenkin muistaa hävittää kasvomaskit asianmukaisella tavalla, jotta koronapandemia ei pahentaisi merten muoviongelmaa entisestään.

Teksti: Milla Lehtonen, YSKEP19A2, tuleva ympäristösuunnittelija (AMK)

>> Koulutuksen kotisivu: www.hamk.fi/kestava-kehitys

Leave A Reply