Taide on kulttuurinen perusoikeus, jota jokaisen tulisi saada ja jonka tulisi olla kaikille saatavilla. Taiteen edist\u00e4miskeskuksen tuottaman Taidetta! -kulttuurihyvinvoinnin k\u00e4sikirjan (2020) mukaan taiteella, taiteellisella toiminnalla ja osallisuudella taiteeseen on lukuisia positiivisia vaikutuksia meihin el\u00e4m\u00e4nkaaren eri vaiheessa. Tutkimustulokset ja vaikuttavuusarvioinnit puoltavat hoitavan taiteen tekemist\u00e4 ja sille on kysynt\u00e4\u00e4. Siksi yhteis\u00f6llisyys, osallisuus ja taiteen hoitovaikutukset toistuvat my\u00f6s monessa hankehakemuksessa. Taiteesta on tullut hy\u00f6dyllinen v\u00e4line, jonka kautta tuotetaan hyvinvointia, lis\u00e4arvoa ja el\u00e4myksi\u00e4. Samalla on vaarana, ett\u00e4 hoitovaikutukset arvotetaan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mmiksi.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s Suomen\u00a0opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n kulttuuripolitiikan strategia 2025 nostaa monessa kohtaa merkitt\u00e4v\u00e4ksi kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen kulttuuriin. Strategian mukaan osallisuus kulttuuriin on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja eri v\u00e4est\u00f6ryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet. Strategia n\u00e4kee, ett\u00e4 hyvinvoinnin parantamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien taide- ja kulttuuripalvelujen ja -tuotteiden kysynt\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy ja taiteen ja kulttuurin my\u00f6nteiset vaikutukset saadaan levi\u00e4m\u00e4\u00e4n aiempaa laajemmin yhteiskuntaan.\u00a0T\u00e4m\u00e4 kannustaa entisest\u00e4\u00e4nkin taiteilijoita pohtimaan mill\u00e4 arvoilla omaa taidettaan tuottaa. Tavoitteleeko yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja\u00a0hyvinvointitaidetta\u00a0hoitotakuulla? El\u00e4\u00e4k\u00f6 taiteella, joka on\u00a0yll\u00e4tyksellist\u00e4, rumaa, hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 ja vailla j\u00e4rke\u00e4?\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Puhuttaessa kulttuurihyvinvoinnista viitataan ihmisen yksil\u00f6lliseen tai yhteis\u00f6llisesti jaettuun kokemukseen siit\u00e4, ett\u00e4 kulttuuri ja taide lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hyvinvointia ja ovat yhteydess\u00e4 siihen.\u00a0Osa\u00a0taiteen ja kulttuurin kent\u00e4n tekij\u00f6ist\u00e4\u00a0on\u00a0kyseenalaistanut\u00a0t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4sti. Teatteritaiteen tohtori Jussi Lehtonen kysyy v\u00e4it\u00f6skirjassaan, kuinka moni taiteilija voi todella antaa ty\u00f6skentelyns\u00e4 tuloksista hoitotakuun sill\u00e4 taiteeseen liittyy ennalta-arvaamattomuus. Sama teos voi vaikuttaa eri henkil\u00f6ihin t\u00e4ysin p\u00e4invastaisella tavalla. Lehtonen korostaa, ett\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 taiteellisen ty\u00f6skentelyn ja sen vaikuttavuuden v\u00e4linen yhteys j\u00e4\u00e4 assosiatiiviseksi: sit\u00e4 ei voi ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tai luvata. Ja miksi tarvitseekaan? Taide, sen tekeminen ja kokeminen ovat aina subjektiivisia. Kuten taiteilijaprofessori Jorma Uotinen on sanonut:\u00a0<\/p>\n\n\n\n