{"id":318,"date":"2021-06-10T10:28:18","date_gmt":"2021-06-10T07:28:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/?p=318"},"modified":"2021-06-10T10:28:18","modified_gmt":"2021-06-10T07:28:18","slug":"traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/","title":{"rendered":"Traumatietoisuus – opettajan ohjauksen tueksi"},"content":{"rendered":"

Trauma m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tunnevaurioksi, jossa ihminen tuntee avuttomuutta, turvattomuutta ja h\u00e4nen normaalit selviytymiskeinonsa eiv\u00e4t riit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtunutta. Voidaan ajatella, ett\u00e4 ihmisen hyv\u00e4 vireystila kapenee ja yli- tai alivireystila ottaa vallan suurelta osin. L\u00e4hiomaisen kuolema, onnettomuus, sairaus, pitk\u00e4aikaisen parisuhteen purkautuminen tai esimerkiksi kouluaikainen tapahtuma voi laukaista trauman. Trauma voi kohdata my\u00f6s yhteis\u00f6j\u00e4 ja organisaatioita kuten v\u00e4kivallan, lis\u00e4\u00e4ntyneen kiusaamisen, surun tai pandemian kautta. Trauma voi n\u00e4ky\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyn\u00e4, paniikkikohtauksina, sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6in\u00e4, kadonneina tai katkeinneina muistoina, p\u00e4ihteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, \u00e4rtyisyyten\u00e4,vapinana, heikentyneen\u00e4 keskittymiskykyn\u00e4, s\u00e4ps\u00e4htelyn\u00e4 tai h\u00e4pe\u00e4n\u00e4.<\/em><\/p>\n

Miksi sitten opettajan olisi hyv\u00e4 olla traumatietoinen. Ajatellaan, ett\u00e4 ihminen kokee el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana jonkin asteisen trauman. Joku kokee trauman jo lapsuudessa, nuoruudessa tai varhaisessa aikuisi\u00e4ss\u00e4, jolloin juuri oppiminen on ajankohtaista ja siten liitoksissa opettajuuteen. Opettaja voi omalla traumaosaamisellaan olla lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 opiskelijan traumaa ja auttaa mahdollisesti opiskelijaa tunnistamaan ja hallitsemaan traumaa ja toki ohjata opiskelija tuen piiriin.<\/p>\n

Traumatietoisuudessa haetaan osaamista itsetuntemuksen, itsemy\u00f6t\u00e4tunnon ja oman vireystilan tunnistamisessa ja hallinnassa. Jokaisella ihmisell\u00e4 on omanlainen vireystila, jossa trauma n\u00e4ytt\u00e4ytyy monin eri tavoin. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan pahoinvointia yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t ja toiminnot. Jotta oppiminen ja osaaminen mahdollistuu, tulee ymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmapiirin olla turvallinen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Vireystilat<\/strong><\/h1>\n

Traumatietoisuudessa puhutaan vireystiloista, sietoikkunasta tai mukavuusalueesta ja niiden vaikutuksesta toimijaan itseens\u00e4 ja toisiin. Jokaisella on hyv\u00e4 ja toimiva vireystilasta, jossa syke on rauhallinen, ajattelu on selke\u00e4\u00e4 ja lep\u00e4\u00e4minen on mahdollista. Jokaisella on omanlainen vireystila ja vireystilaa voidaan kehitt\u00e4\u00e4. Toimiva vireystila kattaa turvallisen ilmapiirin, jossa oppiminen ja osaaminen tapahtuu sujuvasti. Porgesin (1992) polyvagaalisessa teoriassa, jota voidaan my\u00f6s kutsu ns. turvateoriaksi puhutaan\u00a0vagaalisesta jarrusta. Vagaalinen jarru, on kyky reflektoida mit\u00e4 meiss\u00e4 tapahtuu. Siten kykenemme ohjaamaan itsemme hyv\u00e4\u00e4 ja toimivaan vireystilaan. Joskus voi olla, ett\u00e4 palautuminen hyv\u00e4\u00e4n ja toimivaan vireystilaan vaatii harjoittelua ja rentoutumista. Mik\u00e4li emme itse pysty auttamaan itse\u00e4mme ja saavuttamaan hyv\u00e4\u00e4 ja toimivaa vireystilaa, on rohkeaa hakea apua.<\/p>\n

Hyv\u00e4n vireystilan lis\u00e4ksi on olemassa ylivireys- ja alivireystila. Ylivireystilassa tyypillisesti syke kiihtyy, hengitys on pinnallista, ajattelu kapenee ja toimija voi olla hyvin kiireisen ja h\u00e4t\u00e4ilev\u00e4n oloinen. Ylivireystilaa voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kohden hyv\u00e4\u00e4n ja toimivaa vireystilaa, esimerkiksi rentoutus- ja hengitysharjoitteilla, kirjoittamisen ja kirjallisuuden toiminnoilla. Alivireystilassa toimijan ajattelu sumeutuu ja kuunteleminen vaikeutuu, tapahtuu er\u00e4\u00e4nlaista turtumista ja lamaantumista. Samoin yhteys ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n voi heiket\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja vuorovaikutus on passiivista. Lamaantuminen, turtuminen ja j\u00e4hmettyminen tekev\u00e4t oppijan huomaamattomaksi. Voi olla mahdollista, ett\u00e4 opettaja ei kiinnit\u00e4 huomiota juuri lamaantuneeseen oppijaan. Jos ylivireystilassa suositellaan rauhoittumista ja liikunnallisesti rauhallisia liikkeit\u00e4, niin alivireystilassa suositaan liikett\u00e4 ja liikkeeseen liittyvi\u00e4 harjoitteita. Kukaan ei koskaan ole tietyss\u00e4 tilassa, mutta on hyv\u00e4 tunnistaa itsess\u00e4\u00e4n erilaisia tiloja ja osata palauttaa itsens\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n ja toimivaan vireystilaan. Tunteet siirtyv\u00e4t ja tarttuvat. Toisen innostus tai mahdollinen lamaantuminen tarttuu. Opettaja, joka osaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omia tunteitaan ja tiloja, voi auttaa oppijaa s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n omaa tunnemaailmaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Turva on t\u00e4rke\u00e4<\/strong><\/h1>\n

Traumatietoisuudessa turva on kaiken kaikkiaan olennainen tekij\u00e4, kuten oppisen ja osaamisen hankkimisessa. Sarvelan kuvaa Bloomin (2013) nelj\u00e4\u00e4 turvaa: sosiaalinen, moraalinen, psykologinen ja fyysinen turva. Koulut ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sosiaalisia ja turvallisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka mahdollistavat oppimisen ja osaamisen saavuttamisen. Perhe ja yhteis\u00f6, jossa pieni lapsi kasvaa, tulee olla my\u00f6s sosiaalisesta turvallinen. Lapsi harjoittelee kiinnittymist\u00e4 ja rajojaan toiseen ihmiseen juuri lapsuuden ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, kodissa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Sosiaalisessa turvassa on yhteisesti sovitut toimintatavat ja arvot, joiden kautta oppiminen on turvallista. Sosiaalinen turva on voimaannuttavaa ja se tukee oppijaa, joiden minuus on mm. vaurioitunut. Moraalisessa turvassa ihminen voi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kunnialla ja sit\u00e4 eiv\u00e4t varjosta h\u00e4pe\u00e4 ja syyllisyys.<\/p>\n

Ty\u00f6paikoilla moraalista turvaa voidaan lujittaa aidolla vuorovaikutuksella ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyvinvointia tukevia ty\u00f6skentelytapoja (ty\u00f6nohjaus, ty\u00f6nkierto). Psykologisessa turvassa\u00a0ammatillinen identiteetti on toimivaa ja yksil\u00f6n omia rajoja kunnioittava. Fyysinen turva voi olla tutumpi monille ja ehk\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 fyysinen turva on kaikista t\u00e4rkein.\u00a0Todellisuudessa on kuitenkin niin, ett\u00e4 fyysinen turva ei onnistu ilman sosiaalista, moraalista ja psykologista turvaa. Ja toisaalta psykologinen turva ei ole kovinkaan vahva ja laaja, jollei sit\u00e4 ole p\u00e4\u00e4ssyt harjoittelemaan sosiaalisessa turvassa.<\/p>\n

Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja olla tietoinen omasta kasvu- ja kokemusmaailmasta ja kuinka ty\u00f6st\u00e4\u00e4 omia kipupisteit\u00e4 mahdollisesti traumoja, jotta ne eiv\u00e4t kuormita ohjaus- ja asiakasty\u00f6t\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s osata kasvattaa oma vireystilaansa esimerkiksi rentoutumisen kautta. Turvallisen ja vakauden vaaliminen ja sen harjoittelu opiskelijoiden kanssa, vahvistaa opiskelu- ja ty\u00f6ilmapiiri\u00e4, opiskelijoiden omia valintoja ja oppimista, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa opiskelijan kanssa kulkemiselle. Puhutaan ja tullaan tutuksi traumatietoisuudesta.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 aiheesta<\/p>\n

Bloom, S. & Fallager, B. 2013. Restoring Sanctuary. A New Operating System for Trauma- informed System of Care. New York, Oxford University Press.<\/p>\n

Karkkunen, A., Litsil\u00e4, R. & Miettinen, A. 2017. Tietoisuustaidot. 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Talentia. https:\/\/talentia.e-julkaisu.com\/2017\/30paivaa\/<\/a><\/p>\n

M\u00e4kel\u00e4, J. 2019. Luottamuksen rakentuminen.Kirjassa Marke Hietanen-Peltola ym (toim.) Kohtaaminen keski\u00f6ss\u00e4\u2013Lapsi-ja nuoril\u00e4ht\u00f6isyys opiskeluhuollon palveluissa. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/137983\/URN_ISBN_978-952-343-307-<\/a> 6.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Sarvela, K. 2020. Hyvi\u00e4 tapoja omaksumassa – malleja maailmalta Kirjassa Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen.<\/p>\n

Tietoa ammattilaisille pakolais- ja turvapaikanhakijalasten ja -nuorten oppimisen tueksi. 2014. http:\/\/www.traumajaoppiminen.fi\/index.html<\/a><\/p>\n

Tietoa kirjoittajista<\/a><\/div>
Kirjoittajat:
\nMaiju Kangasaho, lehtori, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
\nLeena Nuutila, lehtori, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Trauma m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tunnevaurioksi, jossa ihminen tuntee avuttomuutta, turvattomuutta ja h\u00e4nen normaalit selviytymiskeinonsa eiv\u00e4t riit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtunutta. Voidaan ajatella, ett\u00e4 ihmisen hyv\u00e4 vireystila kapenee ja yli- tai alivireystila ottaa vallan suurelta osin. L\u00e4hiomaisen kuolema, onnettomuus, sairaus, pitk\u00e4aikaisen parisuhteen purkautuminen tai esimerkiksi kouluaikainen tapahtuma voi laukaista trauman. Trauma voi kohdata my\u00f6s yhteis\u00f6j\u00e4 ja organisaatioita kuten v\u00e4kivallan, lis\u00e4\u00e4ntyneenMore<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"author":556,"featured_media":319,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[56,57],"class_list":{"0":"post-318","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-yleinen","8":"tag-trauma","9":"tag-traumatietoisuus"},"acf":[],"yoast_head":"\nTraumatietoisuus - opettajan ohjauksen tueksi - Oppijan oikeus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Traumatietoisuus - opettajan ohjauksen tueksi - Oppijan oikeus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Trauma m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tunnevaurioksi, jossa ihminen tuntee avuttomuutta, turvattomuutta ja h\u00e4nen normaalit selviytymiskeinonsa eiv\u00e4t riit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtunutta. Voidaan ajatella, ett\u00e4 ihmisen hyv\u00e4 vireystila kapenee ja yli- tai alivireystila ottaa vallan suurelta osin. L\u00e4hiomaisen kuolema, onnettomuus, sairaus, pitk\u00e4aikaisen parisuhteen purkautuminen tai esimerkiksi kouluaikainen tapahtuma voi laukaista trauman. Trauma voi kohdata my\u00f6s yhteis\u00f6j\u00e4 ja organisaatioita kuten v\u00e4kivallan, lis\u00e4\u00e4ntyneenMore\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Oppijan oikeus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-06-10T07:28:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"740\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"260\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Pirjo Kaitala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Pirjo Kaitala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/\"},\"author\":{\"name\":\"Pirjo Kaitala\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/826c9cb00b3b430da83aab69c7b4f35e\"},\"headline\":\"Traumatietoisuus – opettajan ohjauksen tueksi\",\"datePublished\":\"2021-06-10T07:28:18+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/\"},\"wordCount\":902,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg\",\"keywords\":[\"trauma\",\"traumatietoisuus\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/\",\"name\":\"Traumatietoisuus - opettajan ohjauksen tueksi - Oppijan oikeus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg\",\"datePublished\":\"2021-06-10T07:28:18+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/826c9cb00b3b430da83aab69c7b4f35e\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg\",\"width\":740,\"height\":260},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Traumatietoisuus – opettajan ohjauksen tueksi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/\",\"name\":\"Oppijan oikeus\",\"description\":\"Oppijan oikeus -blogissa tarkastellaan erityisen tuen ja monialaisen ohjauksen tematiikkaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/826c9cb00b3b430da83aab69c7b4f35e\",\"name\":\"Pirjo Kaitala\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/43bfba4973e221f4b8ca4252f9dd17bdfa5a5a356ae6daa04e89432586c3d16b?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/43bfba4973e221f4b8ca4252f9dd17bdfa5a5a356ae6daa04e89432586c3d16b?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Pirjo Kaitala\"},\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/author\/pkaitala\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Traumatietoisuus - opettajan ohjauksen tueksi - Oppijan oikeus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Traumatietoisuus - opettajan ohjauksen tueksi - Oppijan oikeus","og_description":"Trauma m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tunnevaurioksi, jossa ihminen tuntee avuttomuutta, turvattomuutta ja h\u00e4nen normaalit selviytymiskeinonsa eiv\u00e4t riit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtunutta. Voidaan ajatella, ett\u00e4 ihmisen hyv\u00e4 vireystila kapenee ja yli- tai alivireystila ottaa vallan suurelta osin. L\u00e4hiomaisen kuolema, onnettomuus, sairaus, pitk\u00e4aikaisen parisuhteen purkautuminen tai esimerkiksi kouluaikainen tapahtuma voi laukaista trauman. Trauma voi kohdata my\u00f6s yhteis\u00f6j\u00e4 ja organisaatioita kuten v\u00e4kivallan, lis\u00e4\u00e4ntyneenMore","og_url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/","og_site_name":"Oppijan oikeus","article_published_time":"2021-06-10T07:28:18+00:00","og_image":[{"width":740,"height":260,"url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Pirjo Kaitala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Pirjo Kaitala","Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/"},"author":{"name":"Pirjo Kaitala","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/826c9cb00b3b430da83aab69c7b4f35e"},"headline":"Traumatietoisuus – opettajan ohjauksen tueksi","datePublished":"2021-06-10T07:28:18+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/"},"wordCount":902,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg","keywords":["trauma","traumatietoisuus"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/","name":"Traumatietoisuus - opettajan ohjauksen tueksi - Oppijan oikeus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg","datePublished":"2021-06-10T07:28:18+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/826c9cb00b3b430da83aab69c7b4f35e"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#primaryimage","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg","contentUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/80\/2021\/06\/blogikuva_06_04.jpg","width":740,"height":260},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/traumatietoisuus-opettajan-ohjauksen-tueksi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Traumatietoisuus – opettajan ohjauksen tueksi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#website","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/","name":"Oppijan oikeus","description":"Oppijan oikeus -blogissa tarkastellaan erityisen tuen ja monialaisen ohjauksen tematiikkaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/826c9cb00b3b430da83aab69c7b4f35e","name":"Pirjo Kaitala","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/43bfba4973e221f4b8ca4252f9dd17bdfa5a5a356ae6daa04e89432586c3d16b?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/43bfba4973e221f4b8ca4252f9dd17bdfa5a5a356ae6daa04e89432586c3d16b?s=96&d=mm&r=g","caption":"Pirjo Kaitala"},"url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/author\/pkaitala\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/556"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=318"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":320,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions\/320"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/319"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/oppijanoikeus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}