Ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa 2024 muuttaen kertarys\u00e4yksell\u00e4 ennallistamistavoitteiden mittakaavaa Suomessa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luontokato ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sek\u00e4 parantaa heikentyneen luonnon tilaa EU:n j\u00e4senvaltioissa. Asetus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tavoitteet ennallistamiselle, mutta j\u00e4senmaiden on viel\u00e4 laadittava suunnitelma kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennallistamisasetuksen tullessa voimaan Suomessa ollaan uusien haasteiden edess\u00e4, jotka luovat my\u00f6s ainutlaatuisia mahdollisuuksia saada luonnon tila parantumaan ja kehitt\u00e4\u00e4 ennallistamiseen ja luonnonhoitoon liittyv\u00e4\u00e4 toimintaa.<\/p>\n
Miten ennallistamista on jo toteutettu Suomessa?<\/strong><\/p>\n Suomessa ennallistamisen yksi painopiste kohdistuu erityisesti suoluonnon tilan parantamiseen ja vesist\u00f6ihin. Suomessa on tehty jo vuosien ajan t\u00f6it\u00e4 suojelun ja elinymp\u00e4rist\u00f6jen kunnostuksen saralla, joten tyhj\u00e4st\u00e4 ei tarvitse aloittaa. Elinymp\u00e4rist\u00f6jen suojelua ja ennallistamista on toteutettu pitk\u00e4j\u00e4nteisesti ja laajasti jo vuosien ajan muun muassa Helmi-elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelmassa ja METSO-ohjelmassa. N\u00e4ist\u00e4 vapaaehtoisuuteen perustuvista ohjelmista yksityiset mets\u00e4nomistajat voivat saada tukea monimuotoisuuden kannalta t\u00e4rkeiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen hoito- ja kunnostust\u00f6ihin sek\u00e4 mets\u00e4- ja suoelinymp\u00e4rist\u00f6jen ennallistamiseen ja suojeluun.<\/p>\n Soiden ennallistaminen valuma-aluesuunnittelussa<\/strong><\/p>\n Ennallistamisasetuksen tavoitteiden eteenp\u00e4in viemist\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4isi ennallistamismahdollisuuksien aiempaa tiiviimpi tarkastelu osana valuma-aluesuunnittelua. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n laatima Valuma-aluesuunnittelun tiekartta korostaa monihy\u00f6tyisyyteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 valuma-aluesuunnittelua. Valuma-aluesuunnitelmassa tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 toimenpiteit\u00e4 esimerkiksi vesien tilan parantamiseksi, tulva- ja kuivuusriskien v\u00e4hent\u00e4miseksi, maa- ja mets\u00e4talouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinn\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseksi vesienhallinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden ja kalastonhoidon edist\u00e4miseksi. Suunnittelussa voidaan tunnistaa ennallistamiseen soveltuvia alueita ja toteuttaa vesiensuojelua luonnonmukaisilla rakenteilla, kuten pintavalutuskentill\u00e4, kosteikoilla ja erilaisilla padotusratkaisuilla. Samalla my\u00f6s ennallistamisen mahdollisiin kuormituspiikkeihin voitaisiin reagoida paremmin, kun vesiensuojelua ja ennallistamista suunnitellaan samanaikaisesti.<\/p>\n Pirstaleinen maanomistajuus haastaa valuma-aluesuunnittelussa. Maanomistajien mukaan saanti ennallistamisen ja vesiensuojelun toteutukseen on kuitenkin avainasemassa tehokkaampien toimien aikaansaamiseksi. Eri hy\u00f6tyn\u00e4k\u00f6kulmien esiin tuominen ja maanomistajan omien maank\u00e4yt\u00f6n tavoitteiden huomioiminen suunnittelussa on keskeist\u00e4. Esimerkiksi tulvasuojelun parantaminen voi olla maanomistajalle t\u00e4rke\u00e4 peruste kosteikon tai suon ennallistamisen toteutukseen. Samalla suunnittelussa on huomioitava vaikutukset ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kuten maatalouden peruskuivatukseen.<\/p>\n