OLO-hankkeen puitteissa Hamkin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opiskelijat kehittiv\u00e4t hulevesiviestint\u00e4\u00e4 Myllyojan alueella, osallistivat asukkaita hulevesien hallintaan ja OLO-projektin valuma-alueen suunnitelman laatimiseen. Tekstiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tiivistetysti l\u00e4pi mit\u00e4 valuma-alueella ja hulevesill\u00e4 tarkoitetaan, sek\u00e4 kerrotaan yksinkertaisia tapoja, kuinka hulevesi\u00e4 voidaan hallita helppojen menetelmien avulla.<\/p>\n
Valuma-alue on alue, josta sade- ja pintavesi, eli hulevesi valuu tiettyyn vesist\u00f6\u00f6n; t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Myllyojaan. Huleveden mukana Myllyojaan voi kulkeutua ravinteita ja ep\u00e4puhtauksia, jotka ovat myrkyllisi\u00e4 eli\u00f6ille ja aiheuttavat veden happipitoisuuden v\u00e4henemist\u00e4, kalakuolemia, rehev\u00f6itymist\u00e4 ja lajimuutoksia. Myllyojan alueella on monimuotoinen lajisto, jossa esiintyy monia uhanalaisia tai silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4 kasveja ja kasvupaikkoja. Oja tulvii herk\u00e4sti, mik\u00e4 aiheuttaa riskej\u00e4 alueen kasveille. Erityisen alttiita ovat kasvit, jotka viihtyv\u00e4t kuivissa ja avonaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Joen tulviminen uhkaa my\u00f6s alueen lehtoja, jotka saattavat kasvavan vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n seurauksena muuttua kosteikoiksi tai soistua.<\/p>\n
Kiinteist\u00f6n omistajan tai haltijan tulee huomioida hulevesien hallinta ja sen k\u00e4sittely my\u00f6s omalla tontilla. Kaupungin tulee puolestaan pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 hulevesien johtaminen ei aiheuta tulvimista toisaalla ja ett\u00e4 hulevesiverkostot ovat ajantasaisessa kunnossa.<\/p>\n
Hulevesien hallinnan menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n Hulevesien hallinta on keskeinen osa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 rakentamista, kiinteist\u00f6nhoitoa sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua. Hulevesien hallinta kiinteist\u00f6ill\u00e4 ehk\u00e4isee kosteusvaurioita, sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4tevedenpuhdistamoihin kohdistuvaa kuormitusta. Hulevesien hallinta omakoti-, kerros- ja rivitaloalueilla voidaan toteuttaa yksinkertaisilla ja tehokkailla keinoilla. Omakotitaloissa yleisi\u00e4 ratkaisuja ovat sadevesikaivot, salaojat sek\u00e4 viheralueet ja kasvillisuus. Kerros- ja rivitaloalueilla puolestaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hulevesiviem\u00e4reit\u00e4 ja imeytysratkaisuja, kuten imeytyskaivoja ja l\u00e4p\u00e4isevi\u00e4 pintoja. My\u00f6s sadevesipainanteet, kuten ojat ja purot, voivat ohjata hulevedet pois rakennuksista ja imeytt\u00e4\u00e4 ne takaisin maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Keinoja hulevesien imeytt\u00e4miseksi<\/strong><\/p>\n Yksi keskeisist\u00e4 keinoista hulevesien hallinnassa on lis\u00e4t\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevien pintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mik\u00e4 parantaa veden imeytymist\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n. Pihan pinnoissa tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 asfalttia ja betonia. Sen sijaan soran, nurmikivien ja muiden vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevien ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hulevesien kertymist\u00e4.<\/p>\n Kasvillisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen ja lis\u00e4\u00e4minen on tehokas tapa edist\u00e4\u00e4 veden haihtumista ja imeytymist\u00e4. Kasvit puhdistavat hulevesi\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja sitomalla ravinteita. Esimerkiksi lehtipuu voi haihduttaa vuorokaudessa jopa satoja litroja vett\u00e4. Puista erityisesti koivu imee tehokkaasti vett\u00e4 ja lep\u00e4ll\u00e4 puolestaan on syv\u00e4lle ulottuvien juurten lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 rooli monimuotoisuuden kannalta. Puiden ja kasvien juuret parantavat my\u00f6s maaper\u00e4n l\u00e4p\u00e4isevyytt\u00e4, auttavat ohjaamaan vett\u00e4 syvemm\u00e4lle maaper\u00e4\u00e4n sek\u00e4 suojaavat uomia eroosiolta. Kasvillisuudessa olisi hyv\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kotimaisia kasveja, jotka kest\u00e4v\u00e4t vaihtelevia olosuhteita. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi pajut ja mustaherukka. Luonnonkasvit kuten niitty- ja ketokasvit ovat parempia veden imeytymisen kannalta kuin pelkk\u00e4 nurmi syvemm\u00e4lle ulottuvien juurien ansiosta.<\/p>\n Viljely- ja istutuslaatikot luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4jin\u00e4<\/strong><\/p>\n Helppo tapa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hulevett\u00e4 on asentaa sadevesitynnyri, joka ker\u00e4\u00e4 katolta valuvan sadeveden. Ker\u00e4tty\u00e4 vett\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puutarhan kasteluun. Toinen yksinkertainen ratkaisu on rakentaa tontille pieni\u00e4 hulevesipainanteita, jotka viivytt\u00e4v\u00e4t veden virtausta ja auttavat sen imeytymist\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Viljely- ja istutuslaatikot edist\u00e4v\u00e4t luonnon monimuotoisuutta, ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 ei ole riippuvainen maaper\u00e4n laadusta. Laatikoita voi sijoittaa tontille joustavasti, huomioiden valon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kasvilajin tarpeet. Viljelylaatikoihin sopivat monet vihannekset, kuten purjo, lehtisalaatti, herneet ja h\u00e4rk\u00e4pavut. Istutuslaatikoihin voi istuttaa hy\u00f6tykasveja, kuten kurkkua, pinaattia ja erilaisia marjapensaita. Kasvit sitovat hyvin vett\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Vaikka hulevesien hallinta voi tuntua aluksi monimutkaiselta aiheelta, niin pienill\u00e4 muutoksilla saattaa olla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus niin yksitt\u00e4isen kiinteist\u00f6n kunnossapitoon kuin laajemmalla tasolla suurempien valuma-alueiden ymp\u00e4rist\u00f6n tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen.<\/p>\n Kirjoittajat Blogitiimi: Terhi Kuisma, Minna Saario, Lasse Lehtinen, Jenny Tschokkinen, Janika Paasela, Ida \u00c5vall, Eveliina Jalkanen<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" OLO-hankkeen puitteissa Hamkin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opiskelijat kehittiv\u00e4t hulevesiviestint\u00e4\u00e4 Myllyojan alueella, osallistivat asukkaita hulevesien hallintaan ja OLO-projektin valuma-alueen suunnitelman laatimiseen. Tekstiss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tiivistetysti l\u00e4pi mit\u00e4 valuma-alueella ja hulevesill\u00e4 tarkoitetaan, sek\u00e4 kerrotaan yksinkertaisia tapoja, kuinka hulevesi\u00e4 voidaan hallita helppojen menetelmien avulla.<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":441,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[82,51,75,10],"class_list":{"0":"post-439","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-yleinen","8":"tag-hulevesien-hallinta","9":"tag-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta","10":"tag-opitaan-lisaa-ojista","11":"tag-vesienhallinta"},"acf":[],"yoast_head":"\n