Vesienhallinta on t\u00e4rke\u00e4 osa maatalouden toimintaedellytyksi\u00e4, sill\u00e4 maaper\u00e4n kosteusolosuhteet vaikuttavat suoraan kasvien kasvuun, maan viljavuutta yll\u00e4pit\u00e4viin prosesseihin sek\u00e4 eroosioriskien hallintaan. Toimivan vesitalouden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 onkin turvata maaper\u00e4n terveys. Maaper\u00e4n terveydell\u00e4 luodaan edellytykset veden ja ravinteiden pid\u00e4tyskyvyn parantamiselle, tiivistym\u00e4riskin v\u00e4hent\u00e4miselle, pintavalunnan v\u00e4henemiselle, tulvas\u00e4\u00e4telylle, ravinteiden kierrolle, ilmastos\u00e4\u00e4telylle, hiilensidonnalle, ekosysteemipalveluille, infrastruktuurille ja ruuantuotannolle.<\/p>\n
Kokonaisvaltainen vesienhallinta tarkoittaa kaikkien veden johtamiseen, viivytt\u00e4miseen, varastoimiseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta siten, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ja taloudellinen hy\u00f6ty ovat tasapainossa. Erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa ovat peruskuivatus valtaojatasolla sek\u00e4 lohkokohtainen peltosalaojitus, jotka mahdollistavat maatalousmaan optimaalisen vesitalouden yll\u00e4pidon ja vesien imeytt\u00e4misen. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 tavoitteilla on yksi yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4: \u201dkuivavara\u201d.<\/p>\n
Peruskuivatus \u2013 Maatalouden kivijalka<\/strong><\/p>\n Peruskuivatuksen tarkoituksena on poistaa liiallinen vesi pelloilta, jotta maaper\u00e4 pysyy viljelykelpoisena ja tuottavana. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vesi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maan kantavuutta, heikent\u00e4\u00e4 juuriston happea saantia ja pahimmillaan est\u00e4\u00e4 kasvien kasvun kokonaan. Peruskuivatus koostuu uomaverkostoista, jotka ohjaavat vett\u00e4 valuma-alueelta kohti vastaanottavaa vesist\u00f6\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ojat voivat olla luonnon muovaamia vesiuomia, mutta usein ne ovat ihmisen tekemi\u00e4 peruskuivatusojia, jotka vaativat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 kunnossapitoa ja seurantaa.<\/p>\n Peruskuivatusj\u00e4rjestelmien suunnittelussa on otettava huomioon sek\u00e4 hydrologiset olosuhteet ett\u00e4 maaper\u00e4n ominaisuudet. T\u00e4m\u00e4 vaatii tarkkoja mittauksia, jotta vesitalous pysyy tasapainossa koko valuma-alueella. Mittauksissa ja selvityksiss\u00e4 arvioidaan muun muassa virtaaman m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja nopeus, topografia eli maanpinnan muodot (korkeuserot ja kaltevuudet), vesipinnat ja vesipatsaan korkeus, tasausviiva eli ojanpohjan taso sek\u00e4 kuivavara eli vesipinnan taso suhteessa alavimpiin pellonpintoihin. Vesienjohtamisen ohella on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja varastoida vett\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 se on mahdollista. Veden viivytysratkaisuja ovat muun muassa kosteikot, pohjapadot sek\u00e4 soiden ennallistamiset.<\/p>\n Peltosalaojitus \u2013 Kasvukunnon yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4<\/strong><\/p>\n Peltosalaojitus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 peruskuivatusta. Salaojituksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on alentaa pohjaveden pintaa pellolla, jotta kasvien juuristo saa riitt\u00e4v\u00e4sti happea ja maa pysyy viljelykunnossa. Salaojat ovat putkistoja, jotka sijoitetaan peltoon sopivalle syvyydelle ja et\u00e4isyydelle toisistaan riippuen muun muassa maalajista, topografiasta ja viljelykasvien vaatimuksista.<\/p>\n Peltosalaojituksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 optimoida ojien sijoittelu ja kapasiteetti siten, ett\u00e4 peltojen vesitalous pysyy tasapainossa. Jos ojitus on esimerkiksi liian tihe\u00e4, maaper\u00e4 voi kuivua liikaa, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 kasvien kasvua. Toisaalta, liian harva ojitus voi johtaa veden ker\u00e4\u00e4ntymiseen, jolloin pelto muuttuu vettyneeksi aivan kuten jos perus- tai paikalliskuivatus ei ole kunnossa. Toimiva paikalliskuivatus t\u00e4ht\u00e4\u00e4kin siis lohkokohtaiseen maaper\u00e4terveyden turvaamiseen, jossa huomioidaan peltomaan fysikaalinen, biologinen ja kemiallinen kunto toimivana kokonaisuutena.<\/p>\n Kuivavara \u00a0\u2013 Vesienhallinnan kulmakivi<\/strong><\/p>\n Kuivatuksen kannalta kuivavara on keskeinen tekij\u00e4, mill\u00e4 kuvataan uoman kasvukauden aikaista keskivesipintaa suhteessa pellon alavimpaan pintaan. Kuivavaraan vaikuttavat uoman riitt\u00e4v\u00e4 mitoitus, jossa huomioidaan virtaama, kuivatussyvyys, uoman kaatoprosentti, pohjan leveys ja poikkileikkauspinta-ala, joilla vaikutetaan vesipatsaan paksuuteen uomassa. Peruskuivatusta suunniteltaessa tulee huomioida riitt\u00e4v\u00e4t kuivavarat ja asennussyvyys my\u00f6s salaojarakenteille. Samat mitoitusperiaatteet koskevat my\u00f6s luonnonmukaisia menetelmi\u00e4 kuten kaksitasouomia.<\/p>\n Suunniteltaessa kosteikkoja, pohjapatoja, soiden ennallistamisia tulisikin aina huomioida my\u00f6s ymp\u00e4r\u00f6ivien maa-alueiden kuivavaravaatimukset.<\/p>\n Liian v\u00e4h\u00e4iset kuivavarat johtavat m\u00e4rkien ja vajaatuottoisten alueiden viljelyyn, muokkaukseen sek\u00e4 lannoittamiseen ja t\u00e4ten edelleen tiivistym\u00e4riskin ja ravinnehuuhtoumien lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Vettymisen seurauksena todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s maanp\u00e4\u00e4oma-arvo ja vuokrahinta tulevaisuudessa heikkenev\u00e4t.<\/p>\n Kuivatusrakenteiden korjausvelan ollessa suuri, tulee pyrki\u00e4 pois toimenpiteiden ep\u00e4ammattimaisesta ja ep\u00e4systemaattisesta toteuttamisesta. Laajamittaisessa kansallisessa kokonaisvaltaisen valuma-aluesuunnittelun ja vesienhallinnan toteuttamisessa on kyse ymp\u00e4rist\u00f6nhoidon lis\u00e4ksi maan arvon ja bruttokansantuotteen turvaamisesta sek\u00e4 infrastruktuurin kunnossapidosta.<\/p>\n Kirjoittaja Mikko Oramala, KVVY ry<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vesienhallinta on t\u00e4rke\u00e4 osa maatalouden toimintaedellytyksi\u00e4, sill\u00e4 maaper\u00e4n kosteusolosuhteet vaikuttavat suoraan kasvien kasvuun, maan viljavuutta yll\u00e4pit\u00e4viin prosesseihin sek\u00e4 eroosioriskien hallintaan. Toimivan vesitalouden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 onkin turvata maaper\u00e4n terveys. Maaper\u00e4n terveydell\u00e4 luodaan edellytykset veden ja ravinteiden pid\u00e4tyskyvyn parantamiselle, tiivistym\u00e4riskin v\u00e4hent\u00e4miselle, pintavalunnan v\u00e4henemiselle, tulvas\u00e4\u00e4telylle, ravinteiden kierrolle, ilmastos\u00e4\u00e4telylle, hiilensidonnalle, ekosysteemipalveluille, infrastruktuurille ja ruuantuotannolle.<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":445,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[54,83,51,75],"class_list":{"0":"post-435","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-yleinen","8":"tag-kokonaisavaluma-alue","9":"tag-kuivavara","10":"tag-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta","11":"tag-opitaan-lisaa-ojista"},"acf":[],"yoast_head":"\n