Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 minua pyydettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n esitys aiheesta \u201dVoiko suomets\u00e4talous olla ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijana koin teht\u00e4v\u00e4n haastavana, mutta my\u00f6s antoisana. Ensimm\u00e4iseksi piti tietenkin pohtia, mit\u00e4 on ekologinen kest\u00e4vyys. K\u00e4sitteen kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 kriteereit\u00e4 ovat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen ja ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 luonnon kestokykyyn. Ekologisen kest\u00e4vyyden kannalta ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s varovaisuusperiaatteen noudattaminen, toiminnan riskien, haittojen ja kustannusten arvioiminen sek\u00e4 kuka maksaa, haittojen synnyn ennaltaehk\u00e4isy ja niiden torjunta syntyl\u00e4hteill\u00e4. EU:n j\u00e4senmaat ovat lis\u00e4ksi hyv\u00e4ksyneet biodiversiteettistrategian, jolla pyrit\u00e4\u00e4n pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontotyyppien heikkeneminen 2030 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita ennallistamista tai totaalista suojelua vaan luonnontilan kohentamista.<\/p>\n
Hallituksen esitysluonnos uudeksi kannustej\u00e4rjestelm\u00e4ksi<\/strong><\/p>\n Hallituksen esitysluonnos uudesta mets\u00e4talouden kannustej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 (METKA) tuli sopivasti lomakaudella eli hein\u00e4kuun alussa lausunnolle. Suomets\u00e4nhoidon osalta ehdotus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hyvin samoja elementtej\u00e4, mit\u00e4 yll\u00e4 on kuvattu ekologisen kest\u00e4vyyden kriteereiden osalta. Esityksess\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota suometsiin sek\u00e4 siihen, kuinka suomets\u00e4nhoidon suunnittelun yhteydess\u00e4 huomioidaan puustoon sitoutuneen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja miten sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 ja kasvattaa. Voidaan puhua siten hiiliviisaasta suomets\u00e4taloudesta. Tavoite n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ett\u00e4 suomets\u00e4taloudessa t\u00e4yttyisiv\u00e4t ekologisen kest\u00e4vyyden kriteerit. Suomets\u00e4n hoitosuunnitelma ei ole en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4 ojien kunnostussuunnitelma, vaan kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa vesitalouden s\u00e4\u00e4telyll\u00e4 my\u00f6s muulla tavoin kuin ojia kaivamalla on t\u00e4rke\u00e4 merkitys. Kun vedenpintaa ei pidet\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 kuin mit\u00e4 puuston jatkuvan kehityksen kannalta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, suojellaan turvemaan hiilivarastoa ja v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 l\u00e4htevi\u00e4 hiilidioksidi- ja typpioksiduulip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/p>\n Pohjavedenpinnan s\u00e4\u00e4telyll\u00e4 halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 turpeen hajoamisen yhteydess\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n vapautuvan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tutkimusten mukaan kes\u00e4aikaisen vedenpinnan tason on oltava 30 \u2013 40 senttimetrin v\u00e4lill\u00e4, jotta puuston kasvu ei h\u00e4iriinny ja jotta v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ja turpeen liiallinen hajoaminen. Esitysluonnoksen mukaan my\u00f6s tilanteita, joissa hapellisen kerroksen paksuus supistuu alle 20 senttimetrin tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, koska hapettomat olosuhteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 mainittua metaanin ja typpioksiduulin vapautumista turpeesta. Metaani ja typpioksiduuli ovat hiilidioksidia huomattavasti voimakkaampia kasvuhuonekaasuja.<\/p>\n Puusto vaikuttaa haihduntaan<\/strong><\/p>\n Suometsien vedenpinnan tasoon voidaan vaikuttaa kuivatusojilla sek\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 kasvatettavan puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hakkuin. Puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 voidaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4 vedenpinnan tasoa niin, ett\u00e4 ojien kunnostusta on mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai perkausv\u00e4li\u00e4 pident\u00e4\u00e4. Tutkimuksiin perustuen on syntynyt vahva olettama, ett\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 peitteisyytt\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ojien kunnostuksia voidaan parantaa turvemaametsien hoidon ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4. K\u00e4ytt\u00f6kelpoisia jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmi\u00e4 turvemailla ovat poimintahakkuu, ylispuiden poisto sek\u00e4 pienaukkohakkuu. Jatkossa turvemaiden puuston k\u00e4sittely edellytt\u00e4\u00e4 tavanomaisia p\u00e4\u00e4tehakkuita tarkempaa suunnittelua ja varovaisempaa puunkorjuuta. Osalla puustosta my\u00f6s kiertoaika pitenee. T\u00e4m\u00e4 kokonaisuus vaatii toimijoilta ja maanomistajilta t\u00e4ysin uudenlaista ajattelutapaa nykyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n verrattuna.<\/p>\n Yksiselitteist\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jonka haihdunta riitt\u00e4isi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pohjaveden pintaa edell\u00e4 kuvatulla tasolla on vaikea m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Tutkimusten pohjalta on karkeasti esitetty etel\u00e4suomalaisissa olosuhteissa noin sadan ja Pohjois-Suomessa noin sadan kahdenkymmenen kuutiometrin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 haihdunnan kannalta riitt\u00e4v\u00e4ksi puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Esitysluonnoksessa todetaan, ett\u00e4 veden pinnan tasoon ja sen kasvukauden aikaiseen sek\u00e4 vuotuiseen vaihteluun vaikuttaa kuivatusojien kunnon, puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4, joka vaihtelee alueellisesti ja ajallisesti merkitt\u00e4v\u00e4sti, ja joka vaikuttaa suoraan sadantaan ja ep\u00e4suorasti haihduntaan. Lis\u00e4ksi kuivatustilaan vaikuttavat turpeen vedenjohto-ominaisuudet sek\u00e4 maastonmuodot, jotka vaihtelevat my\u00f6s saman suoalueen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Suomets\u00e4n hoitosuunnitelma<\/strong><\/p>\n Esitysluonnoksen ehdottamassa suomets\u00e4n hoitosuunnitelmassa kuvataan ne mets\u00e4nk\u00e4sittelytoimenpiteet, joiden avulla suomets\u00e4n suotuisaa kuivatustilaa voidaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puustoa taloudellisesti ja samalla kasvattaa alueen hiilinielua. Suomets\u00e4n hoitohankkeen koko tulee jatkossakin vaihtelemaan. Suomets\u00e4n hoitohankkeen suunnittelun yhteydess\u00e4 puhutaan usein valuma-aluesuunnittelusta. On haasteena mietti\u00e4, mink\u00e4 kokoinen valuma-alue on hallittavissa suunnittelukokonaisuutena. Laajaa valuma-aluetta on suunnittelussa syyt\u00e4 pilkkoa pienempiin osavaluma-alueisiin, ja ottaa huomioon my\u00f6s maanomistussuhteet. Mets\u00e4talouden kuivatuksissa hankealue on vaihdellut, rajautuen yleens\u00e4 yhden suoaltaan alueeseen. Suomets\u00e4n hoitohanke on suositeltavaa toteuttaa useiden maanomistajien yhteishankkeena.<\/p>\n Hyv\u00e4n suomets\u00e4n hoitohankkeen suunnitelman tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisen valuma-aluetason suunnittelun edist\u00e4mist\u00e4, ojasyvyyden optimointia ja suon hiilitalouden tasapainottamista sek\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 vesiensuojelua. Suunnitelma sis\u00e4lt\u00e4isi my\u00f6s tarpeellisessa m\u00e4\u00e4rin tuhkalannoituksen suunnittelua. Tuhkalannoituksesta on monia hy\u00f6tyj\u00e4 metsien hoidon, ymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmaston kannalta. Tuhkalannoitus lis\u00e4\u00e4 mets\u00e4nkasvua ja hiilensidontaa. Esitysluonnoksen mukaisesti tuhkalannoitukseen soveltuvien kohteiden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tulee jatkossa olemaan ratkaiseva merkitys. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuhkaa suositellaan erityisesti ojitettujen, riitt\u00e4v\u00e4sti typpe\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vien turvemaiden lannoitukseen. Kaikessa tapauksessa lannoitettaviksi kannattaa valita sellaisia kohteita, joissa kuivatus toimii eik\u00e4 liika vesi rajoita puiden kasvua. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tutkimustietoa siit\u00e4, aiheuttaako tuhkalannoitus fosforikuormitusta tapauksissa, joissa ojat ovat ummessa. Esitysluonnoksen mukaisen suomets\u00e4n hoitosuunnitelman laadinnan yhteydess\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n my\u00f6s suometsien ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, velvoitetaan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n systemaattisesti ojien kunto koko suunniteltavalta suoalueelta, siten ett\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaikkien mets\u00e4k\u00e4sittelyketjujen suunnittelussa. Ojien kunnon arviointia tulee helpottamaan oleellisesti Arbonaut Oy:n tuottama ojankuntoaineisto, jota on testattu Tapion, Luken, Arbonaut Oy:n sek\u00e4 Suomen mets\u00e4keskuksen yhteisess\u00e4 HYTKY-hankkeessa. Aineistoa kertynee v\u00e4hitellen, kun maanmittauslaitoksen tuottamaa tihe\u00e4pulssista laserkeilausaineistoa saadaan vuosiaikataulun mukaisesti. Ilmastovaikutusten saavuttamista edist\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi, kun suunnittelualueelta tunnistetaan tarkemmin ne alueet, jotka soveltuvat huonosti ravinteisuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan mets\u00e4nkasvatukseen.<\/p>\n Esitysluonnoksen mukaan uuden kannustej\u00e4rjestelm\u00e4n suometsien hoitosuunnitelma laaditaan ilmasto-, monimuotoisuus ja vesiensuojeluhy\u00f6tyjen tehostamiseksi. Vastaavasti vesitalouden ennallistamisen toteutuksen tarkempaan tekniseen suunnitteluun ja itse ennallistamisty\u00f6n toteutukseen voidaan my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tukea kannustej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4n mets\u00e4luonnon hoidon tukiehtojen mukaisesti. Mets\u00e4luonnon hoidon tuki kattaa kaikki suunnittelusta ja toteutuksesta syntyv\u00e4t kohtuulliset kustannukset. Sek\u00e4 suometsien hoitosuunnitelma ett\u00e4 luonnonhoitohankesuunnitelma sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hyvin vaativia elementtej\u00e4 ja edellytt\u00e4v\u00e4t suunnittelijalta perehtymist\u00e4 ja usein uusien ty\u00f6kalujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Aiheesta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4nkin koulutusta, johon suunnittelijoiden toivotaan osallistuvan. Lis\u00e4ksi Tapiossa on valmistunut aiheeseen liittyv\u00e4 Suomets\u00e4osaaja-verkkokurssi. Esimerkiksi vesiensuojelurakenteiden osalta suunnitteluohjeet tarkentuvat ja edellytt\u00e4v\u00e4t suunnittelijalta entist\u00e4 enemm\u00e4n paikkatietoaineistojen, korkeusmallien ja maastomittauksiin tarvittavien teknisten apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
\nTuhkalannoitusta tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koko Suomessa noin 14 000 hehtaaria vuodessa. Tavoite on kolminkertaistaa tuhkalannoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 37 000 hehtaariin vuodessa. Potentiaalisia tuhkalannoituskohteita on runsaat 2,3 miljoonaa hehtaaria.<\/p>\n