Suometsien hoidon saralla tapahtuu paljon tutkimuksessa ja menetelmien kehityksess\u00e4. Suomessa on viime vuosina aktiivisesti kehitetty mets\u00e4talouden vesiensuojelun keinoja moninaisissa yhteisty\u00f6hankkeissa sek\u00e4 tehty monipuolista tutkimusta turvemaiden metsien k\u00e4sittelyst\u00e4. Saatavilla on my\u00f6s aiempaa tarkempaa tietoa mets\u00e4talouden aiheuttamasta vesist\u00f6kuormituksesta. Suometsien hoito on t\u00e4n\u00e4 vuonna ajankohtainen teema my\u00f6s mets\u00e4nhoidon suositusten p\u00e4ivityksess\u00e4. Suositusteksti\u00e4 tullaan vuoden aikana p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuteen tutkimukseen perustuvilla suosituksilla, ottaen erityisesti huomioon suometsien monitavoitteinen hoito ja vesiensuojelu.<\/p>\n
Eri maank\u00e4ytt\u00f6muodoista mets\u00e4talous aiheuttaa osaltaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuormitusta vesist\u00f6ille. Mets\u00e4talouden toimenpiteet aiheuttavat etenkin kiintoainekuormitusta sek\u00e4 ravinnekuormitusta vesist\u00f6ihin. Mets\u00e4talouden aiheuttama kuormitus on hajakuormitusta, jolloin kuormitusta tulee vaihtelevasti eri alueilta tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Etenkin turvemaiden ojitusten ja uomien perkauksen sek\u00e4 hakkuiden on todettu tutkimuksissa aiheuttavan mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormitusta. Kuormitus n\u00e4kyy esimerkiksi vesien tummumisena ja rehev\u00f6itymisen\u00e4.<\/p>\n
Suometsien hoidon ekologisen kest\u00e4vyyden takaamiseksi on kiinnitett\u00e4v\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota riitt\u00e4viin vesiensuojelun toimenpiteisiin. Mets\u00e4talouden vesist\u00f6kuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen vaatii uudenlaisia toimintatapoja ja tarkempien suunnitteluty\u00f6kalujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Turvemailla toimiessa esiin nousevat vahvasti my\u00f6s kysymykset hiilivarastoista. Monien tavoitteiden yhteensovittaminen vaatii hyv\u00e4\u00e4 osaamista ja perehtyneisyytt\u00e4 suunnittelijalta.<\/p>\n
Vesiensuojelutoimenpiteill\u00e4 voidaan hillit\u00e4 vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 kuormitusta<\/strong><\/p>\n Vesim\u00e4\u00e4r\u00e4, maaston kaltevuus ja maalaji vaikuttavat yhdess\u00e4 alueen eroosioherkkyyteen. Eroosioherkkien alueiden kohdalla on tarkasteltava toimenpiteen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja mahdollisia vesiensuojeluratkaisuja, joilla voitaisiin hidastaa veden virtausta. Keskeinen keino kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen on pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vesi\u00e4 kauemmin valuma-alueella. Virtausnopeuden hidastamisella ja esimerkiksi tulvakausien vesien pid\u00e4tt\u00e4misell\u00e4 voidaan vaikuttaa siihen, ettei kiintoaines p\u00e4\u00e4se kulkeutumaan alempiin vesist\u00f6ihin. Vesiensuojeluratkaisuista esimerkiksi putkipato, kaksitasouoma ja pintavalutuskentt\u00e4 auttavat vesien pid\u00e4tt\u00e4miseen. Kaksitasouoma toimii tulvien hallinnassa v\u00e4hent\u00e4en vesien virtausnopeutta. Kaksitasouoma on my\u00f6s hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten maa- ja mets\u00e4talous voivat ottaa oppia toisiltaan, sill\u00e4 maataloudessa menetelm\u00e4 on ollut jo pidemp\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kun taas mets\u00e4puolella se on vasta hiljattain otettu kokeiluun. Pintavalutuskentt\u00e4 taas on hyv\u00e4 ratkaisu kiintoaineen ja ravinteiden pid\u00e4tykseen, jos sille l\u00f6ytyy sopiva alue ojitusalueen l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n Pintavalutuskentt\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s suoluonnon luonnontilaisuutta, kun kuivahtaneille kitu-joutomaa-alueille saadaan ohjattua vesi\u00e4 mukaillen niiden luontaista reitti\u00e4. Kosteikot taas soveltuvat vesien viivytt\u00e4misen ja monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4misen ohella my\u00f6s varastointiin muutakin k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta, kuten kastelua varten. Sopivat ratkaisut on valittava tapauskohtaisesti sen mukaan, mik\u00e4 ratkaisu soveltuu parhaiten kyseiselle kohteelle.<\/p>\n Paikkatietoaineistot apuna suunnittelussa<\/strong><\/p>\n Paikkatietoaineistoja on kehitetty monipuolisesti valuma-aluesuunnittelun tarpeisiin. Useat paikkatietoaineistot ovat vapaasti saatavilla olevia, avoimia aineistoja, joita suunnittelijat tai vaikka aktiiviset maanomistajat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 toimenpiteiden suunnittelussa. Esimerkiksi Suomen mets\u00e4keskuksen sivuilta avoimesti saatavilla paikkatietoaineistoilla voi tarkastella uomien eroosioherkkyytt\u00e4 ja virtausnopeutta sek\u00e4 pintavesien virtausmallia, jonka avulla voidaan hahmottaa pintavesien reittej\u00e4 ja tarkastella yksitt\u00e4iseen pisteeseen kohdistuvaa valuma-alueen laajuutta.<\/p>\n Paikkatietoaineistot auttavat toimijoita ottamaan huomioon herk\u00e4t alueet maastossa ja parantamaan suunnittelun laatua. Etuk\u00e4teen huolellisesti tehdyll\u00e4 paikkatietotarkastelulla saadaan kohdennettua toimenpiteet olennaisiin paikkoihin ja v\u00e4ltetty\u00e4 turhia toimenpiteit\u00e4 sek\u00e4 huomioitua paremmin riitt\u00e4v\u00e4 kuivavara maa- ja mets\u00e4talousmaahan.<\/p>\n Yhteistoimintaa tarvitaan valuma-aluetason suunnittelussa<\/strong><\/p>\n Yhteistoiminnan kehitt\u00e4minen maa- ja mets\u00e4talouden sek\u00e4 muiden alueellisten toimijoiden kanssa on keski\u00f6ss\u00e4 Opitaan ojista -hankkeessa. Koko valuma-alueen vesiensuojelun kannalta yhteisty\u00f6n edist\u00e4minen, eri osapuolten intressien ja toimintatapojen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja vuoropuhelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta saadaan aikaan kokonaisvaltaisesti toimivia vesienhallinnan suunnitelmien toteutuksia.<\/p>\n Yhteishankkeet ja valuma-alueiden kokonaisvaltainen tarkastelu n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s suunnitteilla olevassa uudessa mets\u00e4talouden kannustej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jossa painopisteet suometsien osalta ovat vesiensuojelun toimenpiteiss\u00e4 ja monitavoitteisessa hoidossa. Vesien hyv\u00e4 tila on monen tekij\u00e4n summa, ja jokainen toimija kantaa oman kortensa kekoon onnistuneeseen lopputulokseen.<\/p>\n