![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2021\/08\/kuva0-300x192.jpg\")
<\/p>\nTeen opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni OO- Opitaan ojista -hankkeessa. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat opiskelijapohdintoja, jotka eiv\u00e4t siis ole ty\u00f6n lopulliseen lopputulokseen liittyvi\u00e4 suoria sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n
Olen tehnyt maastok\u00e4yntej\u00e4 ja katsellut webinaareja, joita on verkossa yllin kyllin, mik\u00e4 on hienoa tiedon saatavuuden ja asiantuntijasis\u00e4ll\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Katselin jokin aika sitten muun muassa \u201dYmp\u00e4rist\u00f6 eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n, huomenna\u201d -seminaarin aineistot (l\u00e4hteiss\u00e4 tekstin lopussa). Seminaari puhutteli minua paljon. Olen itsekin pohtinut muun muassa kansalaishavainnoinnin osuutta ja t\u00e4rkeytt\u00e4 vesist\u00f6jemme kohdalla tulevaisuudessa. Toinen pohdintani liittyy yhteiskuntatieteelliseen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimukseen, joka on aidosti tieteidenv\u00e4list\u00e4 ja tieteenv\u00e4lisi\u00e4 rajoja ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kaikkia tarvitaan ja eri osaamista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Olen my\u00f6s pohtinut, ett\u00e4 mik\u00e4 on yhteinen ojitussuunnitelmamme valtakunnallisesti? Toimintaa toki ohjaa EU-direktiivit ja omat lakimme. T\u00e4h\u00e4n liittyen itse\u00e4ni pelottaa, ett\u00e4 ratkaisumme (se kokonaiskuva ja yhteinen suunnitelmamme) on jatkaa niin kuin aina ennenkin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 edelleen ojituksia, peruskuivatusta ja vesienjohtamista jatketaan matemaattisilla kaavoilla, jotka perustuvat ainoastaan veden poistumisnopeuteen. \u201dJatketaan niin kuin ennenkin\u201d tarkoittaisi my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ojitamme syvemm\u00e4lle ja enemm\u00e4n. N\u00e4in vain kuormitamme omia sis\u00e4vesi\u00e4mme enemm\u00e4n ja ajan kuluessa t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s It\u00e4merta.<\/p>\n
Paikallinen toimija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4e t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta. Esimerkiksi sis\u00e4maasta k\u00e4sin It\u00e4meri voi tuntua kaukaiselta, mutta kun aikaa kuluu ja vesi virtaa koko ajan, niin paikallisellakin toiminnalla on vaikutuksia, jotka kantavat pidemm\u00e4lle vaikuttaen muihin. My\u00f6s ajoittain kuivuva oja virtaa aika ajoin. Virta kulkee aina eteenp\u00e4in, ei taaksep\u00e4in.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilanne on monessa kohteessa se, ett\u00e4 aliveden aikana ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti vett\u00e4 eik\u00e4 virtaamaa, jolloin ongelmana on umpeenkasvu. Kun kohteesta poistetaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 ja varjostava puusto sek\u00e4 pensaisto, niin olosuhteet ovat otolliset uoman kasvaa umpeen, lis\u00e4\u00e4ntynyt auringonvalo edist\u00e4\u00e4 asiaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Kuva 1<\/strong>. Umpeenkasvanut uoma. Kuvassa Rengonjoki Orimattilasta, kuvattu Lahdentielt\u00e4. Kuvassa oikealla yl\u00e4kulmassa erilaista umpeenkasvua, limaskaa Hauhon Haarajoella. Runsas kasvillisuus ja uoman umpeenkasvu kertovat, ett\u00e4 ravinteita on otollinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvustolle kasvaa. Kun ravinteita on liikaa, niin syntyy ongelmia, jotka vaikuttavat niin uimiseen, kalastamiseen kuin esteettiseen nautintoon maisemasta. N\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainitut ihmisn\u00e4k\u00f6kulmasta, on muitakin haittoja. (Kuva: Kati Ahonen, 2021)<\/p>\n Monimuotoisuus<\/strong><\/p>\n Ottamatta nyt kantaa peruskuivatukseen laajemmin, tuon ilmi n\u00e4k\u00f6kulman siit\u00e4, ett\u00e4 kun luodaan laajoja salaojitettuja pelto-aloja niin monimuotoisuus k\u00e4rsii. Kun mosaiikki maastosta h\u00e4vi\u00e4\u00e4, niin my\u00f6s p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t ja tuotanto laskee. Esimerkiksi Saksassa ei sallita monotonista peltoaukeaa vaan pit\u00e4\u00e4 istuttaa puita m\u00e4\u00e4r\u00e4tyin v\u00e4lein mosaiikkimaiseman yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Puut ja mosaiikki ovat lepopaikka p\u00f6lytt\u00e4jillekin. (L\u00e4hde lopussa, LUKE podcast, Soundcloud)<\/p>\n Ojat ovat enemmist\u00f6lle ihmisi\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n osa maisemaa, joihin ei kiinnitet\u00e4 huomiota. Ojat on aina kaivettu verkostoiksi, ne yhdistyv\u00e4t joko virtavesiin tai vesialtaisiin. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa keskener\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4ni her\u00e4\u00e4 ajatuksia ja kysymyksi\u00e4, kuten olisiko aika pohtia kuivatusta uudesta ja yhteis\u00f6llisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, jossa peruskuivattaminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n veden nopeaa poistumaa vaan hidastavaa viipym\u00e4\u00e4, joka huomioi t\u00e4t\u00e4 kautta my\u00f6s monimuotoisuuden ja vesiluonnon ekosysteemit? T\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa esimerkiksi viljelem\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 pelloilla tuettuja ja pitk\u00e4aikaisia projekteja, joiden tarkoituksena on palauttaa ojiksi peratut purouomat ja puroluontoon kuuluva ymp\u00e4rist\u00f6. Tuettuja projektit olisivat siksi, ett\u00e4 purojen h\u00e4vi\u00e4minen (ojitukset) olivat valtiojohtoista ja rahallisesti tuettua toimintaa, johon ohjattiin sek\u00e4 opastettiin.<\/p>\n T\u00e4llaista palautettavaa puroverkostoa voisi kasvattaa ja laajentaa pikkuhiljaa vuosi vuodelta (tehd\u00e4 \u201dpallolaajennus\u201d, termi\u00e4 lainatakseni). Sama voisi koskea jollakin kriteereill\u00e4 valittuja mets\u00e4puroja ja jokia tai edes jokiosuuksia liettymisen est\u00e4miseksi yl\u00e4osastaan perattujen jokien alajuoksuilla yhdess\u00e4 muiden mahdollisten toimenpiteiden kanssa. Jokien kohdalla tulisi my\u00f6s pohtia mahdollisuuksia antaa joen tulvia ja meanderoida (mutkitella) osana joen omia luonnollisia prosesseja. Voidaanko tulvintaa ohjata ja tulvavalleja rakentaa sopiville osuuksille? Valtio (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6) voisi esimerkiksi ostaa maat t\u00e4t\u00e4 varten (vrt. Saksan malli).<\/p>\n Onko meill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4? Jo vuonna 1958 asetettu vesist\u00f6nsuojelukomitea totesi, ett\u00e4 Suomen vesist\u00f6j\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 pystytt\u00e4isi palauttamaan luonnontilaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Tuolloin p\u00e4\u00e4tettiin keskitty\u00e4 haittojen hallintaan, sill\u00e4 tiell\u00e4 lienemme yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin?<\/p>\n Ent\u00e4 nyt?<\/strong><\/p>\n Sen sijaan, ett\u00e4 toteutamme esimerkiksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kosteikkoja ja\/tai kaksitasouomia ja\/tai viivytetty\u00e4 porrastettua ojaveden johtamista tulisikin my\u00f6s pohtia, miten linkit\u00e4mme mukaan kasvuston ja monimuotoisuuden eli millaisia kasvillisuussuojakaistoja (ja kuinka leveit\u00e4) k\u00e4yt\u00e4mme tukeaksemme ekosysteemipalveluita (kuva 3)?<\/p>\n Mik\u00e4 on laskennallinen haitta, jos pelto-ojien, jokien ja purojen reunoilla ovat leve\u00e4t, varjostavat kasvillisuusk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t puineen, pensaineen ja kasvustoineen? Onko mahdollista pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja kuluttaa vett\u00e4 monimuotoisuutta tukien muutenkin kuin vain nopeasti pois johtaen? T\u00e4ss\u00e4 kohtaa en ota kantaa juuriin ja mahdollisesti tukkeutuviin salaojitusputkiin. El\u00e4mme vuotta 2021 ja luotan siihen, ett\u00e4 osaamista, teknologiaa ja taitoa l\u00f6ytyy.<\/p>\n Kuva 3<\/strong>. Luhdanjoen eli Porvoonjoen alkup\u00e4\u00e4t\u00e4 Luhtikyl\u00e4ss\u00e4. Joen rannat olivat paljaat, mutta pelton\u00e4kym\u00e4n keskell\u00e4 oli puustoinen ja puinen kosteikko runsaalla kasvustolla joen sivussa, joesta erill\u00e4\u00e4n. Hetken matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on Savistentien tulva-alue tai kosteikko, mutta 10.7.2021 vett\u00e4 ei ollut ja koko laaja alue oli kuiva. Oljesta tehty sorsanpes\u00e4 seisoi orpona kuivalla maalla ja ilmeisesti kosteikon t\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten tehty uoma sek\u00e4 pumppu olivat tyhj\u00e4n panttina. Kes\u00e4n 2021 aliveden aikaan sivu-uomassa ei ollut vett\u00e4 mit\u00e4 ottaa. (Kuva: Kati Ahonen, 2021)<\/p>\n Hattulan Myllyoja, puro ei oja<\/strong><\/p>\n Kes\u00e4kuun alusta mieleeni j\u00e4i el\u00e4v\u00e4sti etenkin Hattulan Myllyoja, joka alkoi peltona, muuttui puroksi ja p\u00e4\u00e4ttyi Golfkentt\u00e4\u00e4n. T\u00e4lle matkalle mahtui siis ojaviem\u00e4ri, jossa ei ollut el\u00e4m\u00e4\u00e4, ei edes sammakoita. Oja oli avoin ja paljas. Puro-osuus, – jonka rannoilta tihkui puroon vett\u00e4 ja miss\u00e4 seuranani olivat muun muassa paarmat ynn\u00e4 muut \u00f6t\u00f6k\u00e4t, peurat, lukuisat linnut, sammakot, perhoset, sudenkorennot sek\u00e4 ulostekasoista p\u00e4\u00e4tellen ehk\u00e4 my\u00f6s m\u00e4yr\u00e4-, oli varjoisa, viile\u00e4 sek\u00e4 viihtyis\u00e4 joskin vaikeakulkuinen osuus. Puro-osuuden j\u00e4lkeen oja muuttui kliiniseksi ja mit\u00e4\u00e4nsanomattomaksi golfkent\u00e4n vesiaiheeksi, ennen yhtymist\u00e4\u00e4n Lehij\u00e4rveen pajujen varjostamaa uomaa pitkin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 puro j\u00e4i kummittelemaan mieleeni. Koin konkreettisesti kolme erilaista maisemaa lyhyell\u00e4 matkalla ja etenkin sen puro-osuuden monimuotoisuuden (kuva 4). Kohde on mielenkiintoinen siksikin, ett\u00e4 j\u00e4in miettim\u00e4\u00e4n mik\u00e4 on MyllyPURON oikeudellinen asema? Purot ovat suojeltuja luontokohteita, ojat eiv\u00e4t.<\/p>\n Kuva 4<\/strong>. Golftaustan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vasemmalla kuva ojasta, monimuotoinen puro keskell\u00e4 ja oikealla. (Kuva: Kati Ahonen, 2021)<\/p>\n Kati Ahonen, HAMK Kest\u00e4v\u00e4 kehitys, Ymp\u00e4rist\u00f6suunnittelija<\/em> Jos t\u00e4ss\u00e4 kohtaa her\u00e4si kysymys siit\u00e4 miksi \u201doja\u201d termin alla ovat my\u00f6s joet ja purot, niin meill\u00e4 Suomessa n\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t kategorian \u201dojat\u201d alta (l\u00e4hde lopussa, linkki \u201dOjitusyhteis\u00f6t\u201d). T\u00e4m\u00e4 on hyvin kuvaavaa ja kertoo kuinka suhtaudumme virtavesiimme valtakunnallisella tasolla niin nyky\u00e4\u00e4n kuin historiassakin.<\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Kolme kertomusta j\u00e4rviemme tilasta. Vesist\u00f6muutokset kansalaisten, limnologisten mittausten ja ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon n\u00e4k\u00f6kulmasta. https:\/\/trepo.tuni.fi\/handle\/10024\/104721 Teen opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni OO- Opitaan ojista -hankkeessa. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat opiskelijapohdintoja, jotka eiv\u00e4t siis ole ty\u00f6n lopulliseen lopputulokseen liittyvi\u00e4 suoria sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":346,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-343","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-yleinen"},"acf":[],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2021\/08\/kuva1-300x200.png\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2021\/08\/kuva2-300x199.jpg\")
<\/p>\n
\nkati.ahonen@student.hamk.fi<\/em><\/p>\n
\nLUKE. Luonto k\u00f6yhtyy, me maksamme laskun. https:\/\/soundcloud.com\/luonnonvarakeskus\/monimuotoisuus
\nOjitusyhteis\u00f6t. https:\/\/www.arcgis.com\/apps\/webappviewer\/index.html?id=e2ed85641789499c8b27d0d18bcc67f7
\nSYKE. Luonnonmukainen vesirakentaminen. Mahdollisuudet ja erityspiirteet Suomessa. 1998. Oy Edita Ab. ISBN 952-11-0388-4.
\nMets\u00e4ojitukset. https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria\/Metsaojitukset(15262)
\nPienvesiopas 2019. https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/306503
\nPolkuja yhteiskuntatieteelliseen ymp\u00e4rist\u00f6tutkimukseen, toim. Ilmo Massa. 2014. Gaudeamus Oy. ISBN 978-952-495-329-0.
\nVesien vuoksi. Suomalaisen vesiensuojelun vaiheita, toim. Hallanaro, E-L., Santala, E. & Vienonen, S. 2017. Bookwell Oy. ISBN 978-952-9606-20-7.
\nYmp\u00e4rist\u00f6 eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n, huomenna -seminaarin aineistot. https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Tutkimus__kehittaminen\/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet\/Hankkeet\/Ymparistoseurannoista_informaation_yhdistamiseen_MONITOR_2020__laatua_palvelukykya_ja_vaikuttavuutta\/Ymparisto_eilen_tanaan_huomenna_seminaar(50606)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"