Kirjoitin Koljosen Saijan kanssa viime vuonna blogissamme siit\u00e4, kuinka juuri k\u00e4ynnistyneess\u00e4 PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n uuden biologisen menetelm\u00e4n tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etel\u00e4-Karjalassa. Yksinkertaisesti uppopuuta altaisiin ja uomiin lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aioimme matkia luonnon omia itsepuhdistusprosesseja. Ennakkoimme, ett\u00e4 n\u00e4in halpaa ja luonnomukaista menetelm\u00e4\u00e4 voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monipuolisesti ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden vesist\u00f6kunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. N\u00e4in siis, jos uppopuurakenteiden lis\u00e4\u00e4minen toimisi kuten luonnon vesiekosysteemeiss\u00e4 saadut tutkimustulokset ja teoreettiset l\u00e4ht\u00f6oletuksemme antoivat aihetta odottaa. Vuosi on nyt kannettu laboratorioon vesin\u00e4ytteit\u00e4 altaisiin tulevasta ja l\u00e4htev\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4 ja tutkittu verrokkialtaiden ja puuk\u00e4siteltyjen altaiden pohjael\u00e4imist\u00f6\u00e4. Mit\u00e4 olemme oppineet?<\/p>\n
Vuoden 2018 kes\u00e4 ja syksy olivat kuivia ja ep\u00e4toivo meinasi vallata tutkijamme kun vesi pitk\u00e4n aikaa vain seisoi altaissa. Sent\u00e4\u00e4n parit vesin\u00e4ytteet saatiin otettua ja syksyll\u00e4 potkuhaavittua edustavat selk\u00e4rangattomien n\u00e4ytteet. H\u00f6nti\u00e4isi\u00e4 oli valtavasti enemm\u00e4n puuk\u00e4sittelyiss\u00e4 kuin paljaissa altaissa. V\u00e4h\u00e4isill\u00e4 virtaamilla kuitenkin kiintoaineen, ravinteiden ja humuksen (kokonais- ja liuennut hiili) pitoisuudet olivat alhaisia. Silti jo hieman viitteit\u00e4 saatiin siit\u00e4, ett\u00e4 puuk\u00e4sittelyiss\u00e4 pid\u00e4ttymist\u00e4 tapahtuu. Ja toki hellekes\u00e4 paljasti senkin, ettei lis\u00e4tty kuivahko kuusipuu heikent\u00e4nyt lainkaan altaan happitilannetta, eik\u00e4 edes lis\u00e4nnyt happamuutta. Sitten tuli runsasluminen talvi ja olimme toiveikkaita: kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin ehk\u00e4 kunnon tulvatilanteeseen sieppaamaan kiinni sit\u00e4 oleellisinta tietoa systeemin toimivuudesta my\u00f6s \u00e4\u00e4rivirtaamilla, jolloin kuormituksen v\u00e4hent\u00e4minen on haastavinta. Tiedettiinh\u00e4n, ett\u00e4 vaikka kiintoainesta jokusen kymment\u00e4 prosenttia talteen saataisiinkin, niin liukoisia ravinteita tai humusta ei altailla saada poistettua.<\/p>\n
Toteutimme yhteisty\u00f6ss\u00e4 Mets\u00e4Groupin ja Finnsilva Oyj:n kanssa ns. kasettiprototyypin rakentamisen Karstulan tuoreelle kunnostusojitusalueelle. Kyyj\u00e4rvell\u00e4kin k\u00e4ytiin ensin harjoittelemassa toisella kohteella. Hieman j\u00e4nnitti, koska k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 jouduimme k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n turhan j\u00e4re\u00e4\u00e4 ja tuoretta m\u00e4ntypuuta. Mets\u00e4talousyritt\u00e4j\u00e4mme Esko Keskisen sapluunoilla saatiin rakenteet rakennettua kuvan mukaisesti muutamissa tunneissa kolmen miehen k\u00e4sivoimin.<\/p>\n
Aloimme odottaa lumien sulamista \u2013ja niit\u00e4 tulvia. Vaan tulikin l\u00e4mmin kev\u00e4t ja lumet haihtuivat taivaan tuuliin j\u00e4tt\u00e4en ojastoihin melko vaatimattomat tulvapiikit. T\u00e4st\u00e4 huolimatta olivat etenkin tuoreella Karstulan ojitusalueella tulokset mittaustulosten perusteella hyvin lupaavia: jopa 77% kiintoainev\u00e4henem\u00e4. Silminn\u00e4hdenkin esimm\u00e4inen kasettirakenne oli est\u00e4nyt ruskean m\u00f6hn\u00e4n tiiviin kertym\u00e4n vier\u00e4ht\u00e4mist\u00e4 altaaseen ja sen l\u00e4pi. Se mik\u00e4 erityisesti j\u00e4nnitti, oli kuinka tuore puu vaikuttaisi happi- ja happamuustasoihin. Nimitt\u00e4in helmikuussa py\u00f6r\u00e4ytetty saavikokeemme oli osoittanut, ett\u00e4 tuore puu pieness\u00e4 ja seisovassa vesitilavuudessa happamoittaa nopeasti ja sy\u00f6 vedest\u00e4 hapen. Hyvin k\u00e4vi: kentt\u00e4oloissa l\u00e4htev\u00e4 vesikin oli hapekasta ja pH normaalilla tasolla. Kuvan mukainen tuorekaan m\u00e4ntypuuainesm\u00e4\u00e4r\u00e4 ei siis heikent\u00e4nyt veden laatua.<\/p>\n
Nelj\u00e4n pullon\u00e4ytteenoton perusteella pystyimme jo kertomaan alustavina tuloksina vesiensuojelup\u00e4ivill\u00e4, ett\u00e4 puuk\u00e4sittely v\u00e4hent\u00e4\u00e4 laskeutusaltaista purkautuvan veden kiintoaineen (38%), ravinteiden (14-24%) ja hieman my\u00f6s humusaineiden pitoisuuksia (7%) verrattuna verrokkialtaiden alhaisiin v\u00e4henemiin (2-3).<\/p>\n
Viime kes\u00e4 oli j\u00e4lleen kuiva ja virtaukset ehtyiv\u00e4t altaista. Sateita saatiin odottaa pitk\u00e4\u00e4n, mutta kun kunnon sateet tulivat, oli lokakuinen runsaan tulvaveden n\u00e4ytteenotto erityisen lupaava menetelm\u00e4mme toimivuuden kannalta. Nimitt\u00e4in tulokset osoittavat, ett\u00e4 kiintoainesv\u00e4henem\u00e4 puuk\u00e4sittelyiss\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4 niin kuusirankanipuissa kuin m\u00e4ntykaseteissakin, 61 ja 67%. Vastaavasti kokonaisfosforin v\u00e4henem\u00e4 oli 52 ja 63% ja kokonaistypenkin 15 ja 21%. Vesiensuojelullisesti erityisen lupaavaa oli liukoisen fosfaattifosforin v\u00e4henem\u00e4t 29 ja 63% sek\u00e4 liukoisen hiilen 38 ja 45%. Ennakkotulokset viittaavat siis vahvasti siihen, ett\u00e4 puupintojen biopuhdistamoissa ty\u00f6t\u00e4ns\u00e4 tekev\u00e4 monenkirjava p\u00e4\u00e4llyskasvusto ja pohjael\u00e4imist\u00f6 todellakin nappaa ravinteita ja hiilt\u00e4 talteen, monimuotoistaen samalla vesiluontoa ja kasvattaen mets\u00e4ekosysteemin hy\u00f6nteis- ja sammakonsy\u00f6jien ev\u00e4sreppua! Ennakkotuloksia esiteltiin syksyll\u00e4 Mets\u00e4talouden vesiensuojelup\u00e4ivill\u00e4: https:\/\/www.metsakeskus.fi\/metsatalouden-vesiensuojelupaivat-materiaalit<\/p>\n
Seurantaa jatketaan vuonna 2020 ja talven aikana ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n kolme gradua, yksi vedenlaadusta, yksi p\u00e4\u00e4llyskasvustosta ja yksi pohjael\u00e4imist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n