{"id":203,"date":"2019-06-20T08:00:57","date_gmt":"2019-06-20T05:00:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/?p=203"},"modified":"2019-06-20T10:13:41","modified_gmt":"2019-06-20T07:13:41","slug":"onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/","title":{"rendered":"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua?"},"content":{"rendered":"<p>Suomets\u00e4talous ja peltoviljely perustuvat maan vesitalouden j\u00e4rjestelyyn, mik\u00e4 usein tarkoittaa kuivatusta ojittamalla. Suomessa on viljelypinta-alaa noin 2,3 miljoonaa hehtaaria sek\u00e4 mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 soita ja alun perin veden vaivaamia mets\u00e4maita noin 5,7 miljoonaa hehtaaria (Kuva 1). Koko t\u00e4ll\u00e4 pinta-alalla alueet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kertaalleen ojitettuja. <!--more--><\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta siit\u00e4, kun soilla ja vedenvaivaamilla mets\u00e4mailla puuston kasvua alettiin parantamaan kaivamalla ojia. J\u00e4rjestelm\u00e4llinen mets\u00e4ojitus alkoi aluksi valtion mailla Suomessa. Toimintaa k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n palkattiin kaksi suonkuivausmets\u00e4nhoitajaa. Mallia otettiin tutustumismatkalla naapurimaahan Ruotsiin, jossa mets\u00e4ojitusta oli harrastettu jo lukuisia vuosia aiemmin. Firmojen mailla ojitusinnostus alkoi l\u00e4hes samoihin aikoihin. Kului tasan kaksikymment\u00e4 vuotta, ennen kuin yksityismailla mets\u00e4ojitustoiminta k\u00e4ynnistyi. Vuonna 1928 eduskunnassa hyv\u00e4ksytty ensimm\u00e4inen mets\u00e4nparannuslaki her\u00e4tti soiden ja vesiper\u00e4isten mets\u00e4maiden ojitusinnostuksen. Vuoteen 1950 menness\u00e4 yksityismailla toteutettiinkin ojituksia runsaan 200 000 hehtaarin alalla. Valtion mailla ojituksia oli vuosisadan alusta 1930-luvun lopulle toteutettu yli 150 000 hehtaaria. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on kunnioitettava, semminkin, kun kaikki ojat kaivettiin lapioty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_208\" aria-describedby=\"caption-attachment-208\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-208\" src=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Mets\u00e4ojituksen-kehitys-1-300x233.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"233\" srcset=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Mets\u00e4ojituksen-kehitys-1-300x233.jpg 300w, https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Mets\u00e4ojituksen-kehitys-1.jpg 752w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-208\" class=\"wp-caption-text\">Kuva 1. Mets\u00e4ojituspinta-alan ja mets\u00e4ojien kunnostamisen pinta-alan kehitys 1900-luvun alusta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Mets\u00e4ojitustoiminta koneellistui 1950 -luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, kun kehitettiin katerpillarin vet\u00e4m\u00e4 oja-aura. Ty\u00f6saavutukset moninkertaistuivat lapiokaivuun verrattuna. Suuri osa mets\u00e4ojituksista on kuitenkin toteutettu 1960-80 luvuilla traktorikaivurin kehittymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Pellonraivauksen valtakausi osuu sodanj\u00e4lkeiseen aikaan, kun koko maa haluttiin pit\u00e4\u00e4 asuttuna uutta peltoa raivaamalla. Samaan ajankohtaan ajoittuvat my\u00f6s mittavat viljelysvaltaojien kaivuty\u00f6t. Suomessa on salaojitettu peltoja suunnitelmallisesti ja tieteelliseen pohjaan perustuen noin sadan vuoden ajan. Kuitenkin p\u00e4\u00e4osa pelloista on salaojitettu 1970-80 luvulla.<\/p>\n<p>Heti mets\u00e4ojitustoiminnan alusta l\u00e4htien perusl\u00e4ht\u00f6kohtana oli jatkuva ty\u00f6ntekij\u00f6iden perehdytt\u00e4minen ja koulutus ojituksen hyv\u00e4\u00e4n suunnitteluun ja toteutukseen. Samoin maanomistajien neuvontaa pidettiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Niin yksityismailla kuin valtion ja yhti\u00f6n maillakin suomets\u00e4talous on aina perustunut vankkaan suotutkimukseen. Suometsien tutkimustoiminta on t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ollut l\u00e4hell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa.<\/p>\n<h5>Ojaverkko heikkenee i\u00e4n my\u00f6t\u00e4.<\/h5>\n<p>Mets\u00e4ojaverkostoa on perattu ja t\u00e4ydennetty ns. uudisojituksen yhteydess\u00e4 1950-luvulta l\u00e4htien ja varsinaisena ty\u00f6lajina systemaattisemmin 1980-luvun lopulta l\u00e4htien. Ojaverkkoa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole alun perin suunniteltu esimerkiksi vesiensuojelun kannalta nykyisten odotusten mukaisesti. Viljelys valtaojiakin on perattu, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti vuosien varrella toteutettu kuivatusten peruskorjausm\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole ollut riitt\u00e4v\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n kuivatusj\u00e4rjestelm\u00e4n kunnon heikkenemist\u00e4. Vanhojen salaojien t\u00e4ydennys- ja uusintaojitustarve on suuri. L\u00e4hes 600 000 ha peltoa on yh\u00e4 avo-ojissa.<\/p>\n<p>Mets\u00e4ojien kunnon kehityksest\u00e4 on 1950-luvulta l\u00e4htien tehty lukuisia selvityksi\u00e4. Professori Heikuraisen 1950-luvun lopulla tekem\u00e4 laaja selvitys ojien kunnon heikkenemisest\u00e4 sai aikaan sen, ett\u00e4 uudisojituksen yhteydess\u00e4 voitiin ojia jossakin m\u00e4\u00e4rin kunnostaa mets\u00e4nparannusvaroin. Muun muassa Silverin ja Joensuun 2005 Lounais-Suomessa tekem\u00e4n inventoinnin perusteella todettiin, ett\u00e4 my\u00f6s kunnostetut ojat voivat umpeutua varsin nopeasti. Kasvillisuus ja muut tukokset t\u00e4yttiv\u00e4t ojia 20-30 senttimetri\u00e4 kymmeness\u00e4 vuodessa. Joensuun, Vuollekosken ja Kauppilan selvityksess\u00e4 vuodelta 2014 vastaava ojien t\u00e4yttymisnopeus oli noin 30 senttimetri\u00e4 kahdessakymmeness\u00e4 vuodessa.<\/p>\n<p>Ojien ulkoinen kunto ei sin\u00e4ns\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerro kaikkea alueen vesitalouden tilasta. Puuston haihduttava vaikutus on aina otettava merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 huomioon. Riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 haihduttavalla puustolla voidaan merkitt\u00e4v\u00e4sti viivytt\u00e4\u00e4 ojien kunnostamisen tarvetta. Jatkuvaa kasvatusta mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4n\u00e4 onkin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pidetty merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 avauksena ojien kunnostustarpeen vaihtoehtona tai viivytt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<h5>Yhteistoimintaa kannattaa kehitt\u00e4\u00e4<\/h5>\n<p>Viime aikoina her\u00e4nnyt vilkas keskustelu maa- ja mets\u00e4talouden kuormitusvaikutuksista lis\u00e4\u00e4 tarvetta kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti vesiensuojelumenetelmi\u00e4. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on, ett\u00e4 maa- ja mets\u00e4taloudessa tehd\u00e4\u00e4n tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 vesist\u00f6jen kunnon s\u00e4ilymiseksi. Yhteistoiminnan merkityst\u00e4 korostaa erityisesti se, ett\u00e4 molempien elinkeinojen yhteydess\u00e4 kyse on paljolti merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 osaajapulasta. Alalle koulutettua ty\u00f6voimaa on niukasti tarjolla. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 maa- ett\u00e4 mets\u00e4talouden eri aseteiden koulutusohjelmissa kuivatustekniikan opetusta ei ole en\u00e4\u00e4 systemaattisesti annettu. Alalle ei ole en\u00e4\u00e4 voinut erikoistua. Viime aikoina virinnyt ojais\u00e4nn\u00f6intikoulutustoiminta on eritt\u00e4in positiivinen merkki siit\u00e4, ett\u00e4 asian ongelman merkitykseen on her\u00e4tty.<\/p>\n<p>Toisena merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 toimintaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 ovat urakoitsijat. Kuivatustoimintaan erikoistuneiden urakoitsijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 erityisesti mets\u00e4puolella on v\u00e4hentynyt viime vuosina merkitt\u00e4v\u00e4sti. J\u00e4ljell\u00e4 olevat yritt\u00e4j\u00e4t ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Heikoin tilanne on Etel\u00e4-Suomessa. Nuoria yritt\u00e4ji\u00e4 pit\u00e4isi saada innostumaan alalle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 alan oppilaitoksissa tulisi panostaa my\u00f6s kaivinkoneen kuljettajan maa- ja mets\u00e4talouden kuivatusalan yritt\u00e4j\u00e4koulutukseen. Samoin on tarvetta panostaa urakoitsijoiden jatkuvaan ty\u00f6ss\u00e4oppimiseen siten, ettei koulutus aiheuta kohtuuttomia kustannuksia.<\/p>\n<p>Maa- ja mets\u00e4talouden kuivatukseen liittyv\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 on syyt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muulla tavoin. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 on yhteisty\u00f6 valuma-aluetasolla. Samat vedet kulkevat yleens\u00e4 mets\u00e4ojista viljelysvaltaojien kautta vesist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 tarjoaisi lukuisat mahdollisuudet yhteistoimintaan. Miten saada esimerkiksi samalla valuma-alueella olevat vesiensuojelurakenteet yhteisvoimin niin toimiviksi, ett\u00e4 vesiensuojelu aidosti paranee? Nykytekniikan hy\u00f6dynt\u00e4minen suunnitelmien laadinnassa antaa t\u00e4h\u00e4n erinomaiset mahdollisuudet, kunhan osaamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6n mahdollisuuksia hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p><em>Samuli Joensuu<\/em><br \/>\n<em>Kirjoittaja ty\u00f6skentelee vesiensuojelun johtavana asiantuntijana Tapio Oy:ss\u00e4<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomets\u00e4talous ja peltoviljely perustuvat maan vesitalouden j\u00e4rjestelyyn, mik\u00e4 usein tarkoittaa kuivatusta ojittamalla. Suomessa on viljelypinta-alaa noin 2,3 miljoonaa hehtaaria sek\u00e4 mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 soita ja alun perin veden vaivaamia mets\u00e4maita noin 5,7 miljoonaa hehtaaria (Kuva 1). Koko t\u00e4ll\u00e4 pinta-alalla alueet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kertaalleen ojitettuja.<\/p>\n","protected":false},"author":108,"featured_media":209,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-203","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-yleinen"},"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v26.9 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua? - Ojat kuntoon<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua? - Ojat kuntoon\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomets\u00e4talous ja peltoviljely perustuvat maan vesitalouden j\u00e4rjestelyyn, mik\u00e4 usein tarkoittaa kuivatusta ojittamalla. Suomessa on viljelypinta-alaa noin 2,3 miljoonaa hehtaaria sek\u00e4 mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 soita ja alun perin veden vaivaamia mets\u00e4maita noin 5,7 miljoonaa hehtaaria (Kuva 1). Koko t\u00e4ll\u00e4 pinta-alalla alueet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kertaalleen ojitettuja.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Ojat kuntoon\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2019-06-20T05:00:57+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2019-06-20T07:13:41+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1472\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"827\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Minna Palos\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Minna Palos\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/\"},\"author\":{\"name\":\"Minna Palos\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/6c15f30643fa7ee8a6dd806001b2c20f\"},\"headline\":\"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua?\",\"datePublished\":\"2019-06-20T05:00:57+00:00\",\"dateModified\":\"2019-06-20T07:13:41+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/\"},\"wordCount\":836,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/\",\"name\":\"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua? - Ojat kuntoon\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg\",\"datePublished\":\"2019-06-20T05:00:57+00:00\",\"dateModified\":\"2019-06-20T07:13:41+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/6c15f30643fa7ee8a6dd806001b2c20f\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg\",\"width\":1472,\"height\":827,\"caption\":\"Kuva 2. T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 20 vuotta vanha mets\u00e4oja.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/\",\"name\":\"Ojat kuntoon\",\"description\":\"Ojat kuntoon -hankkeen blogissa kerrotaan hankkeen toiminnasta ja tapahtumista sek\u00e4 jaetaan tietoa maa- ja mets\u00e4talouden ojituksesta ja ojien kunnostamisesta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/6c15f30643fa7ee8a6dd806001b2c20f\",\"name\":\"Minna Palos\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/befe46f674b6262a7f191709f90043bbed41640e6155aee95db8204fdc658501?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/befe46f674b6262a7f191709f90043bbed41640e6155aee95db8204fdc658501?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Minna Palos\"},\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/author\/mpalos\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua? - Ojat kuntoon","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua? - Ojat kuntoon","og_description":"Suomets\u00e4talous ja peltoviljely perustuvat maan vesitalouden j\u00e4rjestelyyn, mik\u00e4 usein tarkoittaa kuivatusta ojittamalla. Suomessa on viljelypinta-alaa noin 2,3 miljoonaa hehtaaria sek\u00e4 mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 soita ja alun perin veden vaivaamia mets\u00e4maita noin 5,7 miljoonaa hehtaaria (Kuva 1). Koko t\u00e4ll\u00e4 pinta-alalla alueet ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kertaalleen ojitettuja.","og_url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/","og_site_name":"Ojat kuntoon","article_published_time":"2019-06-20T05:00:57+00:00","article_modified_time":"2019-06-20T07:13:41+00:00","og_image":[{"width":1472,"height":827,"url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Minna Palos","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Minna Palos","Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/"},"author":{"name":"Minna Palos","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/6c15f30643fa7ee8a6dd806001b2c20f"},"headline":"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua?","datePublished":"2019-06-20T05:00:57+00:00","dateModified":"2019-06-20T07:13:41+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/"},"wordCount":836,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/","name":"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua? - Ojat kuntoon","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg","datePublished":"2019-06-20T05:00:57+00:00","dateModified":"2019-06-20T07:13:41+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/6c15f30643fa7ee8a6dd806001b2c20f"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#primaryimage","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg","contentUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2019\/06\/Kuva2.jpg","width":1472,"height":827,"caption":"Kuva 2. T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 20 vuotta vanha mets\u00e4oja."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/onko-maankuivatuksen-tietotaito-vaarassa-rapautua\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Onko maankuivatuksen tietotaito vaarassa rapautua?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#website","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/","name":"Ojat kuntoon","description":"Ojat kuntoon -hankkeen blogissa kerrotaan hankkeen toiminnasta ja tapahtumista sek\u00e4 jaetaan tietoa maa- ja mets\u00e4talouden ojituksesta ja ojien kunnostamisesta kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/6c15f30643fa7ee8a6dd806001b2c20f","name":"Minna Palos","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/befe46f674b6262a7f191709f90043bbed41640e6155aee95db8204fdc658501?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/befe46f674b6262a7f191709f90043bbed41640e6155aee95db8204fdc658501?s=96&d=mm&r=g","caption":"Minna Palos"},"url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/author\/mpalos\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/108"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=203"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":214,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions\/214"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/media\/209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=203"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=203"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/ojatkuntoon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=203"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}