Puuaineksella tiedet\u00e4\u00e4n olevan luonnontilaisissa puroissa merkitt\u00e4v\u00e4 rooli koko ekosysteemin toiminnan kannalta. Ilman ihmistoiminnan vaikutusta puroissa on luontaisesti paljon puuainesta, sill\u00e4 kaatuneet rungot s\u00e4ilyv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n ja kasaavat viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 puumateriaalia (oksia ja lehti\u00e4), jolloin muodostuu paljon pinta-alaa sek\u00e4 pienimmille mikrobeille ett\u00e4 kaloille suojapaikoiksi. Ihmistoiminnan vaikutuksesta ja nykyisill\u00e4 mets\u00e4nk\u00e4sittelyn ohjeistuksella tilanne on muuttunut t\u00e4ysin, puuaines puuttuu talousmetsien puroista l\u00e4hes t\u00e4ysin.<\/p>\n
Juuri k\u00e4ynnistyneess\u00e4 PuuMaVesi-hankkeessa tutkitaan puuta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n uuden biologisen menetelm\u00e4n tehoa useilla koealueilla Keski-Suomessa ja Etel\u00e4-Karjalassa. Hankkeen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden ja vesist\u00f6kunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on tuoda k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n helposti toteutettava ja kustannustehokas vesiensuojelumenetelm\u00e4, jolle on suuri tilaus muuttuvassa ilmastossa ja tehostuvassa suometsien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Menetelm\u00e4 on luonnonmukainen, halpa ja oletettavasti pitk\u00e4lti huoltovapaa. Samaa menetelm\u00e4\u00e4 voitaisiin soveltaa my\u00f6s maatalouden, hule- ja j\u00e4tevesien sek\u00e4 turvetuotannon ja kaivannaistoiminnan vedenpuhdistuksessa.<\/p>\n
Mets\u00e4talouden vesiensuojeluun kaivataan entist\u00e4 tehokkaampia menetelmi\u00e4, koska mets\u00e4biomassan tehostuva k\u00e4ytt\u00f6 yhdess\u00e4 ilmastomuutoksen kanssa voi lis\u00e4t\u00e4 ravinteiden, humusaineiden ja elohopean vesist\u00f6kuormitusta, eiv\u00e4tk\u00e4 kunnostusojitusten nykyiset vesiensuojelurakenteet ole riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaita.<\/p>\n
Menetelm\u00e4 perustuu puumateriaalin hallittuun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suometsien vesiensuojelurakenteissa ja vesist\u00f6kunnostuksissa. Puuaineksen kyky\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 humusta ja ravinteita sek\u00e4 tehostaa pohjael\u00e4in- ja kalatuotantoa tutkitaan kentt\u00e4- ja laboratoriokokein. Veteen uponneen puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, levi\u00e4 ja sienirihmastoa. Juuri t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4llyskasvusto ja sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 eli\u00f6st\u00f6 suodattavat vedest\u00e4 ep\u00e4puhtauksia. Parhaimmillaan vesien tila paranee roimasti ja kalakannat kukoistavat.<\/p>\n
Tavoitteena on tuottaa toimintamalli ja opas siit\u00e4, miten uusi biologinen puhdistusmenetelm\u00e4 otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ojitusten, hakkuiden ja luonnonhoitohankkeiden vesiensuojelussa. Toki, kuten innovaatioiden kohdalla aina, viel\u00e4 n\u00e4in alkuvaiheessa tuloksista ei ole varmuutta ja voidaan lopulta p\u00e4\u00e4ty\u00e4 erilaiseen ohjeeseen. Vesiensuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta ojien kunnostamiseen tulisi joka tapauksessa saada aivan uudenlainen n\u00e4k\u00f6kulma: veden poisjohtamisen rinnalla voitaisiin tehostaa ojastojen kyky\u00e4 est\u00e4\u00e4 kuormituksen synty\u00e4 ja puhdistaa luonnonmukaisella tavalla ep\u00e4puhtauksia.<\/p>\n