Onko sinun pellollasi hyvä säävara?

0

Kulunut kasvukausi on ollut monin paikoin taas kerran ei niin normaali. Keväällä kylvöaikaan useilla alueilla kärsittiin liiasta märkyydestä ja kesän edetessä kuivuus leikkasi satomääriä paikoin suurestikin.
Mitä tästä kasvukaudesta voimme oppia? Varmaan paljonkin, mutta ainakin sen, että nämä sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ainakin lyhyellä aikavälillä ja maan kasvukunnon pitäisi olla valmiina nämä ääri-ilmiöt vastaanottamaan.

Kun puhutaan pellon säävarasta, tarkoitetaan yleensä sitä, miten hyvässä kunnossa peltomaa on ja onko pellossa riittävästi hyvärakenteista, multavaa ja huokoisia muruja olevaa maata? Onko pellolla lieroja ja onko mikrobitoiminta vilkasta? Onko tätä hyvärakenteista maata 5 cm, 15 cm vai enemmän? Missä vaiheessa juuret törmäävät tiiviimpään kerrokseen, jossa niiden eteneminen vaikeutuu tai jopa lopullisesti pysähtyy. Kun juuret kohtaavat liian tiiviin kerroksen, ne jatkavat kulkuaan vaakatasossa siihen asti, kunnes löytävät pienen halkeaman ja pääsevät taas jatkamaan matkaansa alaspäin – kohti ravinteita ja vettä. Vai törmäävätkö juuret lainkaan tiiviimpään kohtaan – onko niillä hyvät oltavat pellossasi ja ne pääsevät kaivautumaan niin syvälle kuin se niille luontaisesti on mahdollista.

Kuva: Netta Leppäranta

Kun pellon rakenne on kunnossa eli pellossa ei ole tiiviimpiä kerroksia estämässä juurten kasvua eikä myöskään veden kulkua – voi viljelijä olla tyytyväinen. Jos pellon pinnassa on vain 5 cm hyvärakenteista maata eli ns. säävara on 5 cm, tarkoittaa se mm. sitä, että isojen sateiden aikana kaikki vesi jää tähän pintakerrokseen etsien reittiään halkeamia pitkin päästäkseen alaspäin hitaasti valuen. Silloin kasvi kärsii helposti liiasta vedestä. Vastaavasti kuivana kautena matalan säävaran pellolla kasvilta loppuu melko nopeasti vesi, koska se ei ole saanut juuriaan riittävän syvälle.

Mitä viljelijä voisi tehdä parantaakseen peltonsa säävaraa?

Tiloilla, joilla on laajempi kasvilajivalikoima ja viljelykierto kunnossa, on usein myös maan kasvukunto ja multavuus paremmassa kunnossa. Varsinkin, jos kierrossa on mukana syyskasveja tai muita syväjuurisia kasveja kuten esim. nurmea. Kerääjäkasvien käyttö on lisääntynyt viime vuosina hyvästä syystä. Kattava kerääjäkasvikasvusto tuo peltoon lisää juuri- ja kasvustomassaa. Myös nurmipuolella kannattaa kiinnittää huomiota entistä monipuolisempiin ja monilajisempiin seoksiin, myös juuriston osalta.

Lohkot, joilla päästään aikaisin keväällä kylvölle, päästään hyödyntämään kevätkosteutta – tässäkin asiassa maan rakenteen ja toimivan ojituksen merkitys korostuu. Hyvärakenteisessa ja multavassa maassa myös ravinteet liukenevat paremmin kasvin juurien hyödynnettäväksi ja vettä riittää pidempään myös kuivana kautena. Vastaavasti sama pelto pystyy myös varastoimaan paremmin vettä silloin, kun sitä on tarjolla liikaa. Kun pellon kasvukunto on kunnossa, myös pellon hiilensidontakyky on kunnossa hyvien kasvustojen ansiosta. Hyvärakenteinen ja multava maa kestää ääri-ilmiöitä paremmin kuin huonon kasvukunnon omaava ja lisäksi aikaikkuna viljelytoimenpiteiden suorittamiseen on pidempi.

Nyt onkin hyvä suunnata katsetta ja ajatuksia myös tulevaan ja tuleviin kasvukausiin – miettiä parannuskohteita ja toimenpiteitä omille pelloille. Lisää vinkkejä ja ideoita voi saada tulevan talven aikana esimerkiksi ProAgrian tapahtumista tai alkavista pienryhmistä: https://etela-suomi.proagria.fi/tapahtumat

ProAgria Etelä-Suomi
Terhi Mäkilä, asiantuntija kasvintuotanto

Leave A Reply