Eläimet teemana jatkui Nipsulassa ja tänään temppuradalla liikuttiin eri eläinten tapaan.
Aamupiirissa lapset osallistuivat viittaamalla ja omalla toiminnalla (kyykkyyn /seisomaan) sään ja viikonpäivän valintaan, jolloin kaikki pääsivät halutessaan osallisumaan ja vaikuttamaan. Laulut olivat suosikkeja ja leikimme kenguru Joonatanin kaksi kertaa. Eläinloru oli teemaan osuva ja lapset kuuntelivat sitä myös keskittyneenä.
Jaoimme lorun päätteeksi jokaiselle liput (isoille (yli 3v.) vihreät, pienille (alle 3v.) keltaiset), jolloin saimme ryhmän jaettua kahteen osaan. Otimme ensin pienet temppurataan. Taustalla oli leikkisää musiikkia. Ensin kävimme läpi lapsille ja heidän vanhemmilleen miten temppurata tehdään, vaihe vaiheelta selitimme eri pisteet ennen kuin päästimme heidät touhuamaan. Pienille temppurata yksinään olisi ollut liian haastava, mutta oli hienoa nähdä kun vanhemmat lähtivät reippaasti lapsen kanssa temppurataa tekemään. Ajatuksemme olikin, että vanhempi voi kulkea pisteitä yhdessä lapsen kanssa: kuten ”pompi kuin pupu” pisteessä vanhempi pomputti lasta.
Isompien kohdalla temppurataan ei juuri vanhempia tarvittukaan, sillä lapset ymmärsivät nopeasti radan idean ja kiersivätkin koko radan useamman kerran ympäri. Toisilla lapsista temppuradassa touhuaminen, kuten leikkitunnelin ryömiminen meinasi mennä riehumiseksi. Toisaalta lapsista näki että energian purkaminen tuli tarpeen.. Toki rauhoittelimme lapsia, ettei meno yltynyt liian villiksi.
Pedagogisista tavoitteista eläinten nimeäminen onnistui hienosti isoimmilta, mutta ajattelu ja pohtiminen elämistä jäivät vähäisiksi koska heillä oli kiire päästä touhuamaan. Kasvan, liikun ja kehityn -aihealue toteutui liikkuessa ja tasapainon kehittäminen esimerkiksi ”hiiren sipsutus” -pisteellä hyppynarua pitkin tasapainoillessa. Osallisuus näkyi toiminnassamme niin, että lapset saivat tehdä omaa tahtia pisteitä ja niitä mitä halusivat: toiset viettivät lähes koko ajan liukumäessä ja toisten suosikki oli tunnelissa ryömiminen. Toiminta oli vuorovaikutuksellista meidän ohjaajien kanssa sekä toisten lasten kanssa yhdessä toimiessa.
Pedagogisista tavoitteista eläinten nimeäminen onnistui hienosti isoimmilta, mutta ajattelu ja pohtiminen elämistä jäivät vähäisiksi koska heillä oli kiire päästä touhuamaan. Kasvan, liikun ja kehityn -aihealue toteutui liikkuessa ja tasapainon kehittäminen esimerkiksi ”hiiren sipsutus” -pisteellä hyppynarua pitkin tasapainoillessa. Osallisuus näkyi toiminnassamme niin, että lapset saivat tehdä omaa tahtia pisteitä ja niitä mitä halusivat: toiset viettivät lähes koko ajan liukumäessä ja toisten suosikki oli tunnelissa ryömiminen. Toiminta oli vuorovaikutuksellista meidän ohjaajien kanssa sekä toisten lasten kanssa yhdessä toimiessa.
Lopuksi palautetta kysyessämme lapsilta. Laitoimme kaksi eri väristä palloa eri puolille huonetta. Toinen oli, että ”temppurata oli tyhmä” ja toinen että ”temppurata oli ”kiva”. Kaikki lapset menivät ”temppurata oli kiva” -pallon luokse.
Sosionomiopiskelijat Suvi ja Jonna