Alkuaskeleet harjoittelijaksi
Aloittaessani nämä tradenomiopinnot halusin todella haastaa itseäni ja suunnittelin tekeväni harjoittelun jossain muussa kuin omassa silloisessa työpaikassani. Vielä suurempi haave oli suorittaa harjoittelu ulkomailla. Ulkomaanharjoittelun koin haastavaksi järjestyä mutta mahdolliseksi toteuttaa. Hain aktiivisesti eri organisaatioihin, lähinnä suomalaisiin organisaatioihin Euroopassa alkuvuoden 2024 aikana. Koulun opettajan linkkaama harjoittelijan paikka Suomen suurlähetystössä Roomassa aktivoi minut hiomaan hakemustani ja CV:tä, jotta etenisin hakuprosessissa pelkkää hakemuksen lähettämistä pidemmälle. Hakemukseni herätti heidän mielenkiintonsa, ja he ottivat yhteyttä ja ehdottivat haastattelua. Haastattelu jännitti minua, sillä edellisistä työhaastatteluista oli vierähtänyt pitkä aika ja videohaastattelu oli minulle ensimmäinen laatuaan. Onnistuneen haastattelun jälkeen he olivat kiinnostuneet jatkamaan rekrytointia kanssani, jolloin minulla lähti iso pyörä pyörimään, sillä järjesteltävää oli paljon ja monen eri tahon kanssa.
Ensin tuli sopia viiden kuukauden opintovapaat työnantajan kanssa. Onneksi tilanne työpaikallani oli siihen suotuisa ja vapaat järjestyi. Samanaikaisesti olin yhteydessä koulun kv-tiimiin, joka edesauttoi osaltaan järjestelyissä mm. rahoituksen hakemisessa sekä SoleMoven:n ja tarvittavien lomakkeiden täyttämisen kanssa. Koska täytin vielä kriteerit aikuiskoulutustukeen, hain myös sitä. Tämän lisäksi harjoitteluorganisaatio teetti minusta turvallisuusselvityksen, jossa kestää riippuen sen laajuudesta viikoista jopa kuukausiin. Hakuprosessi oli hetkittäin stressaava, koska toisistaan riippumattomat tahot käsittelivät omalla aikataulullaan omia prosesseja, joiden lopuksi tulisi olla samanaikaisesti hyväksyttyjä ja ennen allekirjoitusta harjoittelusopimuksessa mikään ei ollut varmaa. Onneksi harjoitteluorganisaation kanssa oli yhteisymmärrys tilanteesta, että rekrytointiprosessi kesti aikansa ja aloituspäivä myöhästyi alkuperäisestä suunnitelmasta. Sovimme jatkavamme harjoittelua sen loppupäästä siten, että saan suoritettua viisi kuukautta harjoittelua, jolloin opintojeni edellyttämä harjoittelun osuus tulee suoritettua yhdessä työpaikassa yhdellä kertaa.
Oman haasteensa käytännön järjestelyihin toi myös kohteen huutava asuntopula. Asuntojen saatavuus Roomassa on vaikeaa ja ulkomaalaisena vielä vaikeampaa. Vaikka aloitimme asunnon etsimisen hyvissä ajoin, niin emme olleet kovinkaan onnekkaita siinä prosessissa. Päädyimme majoittumaan hinnakkaassa Airbnb-asunnossa, koska muuta vaihtoehtoa meillä ei ollut. Paikan päällä löysin kanavia, joilla ulkomaalaisenakin on mahdollisuus kohtuuhintaiseen asuntoon, joka sitten järjestyi loppuajaksi. Kaikesta stressistä ja vaivasta huolimatta pala palalta asiat loksahtelivat paikoilleen kevään aikana ja toukokuun alussa pakkasimme laukut ja suuntana oli Rooma.
Suomi maailmalla
Rooman suurlähetystö on osana maailmanlaajuista suomalaista, ulkoministeriön alaista edustustoverkostoa. Tässä edustustoilla tarkoitetaan suurlähetystöjä, pääkonsulaatteja, konsulaatteja ja yhteystoimistoja. Ulkoministeriö ja sen edustustoverkosto maailmalla pyrkii edistämään Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, palvelemaan suomalaisia maailmalla sekä toimii tavoitellakseen oikeudenmukaisempaa maailmaa. Ulkoministeriötä johdetaan ministerivetoisesti, joita on tällä hetkellä kolme: ulkoministeri Elina Valtonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio sekä pohjoismaiden yhteistyön asiat ovat opetusministeri Anders Adlercreutzin vastuulla.
Suomalaiset, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla voivat hoitaa edustustoissa monia ns. virka-asioita: hakea matkustusasiakirjoja, päivittää tietoja DVV:lle, turvautua konsulipalveluihin ja äänestää ennakkoon Suomen vaaleissa. Turististatuksella ulkomailla matkustavat suomalaiset saattavat turvautua lähetystön konsulipalveluiden puoleen, jos vaikka matkustusasiakirja varastetaan, jolloin kotiin palaaminen ei onnistu. Konsulaatista voi hakea hätäpassia tai väliaikaista passia kotimatkalle, jonka saa samalla asiointikäynnillä. Nämä matkustusasiakirjat turvaavat kotiinpaluun. Valitettavasti Italian turistikohteissa on paljon taskuvarkaita ja näissä valitettavissa merkeissä konsulaatti tai kunniakonsulit tapaavat paljon suomalaisturisteja.
Tarvittaessa konsulaatti voisi palvella EU:n kansalaisia, joilla ei olisi oman maansa edustustoa Italiassa. Tämän lisäksi Rooman konsulaatti palvelee ulkomaalaisia, jotka hakevat Suomeen oleskelulupaa. Konsulaatti vastaanottaa hakemukset ja päätöksen oleskeluluvasta tekee Migri. Rooman konsulaatti, kuten moni muukin EU:n alueella toimiva Suomen konsulaatti ei myönnä viisumeita kolmannen maan kansalaisille. Viisumeita myöntäviä edustustoja on Euroopassa vain muutama.
Suomen edustustot maailmalla ovat myös valmiudessa mahdollisten kriisitilanteiden sattuessa. Ulkoministeriö ylläpitää matkustustiedotteita, jotka antavat informaatiota, niin alueella asuville ulkosuomalaisille kuin alueen suomalaisille turisteille. Kriisitilanteiden sattuessa edustustot ja ulkoministeriö Suomessa pyrkivät selvittämään alueen hädänalaisten tilanteen ja avun tarpeen. Tämän vuoksi matkaillessa olisi tärkeää myös turistien tehdä matkustusilmoitus, jolloin ulkoministeriöllä on mahdollisessa hätätilanteessa matkustavan yhteystiedot ja heidät voidaan tavoittaa.
Ura ulkoministeriössä?
Ura ulkoministeriössä ja ulkoasianhallinnossa avautuu pääosin ulkoministeriön oman rekrytoinnin kautta. Se kouluttaa diplomaattiuralle Kavaku – kansainvälisten asioiden valmennuskurssin kautta ja Halku – hallintouran koulutusohjelman kautta erilaisiin hallintouran tehtäviin. Tämän lisäksi voi työllistyä myös eritysvirkamiehenä ulkoministeriöön tai erityisasiantuntijana ulkomailla sijaitseviin edustustoihin. Erityisen hyvä kanava ulkoasiainhallinnon tehtäviin maailmalla on edufi-työharjoittelu, jossa voi apurahan turvin hakeutua mm edustustoihin. Edufi-rekrytointi on kahdesti vuodessa ja jokainen hakijaorganisaatio määrittelee itse kriteerit hakijasta mm. koulutus- ja kielitaitovaatimukset. Ohjelma on hieno mahdollisuus kartuttaa kansainvälistä työkokemusta ja se tarjoaa kurkistuksen kansainväliseen työkenttään – olisiko minusta tällaiselle uralle.
Rooman suurlähetystö
Rooman suurlähetystö edustaa Italian lisäksi San Marinon ja Maltan suomalaisia, sillä näillä mailla ei ole suomalaista edustustoa. Kyseisissä valtioissa on vain paikallisia kunniakonsuleita edustamassa Suomea. Paikallisia kunniakonsuleja on myös Italiassa lukuisia, jotka kattavat saapasmaan maantieteellisen tasaisesti. He osaltaan avustavat tarvittaessa suomalaisia ja edesauttavat luomaan hyvää kuvaa Suomesta. Rooman toimipisteen lisäksi Milanossa on kunniakonsulaatti suomalaisella asiakaspalvelulla Suomen kansalaisille, joille Milano on paremmin saavutettavissa kuin Rooma.
Rooman suurlähetystöä johtaa Suomesta lähetetty suurlähettiläs. Hänen kanssaan johtovastuun ja sijaistamisen jakaa kaksi diplomaattia, jotka ovat myös Suomesta lähettyinä. Tämän lisäksi lähetettyjä työntekijöitä on hallintovastaava sekä yritysmaailman tueksi Team Finlandin alaisia työntekijöitä sekä konsulipalveluissa työntekijä yksityishenkilöiden asioiden hoitamisen tueksi. Lähetettyjen työntekijöiden lisäksi suurlähetystössä työskentelee paikalta palkattuja henkilöitä, he ovat Roomassa asuvia suomalaisia tai italialaisia. Suomalaisuus tai italialaisuus ei ole välttämättä edellytys työtehtävälle mutta sattumoisin työntekijöiden kansalaisuudet jakautuivat näin, työtehtävän mukaan muutkin kansalaisuuksien edustajat olisivat tervetulleita töihin lähetystöön. Kaikki yhteistyössä edustavat Suomen valtiota ja osana järjestelmää tuottavat maakuvatyötä. Tämän lisäksi lähetystössä on Suomen edustaja YK:n alaisessa järjestössä, FAO:ssa eli elintarvike ja maatalousjärjestössä. Tämä järjestön toimipaikka sijaitsee Roomassa. Edustajalla oli myös lähetystössä pysyvä assistentti sekä vaihtuva neuvonantaja.
Rooman suurlähetystöä koskevat kriisitilanteet ovat useimmiten luonnonkatastrofeja, kuten kesäiset metsäpalot, jotka ovat hyvin tavallisia, mutta niihin tulee suhtautua asianmukaisella vakavuudella, jos palot uhkaavat ihmisten asuntoja ja asuinalueita. Kohonneen riskin aiheuttaa myös alueen aktiiviset tulivuoret, jotka purkautumisen lisäksi saattavat aiheuttaa alueella maanjäristyksiä. Tänä kesänä Pohjois-Italiassa oli runsaiden sateiden aiheuttamia massiivisia tulvia, jotka olivat laajuudeltaan poikkeavia. Tämän lisäksi Italiassa on aika ajoin kohonnut terroriuhka. Seuraamalla Italian matkustustiedotetta saa ajankohtaista tietoa alueen poikkeavista tilanteista. Lähetystön henkilökunta harjoittelee säännöllisesti ja ylläpitää valmiutta vastata erilaisiin poikkeustilanteisiin.
Harjoittelu lähetystössä
Oma roolini harjoittelijana oli tutustua hallintovastaavan alaisena taloushallinnollisiin tehtäviin, sekä konsulipalveluvastaavan alaisena konsulipalveluihin. Tehtävät olivat monipuolisia ja mielenkiintoisia ja tehtävänkuva oli laaja. Lähtökohtaisesti lähetystöissä työskentelevien työntekijöiden odotetaan olevan ennakkoluulottomia ja joustavia, sillä kaukana Suomesta sitä törmää mitä ihmeellisempiin haasteisiin ja kulttuurillisiin eroavaisuuksiin. Työtehtävistä poikkeava yllätyksellisyys oli myös normaalia arkea.
Minulla oli kaksi ohjaajaa, jotka olivat oman osa-alueensa ammattilaisia. He olivat tarkkoja, että vaadittaviin tehtäviin perehdytettiin ja sain myös suorittaa monia talon tarjoamia koulutuskokonaisuuksia harjoitteluni aikana. Opintojen puolesta olin kiinnostunut taloushallinnon tehtävistä, jossa käsittelin laskuja eteenpäin sekä olin tarvittaessa yhteyksissä yhteistyötahoihin. Sain tehdä viikoittain konsulaatin tilityksen ja päivittäin tarkastin ja päivitin konsulaatin ajanvarausjärjestelmää. Aikaisemman rajavartijan koulutuksen myötä minua kiinnosti passi- ja henkilökortti- sekä oleskelulupaprosessit. Aikaisemmassa rajavartijan tehtävässä tarkastin matkustusasiakirjoja, tässä tehtävässä sain toimia lomasijaisena ja laitoin matkustusasiakirjahakemuksia vireille. Toimin myös henkilöstökokouksissa sihteerinä. Laadin kokouksesta pöytäkirjan englannin kielellä, koska osa lähetystön työntekijöistä eivät puhuneet tai ymmärtäneet Suomea. Ideaalitilanteessa pöytäkirja olisi pitänyt laatia suomen lisäksi italiaksi mutta minun italiani ei taipunut siihen, joten laadin pöytäkirjat englanniksi.
Tehtäväkseni annettiin myös it-laitteiden ja muiden tarvikkeiden tilaaminen Suomesta. Tilaamisen lisäksi sain myös asentaa uudet laitteet käyttöön service deskin avustuksella. Näiden tehtävien lisäksi osallistuin lähetystön omaisuuden vuosittaiseen inventointiin, joka osittain tehtiin myös suurlähettilään virka-asunnolla. Kesällä oli Europarlamenttivaalit, joissa toimin vaalivirkailijana. Edustustoissa Suomen kansalaiset voivat käydä äänestämässä ennakkoon, edustuston määrittelemänä ajankohtana. Roomassa äänestys oli järjestetty vajaaksi viikoksi ja ainakin omina toimitsijavuoroina oli kiva seurata suomalaiset Roomassa -ihmisprofiilia. Äänestäjiä ei kuitenkaan ollut ruuhkaksi asti, joten useat ihmiset intoutuivat keskustelemaan kuulumisistaan meille vaalivirkailijoille. Heille taisi olla tärkeää edes lyhytkestoinen kokemus suomalaisesta kontaktista.
Presidentin valtiovierailu ja lähetystön yhteishenki
Heinäkuussa oli myös tasavallan presidentin valtiovierailu Roomassa. Siinähän lähetystö on tiiviissä yhteistyössä tasavallan presidentin kanslian kanssa ja lähetystö järjestelee puitteet vierailevalle delegaatiolle. Tämä valtiovierailu työllisti lähetystöä ja piti työntekijät ennen ja vierailun aikana kiireisinä. Valtiovierailun virallisen osuuden päätyttyä me kaikki työntekijät kokoonnuimme lähettilään virka-asunnolle ja tapasimme Suomen tasavallan presidentin epämuodollisessa tilaisuudessa. Siinä tasavallan presidentti kiitteli onnistuneita järjestelyitä ja tunnelma oli hektisten päivien jälkeen seesteinen. Oli hieno kokemus tavata ihailemansa henkilö, joka osoittautui ystävälliseksi sekä asiallisen ammattitaitoiseksi ja lupsakan vitsikkääksi samanaikaisesti.
Viiden kuukauden harjoittelu tuntui sopivan mittaiselta ja siinä ajassa ehti myös perehtyä kunnolla moniin eri tehtäviin. Tehtäviä sai perehdytyksen jälkeen hoitaa itsenäisesti osaamistason mukaisesti. Lähetystössä oli myös samanaikaisesti yliopistoharjoittelijoita ja heidän harjoittelunsa kestää usein vain kolme kuukautta. Siinä kokemuksia jakaessa yliopistoharjoittelijat harmittelivat harjoittelun lyhyttä kestoa. Viidessä kuukaudessa myös sai syvemmän kokemuksen roomalaisesta elämästä ja arjesta. Oleskeluni aikana asuin kolmella, toisistaan hyvin erilaisilla asuinalueilla hyvin kaukana turisteille näyttäytyvässä Roomassa. Yleisesti tuntui, että harjoittelijat huomioitiin ja eivät jääneet asioidensa kanssa yksin. Mielestäni Rooman organisaatio oli hierarkialtaan olematon, siellä oli hyvä tiimihenki. Aina saattoi kysyä apua epäselvissä tilanteissa, eikä sillä ollut niinkään väliä mikä henkilön asema oli organisaatiossa. Apua sai siitä huolimatta. Kokemus kuuluvuudesta yhteisöön vahvistui vielä harjoittelun loppupuolella, kun koko edustuston henkilökunta suuntasi tyhy-päiväksi Firenzeen. Harjoittelijat olivat mukana matkalla, joka oli itsestään selvyys, myös ne harjoittelijat, jotka olivat juuri aloittaneen muutamaa viikkoa aikaisemmin. Päivä itsessään oli mielenkiintoinen, tutustuimme Salvatore Ferragamon kenkämuseoon, joka esitteli menestyksekästä kenkäsuunnittelijan uraa Italiasta Hollywoodiin 1900-luvulla. Tietysti matkalla myös syötiin ja juotiin italialaisittain antipastoja, pastaa sekä juustokakkua ja viiniä unohtamatta.
Ikuinen Rooma
Viiden kuukauden kokemus Roomasta antoi todella erilaisen kuvan kaupungista kuin aikaisemmat piipahdukseni turistina kaupungissa. Ensinnäkin kaupunki on todella suuri, se on paljon muutakin kuin vain Colosseum ja Fontana di Trevi sekä niiden välille jäävät turistinähtävyydet. Käydessä turistinähtävyyksillä sitä koki ihan erilaisen Rooman kuin mitä arki oli turistinähtävyysalueen ulkopuolella.
Paljon parjattu julkinen liikenne oli juuri niin surkeaa kuin olin lukenut suomalaisesta mediasta ennen matkaani. Osan ajasta jouduin kulkemaan työpaikalle julkisella liikenteellä, se oli tuskaista, hidasta, epävarmaa ja nosti stressitasoja. Bussit ja ratikat olivat tupaten täynnä matkustajia, metrosta puhumattakaan ruuhka-aikana. Aikataulut olivat viitteelliset ja oli aivan tavallista, että joku vuoro jäi ajamatta. Seuraava vuoro sitten keräili kyytiin matkustajat ajamattomilta vuoroiltakin ja ajoneuvo oli tietysti aivan täynnä matkustajia jo tullessaan pysäkille. Sinne vaan oli ahtauduttava mukaan. Hirveää tällaiselle suomalaiselle mentaliteetille ja omaa tilaa arvostavalle. Erityisesti julkisessa liikenteessä näkyi roomalainen, itsekäs ja muita huomioonottamaton asenne. Istumapaikat olivat täysissä julkisissa liikennevälineissä haluttuja ja niistä ei kohteliaisuuttaan luovuttu, vaikka käytävällä seisoi vanhuksia tai raskaana olevia, niin nuoret miehet eivät paikoiltaan nousseet. Tästä minua muistutettiin, että tämä ilmiö vaikuttaa vain Roomassa. Muualla Italiassa ihmiset ovat paljon enemmän ulospäin suuntautuneita, kohteliaampia ja ystävällisiä. Tällä matkalla tutustuin Rooman lisäksi vain Firenzeen. Siellä oli niin paljon turisteja, etten pystynyt tekemään tästä ilmiöstä huomioita. Aikaisemmin olen vieraillut mm. Napolissa ja siellä koin ystävällisyyttä ja hyvää asiakaspalvelua, vaikka olin ja käyttäydyin kuin superturisti. Ainoa positiivinen puoli Rooman julkisessa liikenteessä on sen edullinen hinta. Tietysti siihenkin sisältyi haasteita, sillä kuukausikortin ostaminen tai lataaminen tupakkakaupoissa edellytti käteismaksua.
Rooman kesä ja kulttuurierot
Elokuussa italialaiset lomailevat, jolloin osa asuinalueista autioituu. Tämä oli hämmentävä kokemus, kun miljoonakaupungin kadut näyttäytyivätkin aivan autioina. Samoin heinäkuussa lämpötilan kavutessa melkein neljäänkymmeneen asteeseen piti korkea lämpötila roomalaiset päivisin sisätiloissa. Samanaikaisesti kuljin töihin kävellen suuren puiston halki, jossa ei ollut totuttuun tapaan lukuisia koiranulkoiluttajia tai lenkkeilijöitä. Vain puissa sirittävät sirkat ja ei ketään muita mailla halmeilla. Tuntui kuin maailmanloppu olisi tulossa, ei enää ketään missään. Alkuillasta pimeyden laskeuduttua ja lämpötilan laskiessa kadut täyttyivät turvalliselta tuntuvalta ihmisvilinällä ja ravintolat avasivat ovensa – elämä palasi uomiinsa.
Ruoka ja juoma ovat tärkeässä roolissa saapasmaassa. Ulkona syömisen haasteeksi vain nousi italialainen aika- ja ruokarytmi. Siellä illallinen nautitaan vasta alkuillasta eteenpäin kahdeksan, yhdeksän aikaan ja jopa vielä myöhemmin. Itse sitä oli siinä kohtaa jo pitkän työpäivän rastituksesta aivan loppu. Tämän vuoksi ravintoloissa syöminen rajoittui viikonloppuihin. Toki lähellä ensimmäistä asuntoamme oli kehuttu pitseria, josta sai pitsaa kätevästi mukaan jo työpäivän päättyessä, viiden jälkeen. Se oli usein raskaan päivän pelastus. Viikonloppuisin oli myös haasteellista löytää ravintolaa, joka avaa ovensa tarpeeksi aikaisin lounasaikaan. Siinäkin italialaiset ovat suomalaisiin verrattuna myöhässä.
Asuntopolitiikka kaupungissa on ulkomaalaiselle hyvin haasteellinen. Samaa olivat kokeneet muutkin harjoittelijat. Virallisilta markkinoilta asunnon saaminen edellyttää oleskelun rekisteröitymistä. Prosessi on pitkäkestoinen, joten itse en edes sitä tehnyt. Eikä siitä seurannut sanktioita tms. oleskeluni aikana. Airbnb-asunnon jälkeen hankin asunnon harmailta markkinoilta. Facebook-ryhmässä näin ilmoituksen ja välittömästi otin yhteyttä, sillä näillä markkinoilla tulee olla nopea. Vuokranantaja kaipasi vuokrattavan asunnon yhteen huoneeseen kesän ajaksi vuokralaista, sehän sopi minulle hyvin. Kesäkauden ulkopuolella vuokranantaja vuokraa asunnon huoneita opiskelijoille, tämän vuoksi minun oli mahdollisuus olla vuokralla vain syyskuun loppuun asti. Koska tarpeeni asunnolle tai huoneelle oli vielä lokakuun alussa, niin vuokranantaja vinkkasi minulle ystäväänsä, joka vuokraa huonetta vain lyhytaikaisesti. Viimeisen viikon olin sitten tämän ystävän vuokraamassa huoneessa. Nämä vuokranantajat olivat mukava tuulahdus poikkeuksellista ystävällisyyttä Roomassa. Tämä viimeinen vuokranantaja innostui suunnattomasti, kun kuuli minun olevan Suomesta. Hänellä oli teini-ikäinen tytär, joka oli Suomi-fani – erityisesti suomalaisen metallimusiikin fani. Tämän vuoksi vuokranantaja halusi tarjota minulle illallisen tyttärensä seurassa. Tarjolla oli klassista tomaattipastaa ja mukavaa rupattelua Suomesta.
Jälkitunnelmat harjoittelukokemuksesta
Palatessani lokakuussa syksyiseen Suomeen olo oli haikea mutta tyytyväinen. Harjoittelujakso oli sopivan mittainen kokemus ja viiden kuukauden jälkeen sitä jo tuli mielellään Suomeen. Roomaan hiipivä sateinen syksy ei ollut enää niin houkutteleva ja viimeisen viikon aikaa vievä työmatka vahvisti haluani päästä kotiin. Tietysti oma mieli oli asennoitunut viiden kuukauden poikkeukselliseen jaksoon, jota nyt jo tässä vaiheessa muistelen lämmöllä. Monia hyviä kokemuksia kuin huonojakin kokemuksia matkan varrella kertyi. Onneksi kuitenkin plussan puolelle jäätiin. Itse harjoittelun ja siitä saatu kokemus ja ihmiskontaktit olivat vain positiivisia kokemuksia, itse Rooma tällaiselle suomalaiselle mentaliteetille oli haasteellinen. Kulttuuri, monet tavat ja käytänteet olivat Suomeen verrattuna niin erilaista, että niiltä osin vain harvoja asioita jäi kaipaamaan.
Ison kiitoksen haluan osoittaa perheelleni, joka tuki minua alusta asti tässä projektissa. Sen lisäksi haluan osoittaa ison kiitoksen koulun kv-tiimille, joka auttoi ja neuvoi, jäi tunne, että olitte hakuprosessissa minun puolellani. Eikä tule unohtaa koulun opettajia, jotka aktiivisesti linkkaavat ja vinkkaavat harjoittelu- ja työpaikoista oppilaiden sähköpostiin, jotka voisivat sopia koulun oppilaille harjoittelupaikoiksi – suuri kiitos myös heille. Tämäkin harjoittelupaikka tuli tietooni tällaisesta linkistä.
Nyt vedän hetken happea ja mietin seuraavaa siirtoani, ainakin takataskuun harjoittelusta jäi arvokas työtodistus. Olen ainakin saanut lisää kokemusta ulkomailla työskentelystä ja arvokas kokemus sai minut harkitsemaan hakeutumista seuraavassa Ulkoministeriön rekrytoinnissa Halku-hallintouran koulutusohjelmaan.
Pinja Sparre
