{"id":657,"date":"2020-09-02T09:09:48","date_gmt":"2020-09-02T06:09:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.hamk.fi\/kuulumisia-hamkista\/?p=657"},"modified":"2021-06-18T10:22:50","modified_gmt":"2021-06-18T07:22:50","slug":"hamkille-kunnianhimoinen-kestavan-kehityksen-ohjelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.hamk.fi\/kuulumisia-hamkista\/hamkille-kunnianhimoinen-kestavan-kehityksen-ohjelma\/","title":{"rendered":"HAMKille kunnianhimoinen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelma"},"content":{"rendered":"
\n
\n
\n
\n
\n
\n

HAMK t\u00e4ht\u00e4\u00e4 hiilineutraaliksi korkeakouluksi vuonna 2030. Tavoite on palasteltu konkreettisiin muutoksiin, jotka tulevat n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kaikkien hamkilaisten arjessa.<\/h4>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n

Teksti: Jaana Siljam\u00e4ki Kuva: Adobe Photostock<\/em><\/p>\n

H\u00e4meen ammattikorkeakoulussa on laadittu kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelma.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteet ovat tosin olleet mukana toiminnassa jo perustamisesta eli vuodesta 1995 l\u00e4htien. Nyt aiheeseen on kuitenkin otettu j\u00e4rjestelm\u00e4llisempi l\u00e4hestymistapa ja nimetty selke\u00e4t tavoitteet jo l\u00e4hivuosille.<\/p>\n

Tavoitteet ovat hyvinkin konkreettisia, jotta kest\u00e4vyys ei j\u00e4\u00e4 pelk\u00e4ksi sanahelin\u00e4ksi. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opintoja sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n kaikkiin tutkintoihin alasta riippumatta ja osansa koulutuksista saa my\u00f6s henkil\u00f6kunta.<\/p>\n

\u201dKaikissa koulutuksissa edistet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista yritt\u00e4jyytt\u00e4, ja jatkossa jokainen HAMKissa tehty opinn\u00e4ytety\u00f6 puntaroi omaa tutkimuskohdettaan my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta\u201d, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 HAMKissa vet\u00e4v\u00e4 tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mervi Friman listaa.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ohjelman tavoitteet vaihtelevat hyvin isoista (hiilineutraalius, ekotehokkuus, koko ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvointi) pieniin ja arkisiin (veden kulutuksen seuraaminen, kertak\u00e4ytt\u00f6astioista luopuminen, l\u00e4hituotannon suosiminen ravintolapalveluissa). Ekologisen kest\u00e4vyyden lis\u00e4ksi kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota my\u00f6s sosiaaliseen ja kulttuuriseen kest\u00e4vyyteen, kuten eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4miseen. Taustalla ovat YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet, joiden pohjalta toimenpiteit\u00e4 sovelletaan toteutettaviksi niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin arjen toiminnoissa kampuksilla.<\/p>\n

\u201dToimenpiteet on valittu siten, ett\u00e4 niiden toteutumista voidaan my\u00f6s jollain mittarilla seurata\u201d, Friman sanoo.<\/p>\n

Kymmeni\u00e4tuhansia puuntaimia vuosittain<\/h4>\n

T\u00e4rke\u00e4 etappi on kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4: HAMKin tulisi tuolloin olla hiilineutraali korkeakoulu, eli kaikki tuotetut p\u00e4\u00e4st\u00f6t tulisivat my\u00f6s kompensoiduiksi.<\/p>\n

\u201dTavoite on kova, mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja linjassa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n yleisten toimintatapojen kanssa. Tavoitteeseen p\u00e4\u00e4sy\u00e4 edesauttavat HAMKin laajat opetusmets\u00e4t\u201d, sanoo kiiinteist\u00f6johtaja Tuomas Salonen.<\/p>\n

HAMKilla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 omia metsi\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6oikeusmetsi\u00e4 yhteens\u00e4 3400 hehtaaria. Uusia puita istutetaan vuosittain 15000-25000 taimea \u2013 t\u00e4n\u00e4 vuonna tuo luku oli 25000 puuntaimea. Niiden lis\u00e4ksi mets\u00e4\u00e4n kylvet\u00e4\u00e4n siemeni\u00e4.<\/p>\n

Puitteet ja osaaminen olemassa<\/h4>\n

Aivan takamatkalta HAMK ei tavoitteeseensa l\u00e4hde. Vuosien saatossa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen nimiss\u00e4 on jo tehty paljon toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n on mahdollistanut erityisesti HAMKin vahva luonnonvara-alan osaaminen. Ekologinen kest\u00e4vyys on ollut korostuneesti esill\u00e4 biotalousosaamisen yksik\u00f6ss\u00e4, johon kuuluvat esimerkiksi bio- ja elintarviketekniikan, maaseutuelinkeinojen, puutarhatalouden, rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n ja mets\u00e4talouden koulutukset. Toisaalta kest\u00e4vyys tulee eri tavoin esille kaikissa HAMKin tutkimusyksik\u00f6iss\u00e4 ja soveltuen koulutuksissa \u2013 esimerkiksi my\u00f6s HAMKin muotoilun koulutus lis\u00e4si hiljattain kest\u00e4vyyden koulutuksen ydinasiaksi.<\/p>\n

HAMKin etuna on my\u00f6s oma kest\u00e4v\u00e4n kehityksen koulutus, joka on tuottanut jo 239 alan ammattilaista vuodesta 2008 l\u00e4htien. Se tukee jatkossa koko korkeakouluyhteis\u00f6\u00e4, esimerkiksi tuottamalla aiheeseen liittyv\u00e4n opintokokonaisuuden ja henkil\u00f6st\u00f6n osaamista mittaavan osaamismerkin.<\/p>\n

Arjen tasolla puolestaan esimerkiksi jo nyt kaikki korkeakoulun k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 s\u00e4hk\u00f6energia on uusiutuvaa, eli tuuli- tai vesivoimalla tuotettua. Evon, Lepaan ja Mustialan kampuksilla energia tuotetaan omilla biol\u00e4mp\u00f6laitoksilla.<\/p>\n

Haasteena liikkuminen<\/h4>\n

Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 HAMKin omilla kampuksilla on \u201celetty kuten on opetettu\u201d, on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteita ja osaamista edistetty my\u00f6s maailmalla, erityisesti Afrikassa, erilaisilla koulutusviennin hankkeilla. Kehittyviin maihin on viety esimerkiksi vesiosaamista ja koulutusten modernisointeja.<\/p>\n

Merkitt\u00e4vin haaste hiilineutraaliksi pyrkimisess\u00e4 liittyy liikennep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen. HAMKin seitsem\u00e4n kampusta ovat hajallaan, eiv\u00e4tk\u00e4 julkiset yhteydet toimi riitt\u00e4v\u00e4n hyvin. Lis\u00e4ksi kansainv\u00e4linen liikkuvuus on vahvaa, joten HAMKilla on sel\u00e4tett\u00e4v\u00e4n\u00e4 sama ongelma mik\u00e4 on monella muullakin organisaatiolla: miten olla kansainv\u00e4linen, mutta pienent\u00e4\u00e4 lent\u00e4misen aiheuttamaa hiilijalanj\u00e4lke\u00e4? Huoli nousi esille my\u00f6s tuoreessa hamkilaisille kest\u00e4vyydest\u00e4 teetetyss\u00e4 kyselyss\u00e4, vaikkakin koronapandemia on jo v\u00e4hent\u00e4nyt lent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

\u201dT\u00e4t\u00e4 on pohdittava niin yksil\u00f6tasolla kuin yleisill\u00e4 linjauksilla. Perusteilla on ty\u00f6ryhm\u00e4, joka ryhtyy tuottamaan tietoa ja toimenpide-ehdotuksia, joilla liikkumista voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja j\u00e4rkeist\u00e4\u00e4,\u201d Mervi Friman sanoo.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n

HAMKin tutkimus \u2013 n\u00e4in kest\u00e4vyys jo ilmenee<\/h4>\n

HAMKin kaikilla nelj\u00e4ll\u00e4 tutkimusyksik\u00f6ll\u00e4 on oma tulokulma kest\u00e4vyyteen, lis\u00e4ksi ne tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Esimerkkej\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista:<\/p>\n