Kriittinen ajattelu ja medialukutaito ovat tänä keväänä erityisen tärkeitä, kun Suomi valmistuu vaaleihin. Seuraavassa esittelemme viisi kirjaa, jotka auttavat sinua tulkitsemaan mediaa ja tunnistamaan tavat, joilla sinuun yritetään vaikuttaa. Älä usko kaikkea, tarkista faktat!
Lisää kirjoja aiheesta löydät HAMK Finnan pääsivulta koko kevään ajan. Kannattaa vilkaista myös englanninkielinen suosittelulista.
 Harford, T. (2024). Kun maailma ei täsmää: Opi ymmärtämään lukuja ja tilastoja. niin & näin.
Luvuilla on helppo vakuuttaa, mutta ne saattavat olla ihan puuta heinää: niitä voi käyttää tietoisesti luomaan omaa ”totuutta”, tai ne voivat perustua kiireessä syntyneeseen väärinymmärrykseen. Tässä oppaassa Harford esittelee kymmenen keinoa arvioida lukuja ja tilastoja ihan talonpoikaisjärjellä. Mitään muuta ei tarvita, kuin uteliaisuutta siihen miten luvut on kerätty, ja mistä ne tulevat. |
 Sarja, T. (2016). Kuka oikein tietää: Kun mielipide haastoi tieteen. Docendo.
Niin sanottuun totuudenjälkeiseen aikaan kuuluu se, että tunteet ohittavat tiedon. Asiantuntijoita kyseenalaistetaan ja faktat korvataan osatotuuksilla ja suoranaisilla valheilla. Jos tieteilijä haluaa saada äänensä kuuluviin, hänen on opittava kertomaan asiastaan tavalla, jonka jokainen ymmärtää. Karismastakin olisi hyötyä. Sarja pohtii kirjassaan tiedettä ja tiedevastaisuutta helposti ja ymmärrettävästi. |
 Pörsti, J. (2017). Propagandan lumo: Sata vuotta mielten hallintaa. Kustannusosakeyhtiö Teos.
Propaganda eli mielipidevaikuttaminen ei kuulu vain historiaan, vaan se on läsnä vahvasti myös digiajassa. Me vai puhumme siitä eri termeillä: disinformaatio, hybridivaikuttaminen, informaatiovaikuttaminen, trollaus. Pörsti avaa ilmiötä nykytutkimuksen valossa kolmen esimerkin avulla: Irakin sota, Ukrainan konflikti ja äärijärjestö Isisin nousu. Näiden lisäksi hän käy läpi propagandan määrittelyä, tulkintaa sekä satavuotista historiaa. |
 Koponen, J., Koskinen, M. & Pullinen, J. (2022). Öyhökratia: Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat. Gummerus.
Sosiaalinen media on tuonut julkiseen keskusteluun mukaan uuden merkittävän ryhmän, vaikuttajat. Mediakeskustelua ei käydä enää vain poliitikkojen ja journalistien välillä, kun yksittäisten somevaikuttajien näkemykset leviävät entistä laajemmalle. Yksinkin vaikuttaja voi halutessaan kääntää yleisen mielipiteen omansa kannalle. |
 Vehkoo, J. (2019). Valheenpaljastajan käsikirja (2. painos.). Kosmos.
Lopuksi käytännön käsikirja siihen, miten tunnistaa väärää tietoa ja kumota se. Vehkoon ohjeilla tunnistat helpommin vaikuttamisyritykset ja opit arvioimaan mediassa näkemääsi tietoa. Kirjan suurina teemoina ovat valeuutiset, salaliittoteoriat, algoritmit sekä misinformaation psykologia. Asiat käsitellään tiiviisti mutta kattavasti, hyödyntäen tietoiskuja ja faktapaketteja. Kirja toimii hyvin yleiskatsauksena ja käytännön oppaana, jonka avulla on helppo lähteä etsimään asiasta lisää tietoa muualta. |
Kuva: Adobe Stock
