Turvallisuus vaikuttaa meidän kaikkien arkeen. Turvallisuuden tunne tekee usein elämästä jouheampaa ja helpommin hallittavaa, kun taas turvattomuus luo pelon, näköalattomuuden ja epävarmuuden tunteita.
Turvallisuus on tekoja, joita ihmiset tekevät tai jättävät tekemättä. Olemme kaikki osaltamme vastuussa siitä, että yhteiskunta, jossa elämme on vakaa ja turvallinen mahdollisimman monille. Arjen päätökset omassa työ- tai opiskelijaelämässä voivat edistää sekä omaa että muiden turvallisuutta. Väärät tai vaaralliset valinnat voivat myös sitä heikentää.
Suomessa on perinteisesti pitkälti voinut luottaa yhteiskuntaan ja siinä asuviin ihmisiin. Tämä taas edistää muun muassa vaurastumista, yrittäjyyttä, suunnitelmallisuutta, ennakoitavuutta ja asioiden hoidon helppoutta.
Yhteiskunnassa turvallisuudesta huolehdimme toki me kaikki, mutta viranomaisista tätä työtä tekevät erityisesti esimerkiksi poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, tulli ja oikeuslaitos. Myös Kela ja yksityiset vakuutusyhtiöt palveluineen ovat kansalaisen tukiverkkona. Toki ei sovi unohtaa julkisia terveyspalveluita. Mukaan turvan rakentajiin ja ylläpitäjiin voisi laskea muitakin tahoja, kuten Euroopan Unionin, Euroopan keskuspankin, ja Suomen Pankin.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Työsuojeluhallinto sekä monet muut tahot valvovat ja ohjaavat kohti turvallisempaa elämää. Suomen Standardisoimisliitto SFS:n verkkopalvelu SFS Online ja sen tuhannet kotimaiset ja kansainväliset standardit luovat osaltaan turvaa. SFS Online on käytössä sitä tilaavissa organisaatioissa, kuten HAMKissa.
Myös vapaaehtoisjärjestöillä on turvallisuudessa roolinsa, kuten esimerkiksi Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla (VAPEPA).
Turvallisuus työpaikalla tai oppilaitoksessa kattaa esimerkiksi paloturvallisuuden, pelastautumis- ja varautumissuunnitelmat sekä työturvallisuuden. Näinä hakkerointien ja hybridivaikuttamisten aikoina myös tietoturva on yhä tärkeämpää. Kannattaa tutustua HAMKin turvallisuusaiheiseen sivustoon.
Henkilökohtainen turvallisuus sisältää muun muassa turvallisuustietoa ja -osaamista. On hyvä tietää perusasiat yhteiskunnan ja työ- tai opiskelupaikan turvallisuudesta, mutta on myös syytä harjoittaa henkilökohtaisia turvallisuustaitoja, kuten pelastautumista, ensiapua ja tietoturvaa.
Ja jos jotain todella ikävää tapahtuu, niin kannattaa muistaa, että kriiseihin on saatavilla tukea sekä internetin kautta että suoraan eri viranomaisilta tai vapaaehtoisilta. Esimerkiksi verkon Tukinet antaa maksutonta neuvontaa ja tukea ongelmatilanteissa, samoin SPR:n Henkinen tuki ja Kirkon keskusteluapu ovat tarjolla.
Turvallisuuskäsitteen moninaisuus käy ilmi, kun kurkistat HAMKin Finnasta turvallisuus-asiasanalla tehdyn haun tulokseen tai selailet kansainvälisiä lehtiä aiheesta.
Turvallisuuskäsitteen laaja-alaisuudesta kertoo myös vaikkapa HUSin toimialajohtaja Jari Petäjän ajatukset HUSin uuden lastensairaalan avautuessa (Helsingin Sanomat 14.9.2018, s. 24): ” Me emme tarjoa vain parannusta tai leikkausta tai hoitoa, vaan turvallisuutta.”
Saadakseni hieman selvyyttä siitä, miten ihmiset yleensä hahmottavat turvallisuuden ja turvattomuuden, tein muutaman pikaisen kyselyn.
Pikagallup 1
Tein syksyllä 2018 HAMKissa aloittaneille sosionomiopiskelijoille pikaisen sana-assosiaatiokyselyn. Kysyin mitä yksittäisiä sanoja heille tulee mieleen, kun he ajattelevat sanoja ’turvallisuus’ ja ’turvattomuus’. Tässä ryhmän vastauksia.
TURVALLISUUS
- terrorismi
- poliisi
- palohälytin
- valvonta
TURVATTOMUUS
- pelko
- yksinäisyys
- tietämättömyys
- rikollisuus
Pikagallup 2
Myös HAMKin terveysalan yliopettaja Paula Vikberg-Aaltonen suostui ystävällisesti osallistumaan samaiseen sanaleikkiin, ja hänen vastauksensa olivat seuraavat:
TURVALLISUUS
- jatkuvuus
- ennakoitavuus
- hallittu riskinotto
TURVATTOMUUS
- pelko
- huoli läheisistä
- vaikeus keskittyä olennaiseen
Pikagallup 3
Lopuksi kävin Kanta-Hämeen keskussairaalan potilasturvallisuuskoordinaattori Anne Kallavan pakeilla kysymässä miten hän näkee turvallisuutta edistävät ja sitä estävät asiat. Annen vastaukset ovat mielestäni sovellettavissa melkein mihin tahansa organisaatioon.
- osaaminen ja sen kehittäminen
- perehdyttäminen
- hyvä yhteistyö eri yksikköjen ja ammattiryhmien välillä
- arvot sekä se mitä henkilöstö ajattelee turvallisuudesta ja sen merkityksestä
- kehittämismyönteisyys
TURVALLISUUTTA ESTÄVÄT TAI HAITTAAVAT
- suppea, vain oman viiteryhmän näkökulma toimintaan ja prosesseihin
- yhteisten ohjeiden ja sopimusten noudattamatta jättäminen – esimerkiksi kiireessä tapahtuvat oikaisemiset
- asioita ei katsota turvallisuusnäkökulmasta
- liiallinen tai yksipuolinen tehokkuus- ja talousajattelu turvallisuuden kustannuksella
- vakioimattomat prosessit
1980-luvulla Suomessakin televisiossa esitetyn poliisisarja Hill Street Bluesin ylikonstaapeli Phil Esterhaus päätti jokaisen aamupalaverinsa sanoin: ”Let’s be careful out there”. Sitä samaa kehotan meitä kaikkia noudattamaan.