Nälkä kurnii myös hämäläisten suolissa

0

Lokakuun kirjavinkeissä teemana on nälkä, joka koronan myötä on kurninut myös monen opiskelijan suolissa: harjoittelut ja kesätyöt ovat lykkääntyneet tai peruuntuneet, palvelualan keikkatyöt ovat loppuneet, ruoan hinta on noussut, eikä tuettua ateriointia ole oppilaitoksissa ollut tarjolla. Onneksi ruoka-apua on ollut tarjolla niille, jotka sitä ovat ymmärtäneet hakea. Yksin Hämeenlinnassa ruoka-avun tarve on lisääntynyt vuodessa 10%.

Seuraavassa viisi kirjaa nälästä ja köyhyydestä. Lisää lukuvinkkejä on koottu HAMKin omaan suosikkilistaan.

Karttunen, K., Kihlström, L. & Taivalmaa, S. (2014). Nälkä ja yltäkylläisyys: ruokaturva maailmassa. Gaudeamus.

Kattava ja asiallinen kokonaisesitys ruokaturvasta, eli ”tilasta jolloin kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa elääkseen tervettä ja aktiivista elämää” (FAO 1996). Kirjoittajat tarkastelevat asiaa globaalista näkökulmasta: huomiota saavat ruoka, sen laatu, määrä ja jakautuminen, ruuantuotanto, kauppa ja markkinat sekä kansainvälinen yhteistyö. Kirjan päättää luku Suomen omasta ruokaturvasta ja sen yhteydestä muuhun maailmaan.

Vuori, K. & Ranta, V. (2017). Lottovoittajien pöydässä: Tarinoita köyhyysrajan takaa. Like.

On lottovoitto syntyä Suomeen, näinhän sitä sanotaan. Ja mitä löytyy lottovoittajien ruokapöydästä? Perunasoselaatikkoa ja makaronia ruoka-avusta, sosekeittoa porkkanoista ja perunoista. Kyllähän sillä hengissä pysyy, mutta jos, mainosta lainaten, ”hyvä ruoka on parempi mieli”, on näiden syöjällä mieli varsin harmaa. Visuaalinen kirja on erinomainen esitys köyhyydestä, ja tuo tervetullutta konkretiaa samaa aihetta käsittelevien tieto- ja tiedekirjojen rinnalle. Kirjassa pääsevät ääneen ihmiset: sekä asiantuntijat että kokemusasiantuntijat eli köyhät itse. Loistava kirja jokaisen hyväosaisen sohvapöydälle muistuttamaan siitä, että huono onni ja köyhyys voi kohdata ketä tahansa.

Saari, J. (2015). Huono-osaiset: Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus.

Saari pyrkii mielenkiitoisessa kirjassaan teoretisoimaan huono-osaisuuden ilmiötä, ja käyttää siihen kattavaa määrällistä haastatteludataa. Tutkimusaineistoa elävöittämään Saari on tuonut huono-osaisten omia kertomuksia. Edellisistä tutkimuksista poiketen Saari ei nojaa köyhyystutkimukseen, vaan ääneen pääsevät ryhmät, joita on perinteisesti vaikea tavoittaa: pitkäaikaisasunnottomat, leipäjonojen asiakkaat ja suonensisäisten huumeiden käyttäjät. Tutkimustulokset ovat osaksi yllättäviä, ja osoittavat ennen kaikkea sen, ettei huono-osaisia tulisi käsitellä homogeenisena ryhmänä.

Hännninen, S. ym. (2008). Toisten pankki: Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa. Stakes.

Kirja on julkaistu yli kymmenen vuotta sitten, mutta se olisi yhtä hyvin olla kirjoitettu tänään. Niin vähän on muuttunut, vain ruoka-apua tarvitsevien määrä on lisääntynyt. Toisten pankki tarkastelee eri maiden ruoka-apua yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta, mutta tuo esiin myös konkreettisia kokemuksia siitä, millaista on olla köyhä Suomessa. Pohjoismainen, valtiovetoinen hyvinvointiajattelu ja vapaaehtoistyöntekijöiden mahdollistama ruokajakelu sopivat huonosti toisiinsa.

Julkaistu myös verkossa.

Heinonen, J. (2019). 20-luvun hyvinvointimalli: Sosiaalinen kysymys, liike & politiikka. Into.

Heinosen teos on erinomainen katsaus Suomen hyvinvointimalliin ja sen rakentumiseen. Nykyaikakaudella perushaasteemme ovat köyhyys, osallisuus ja syrjäytyminen, joihin Heinonen etsii ratkaisua kuuden askelen ohjelmallaan. Heinonen peräänkuuluttaa mm. osallistavaa itsehallintoa ja demokratiaa: palvelujen käyttäjien tulisi päästä itse vaikuttamaan saamiinsa palveluihin. Kirja on suositeltavaa lukemista kenelle tahansa, ja erityisesti nyt kun Suomi valmistautuu aluevaaleihin.

 

Kuvasta kiitos Wokandapic @ Pixabay 

Leave A Reply