{"id":408,"date":"2021-12-22T09:29:48","date_gmt":"2021-12-22T07:29:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/?p=408"},"modified":"2022-01-03T10:40:41","modified_gmt":"2022-01-03T08:40:41","slug":"yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/","title":{"rendered":"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan hoito voi tuntua monesta vastavalmistuneesta ja kokeneemmastakin terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6st\u00e4 haastavalta. Potilaan rektio hoitoon voi olla voimakkaan negatiivista ja h\u00e4nen ajatusmallejaan voi olla haastavaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kaikesta huolimatta sairastunut tarvitsee apua ja tukea sairauteensa, joka voi johtaa hoitamattomana jopa kuolemaan. Omat kokemuksemme sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavien kanssa toimimisesta johtivat meid\u00e4t kiinnostumaan sairastuneen hoidosta. My\u00f6s potilaan l\u00e4heisen kohtaaminen saattaa tuntua haasteelliselta ja houkutus olla huomioimatta heit\u00e4 saattaa t\u00e4st\u00e4 johtuen olla suuri. Tutkiessamme sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoa juuri l\u00e4heisen mukaan osallistaminen korostui ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 k\u00e4sittelemme sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoidon ydinkysymyksi\u00e4 ja nostamme esiin tutkittuun tietoon perustuen olennaisia, mutta helposti unohtuvia osa-alueita.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 on sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6?<\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

Oman painon tarkastelu ja satunnainen laihduttelu lienev\u00e4t tuttuja ilmi\u00f6it\u00e4 useimmille. Kun laihtuminen ja ahdistus omasta vartalosta alkavat nakertamaan terveytt\u00e4, kyseess\u00e4 on sairaus. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6 on\u00a0siis\u00a0psykiatrinen sairaus, joka v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kehonkuvaa\u00a0sek\u00e4\u00a0ihmisen\u00a0suhdetta ruokaan ja liikuntaan (MIELI\u00a0Menta<\/span>l\u202fHealth Finland ry,\u202fn.d.).\u00a0<\/span>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6\u00a0sairautena\u00a0on m\u00e4\u00e4ritelty tarkoin, mutta\u00a0sairaus voi muuttaa muotoaan tai muuttua toisentyyppiseksi sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ksi\u00a0<\/span>(Herpertz-Dahlmann\u202f&\u202fDahmen, 2019, s.1932)<\/span>.\u00a0<\/span>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6\u202fWHO (2016)\u202fon todennut esimerkiksi\u00a0laihuush\u00e4iri\u00f6n eli anoreksia nervosan\u00a0olevan\u00a0tarkoituksellinen ja\u00a0itseaiheutettu\u00a0tila.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 fyysiset ett\u00e4 psyykkiset oireet voivat sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 olla monimuotoisia, jonka vuoksi psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena ihminen voi joutua oiremyrskyn py\u00f6rteisiin. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iden psyykkiset ja fyysiset oireistot ovat helposti toisiaan ruokkivia ja yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4.\u00a0<\/span>(Huttunen & Jalanko, 2019) Varhaista toteamista on vauhditettu terveydenhuollossa k\u00e4ytett\u00e4vill\u00e4 mittareilla, joiden avulla sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6 pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n (Kynsilehto, K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen & Ruotsalainen, 2018).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Anoreksiaan eli laihuush\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastumisen riskit ovat yleisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 suurella osalla ihmisist\u00e4. Vaativa tai kurinalainen kasvuymp\u00e4rist\u00f6 ja erilaiset traumaattiset kokemukset ovat omiaan petaamaan mainion kasvualustan laihuush\u00e4iri\u00f6n synnylle.\u00a0(Newbridge\u202fCare Systems, 2021)\u202fOma osuutensa on my\u00f6s perinn\u00f6llisyydell\u00e4, johon vaikuttaminen on valitettavasti mahdotonta\u00a0(Huttunen &\u202fJalanko, 2019).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Onko kehon\u00a0jatkuva\u00a0mittailu sitten laadukkaan el\u00e4m\u00e4n kannalta tarkoituksenmukaista?<\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

Anoreksia, sen hoito ja hoitotason yll\u00e4pito py\u00f6riv\u00e4t\u00a0paljon painon ja sen muutosten ymp\u00e4rill\u00e4. Edistymist\u00e4 hoitoprosessissa mitataan painon avulla ja sy\u00f6dess\u00e4 jokaisen suupalan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 energiam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00a0lasketaan.\u00a0Sairastunut ei\u00a0tunnu\u00a0p\u00e4\u00e4sev\u00e4n\u00a0kehonsa ja painonsa tarkkailusta eroon, ainoastaan tavoite muuttuu matkan varrella.\u00a0T\u00e4st\u00e4\u00a0l\u00f6ytyy\u00a0tarkemmin\u00a0tietoa ravitsemushoitoa koskevassa\u00a0osuudessa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

L\u00e4heisen jaksaminen tulisi huomioida koko prosessin ajan, sill\u00e4 sairastunut\u00a0sairastuttaa\u00a0usein my\u00f6s ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevat ihmiset. Uupumus, masennus ja itsesyyt\u00f6kset saapuvat monen l\u00e4heisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Hoitoty\u00f6n keinoin voidaan auttaa koko perhett\u00e4 tai l\u00e4hipiiri\u00e4 toipumaan yhdess\u00e4 potilaan kanssa.<\/span>\u00a0(Kontiainen,\u00a02017, s.6)\u00a0Kuten huomata saattaa, anoreksia ja muut sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t kaappaavat valtaansa useita el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 osa-alueita\u00a0ja vaikutukset levi\u00e4v\u00e4t paljon laajemmalle alueelle kuin vain sairastuneen fyysiseen terveyteen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ravitsemushoito:\u00a0tie toipumiseen?<\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

Seuratessa julkista keskustelua nousee esiin ajatus, ett\u00e4 nuoruus\u00a0on erityisen altista aikaa sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n kehittymiselle. Ulkon\u00e4k\u00f6paineet ja oman kehon muutokset murrosi\u00e4n my\u00f6t\u00e4 voivat aiheuttaa p\u00e4\u00e4nsis\u00e4ist\u00e4 ristiriitaa.\u00a0Valitettavan usein tyypillinen anoreksiapotilas on alaik\u00e4inen nuori.\u00a0Murrosi\u00e4n aikana puhjennut anoreksia voikin siis\u00a0jopa pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nuoren kehityksen\u00a0<\/span>(Vehkavaara, Kivihuhta & Holopainen, 2019).\u00a0Vaikka laihuush\u00e4iri\u00f6n\u00a0terveysvaikutukset aivoissa ovatkin tutkitusti\u00a0voimakkaita, ne ainakin osittain voivat korjaantua ravitsemustilan parantuessa\u00a0(Karhunen, Kuikka & Uusitupa, 2003).\u00a0<\/span>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6it\u00e4 koskeva K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus (2014) ohjeistaakin aloittamaan hoito korjaamalla ravitsemustila, sill\u00e4 n\u00e4lkiintyneen\u00e4 elimist\u00f6 itse yll\u00e4pit\u00e4\u00e4\u00a0<\/span>sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n oireita.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hoitopolkua seuratessa huomaa jokaisen ammattilaisen keskittyv\u00e4n oman osaamisalueensa hoitamiseen. Moniammatillisuus ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 on valtava rikkaus, jonka arvo usein huomataan vasta, kun ketjusta puuttuu lenkkej\u00e4.\u00a0Kalaoja, Sinikallio & Nuutinen\u00a0(2017, s.31)<\/span>\u202fpit\u00e4v\u00e4t ravitsemusterapeutin osuutta sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iden hoidossa\u00a0eritt\u00e4in\u00a0oleellisena. Hoitavaan tiimiin tarvitaankin erilaisia ammattilaisia kasaamaan osaamisensa yhteen sairastuneen hyv\u00e4ksi, jotta hoito olisi\u00a0laadukasta.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4sm\u00e4sy\u00f6minen<\/span>\u202f<\/span>ja\u00a0refeeding-oireyhtym\u00e4: varsinaiset sanahirvi\u00f6t<\/span>!<\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

Kun sy\u00f6minen on joustavaa, monipuolista, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, voidaan puhua\u202ft\u00e4sm\u00e4sy\u00f6misest\u00e4\u00a0<\/span>(Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t: K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suositus, 2014).\u00a0<\/span>Tavallisen ruuan m\u00e4\u00e4r\u00e4n tulisi olla tarpeeksi massiivinen p\u00e4ivitt\u00e4in, jotta\u202ft\u00e4sm\u00e4sy\u00f6misen\u202fperimm\u00e4inen idea, laihduttelun lopetus, tuottaisi tulosta.\u00a0T\u00e4sm\u00e4sy\u00f6miseen\u202fohjaamalla voidaan sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n oirehdintaa saada hallintaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ateriarytmi pysyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen\u00e4, noin\u202f3<\/span>\u2013<\/span>4\u202ftunnin v\u00e4lein, ja ruokam\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n aikana on riitt\u00e4v\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ateriat vaikuttavat tilanteeseen siten, ettei n\u00e4l\u00e4ntunteella olisi mahdollista kasvaa liian suureksi. (Meskanen, 2018)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Sy\u00f6mistilanteista on tarkoitus rakentaa my\u00f6nteisi\u00e4 ja rauhallisia.\u00a0Kotiin suuntautuva ravitsemushoito tavoittelee ateriatilanteiden ohjausta, ravitsemustilan kuntoutumista sek\u00e4\u00a0psykoedukaation\u00a0toteutumista. My\u00f6s potilaan ruokailua yhdess\u00e4 l\u00e4heistens\u00e4 kanssa tuetaan hoitoty\u00f6n keinoin. (Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t: K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suositus, 2014)\u00a0Karkeasti sanottuna\u00a0t\u00e4sm\u00e4sy\u00f6minen\u00a0on juuri sit\u00e4, mihin kaikkia kansalaisia yleisesti ottaen opastetaan painonhallinnassa ja terveellisen\u00a0ruokavalion yhteydess\u00e4. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n yhteydess\u00e4 asiaan toki on paneuduttava erilaisella vakavuudella, koska t\u00e4ll\u00f6in kyseess\u00e4h\u00e4n on hoitomuoto.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ukkola (2007) on avannut\u00a0refeeding-oireyhtym\u00e4n piirteit\u00e4 selke\u00e4sti artikkelissaan.\u00a0Kun elimist\u00f6 on k\u00e4rsinyt pitk\u00e4\u00e4n aliravitsemuksellisesta tilasta, se ei kest\u00e4 nopeaa\u00a0ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti suurta energiatankkausta.\u00a0Vakavimmillaan tilanne voi aiheuttaa kuoleman. Asteittain aloitettu ravitsemus pienent\u00e4\u00e4\u00a0Ukkolan mukaan\u00a0kuitenkin\u00a0refeeding-oireyhtym\u00e4n vaaraa.\u00a0Pajam\u00e4en ja Metson (2015) katsausartikkelissa ilmenee, ett\u00e4 aiheessa on\u00a0kuitenkin\u00a0esill\u00e4 ristiriitoja.\u00a0Oireyhtym\u00e4n ehk\u00e4isy\u00e4 hoidon alkuvaiheen niukalla ravinnonsaannilla on kritisoitu. Voimakkaasti aliravitun potilaan ravitsemustila tulee\u00a0t\u00e4ten\u00a0saada korjattua, jotta v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n hoidossa jatkuva vajaaravitsemus eli\u202funderfeeding-oireyhtym\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

L\u00e4heiset tulilinjalla: perhehoitoty\u00f6n toteuttaminen!<\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

Perhehoitoty\u00f6n (family\u202fnursing)\u00a0pyrkimys on lis\u00e4t\u00e4 sairastuneen l\u00e4heisten voimavaroja ja tukea heit\u00e4 haastavissa tilanteissa\u202f<\/span>(Kontiainen, 2017, s.6).\u00a0<\/span>On perusteltua antaa jokaisen ihmisen itse m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 l\u00e4heiset ihmiset\u00a0ja perheens\u00e4\u00a0el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Kokemus on subjektiivinen, eik\u00e4 kukaan ole toista ylempiarvoinen arvioimaan l\u00e4heisten\u00a0ihmisten\u00a0keskin\u00e4isi\u00e4 suhteita. My\u00f6s\u00a0<\/span>sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran (2019) mukaan t\u00e4ysi-ik\u00e4inen potilas saa itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaisen tai l\u00e4heisen, jolle terveystietoja voidaan antaa. Lis\u00e4ksi l\u00e4heisen huomioiminen sairastuneen n\u00e4in toivoessa on osa hyv\u00e4\u00e4 hoitoa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Alaik\u00e4isen lapsen tai nuoren oma tahto voidaan ohittaa ja h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 tahdonvastaiseen hoitoon. Kyseess\u00e4 tulee silloin olla vakava mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6, jollaiseksi sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t my\u00f6s luetaan.\u00a0<\/span>(Valvira, 2015). Tahdonvastainen hoito jakaa mielipiteit\u00e4 julkisessa keskustelussa. Olisikin mielenkiintoista selvitt\u00e4\u00e4, kuinka tietoinen maallikko on hoitoon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen kriteerist\u00f6st\u00e4 ja hoitotahojen vastuista. Vastakkaiselta kannalta ajateltuna perheen ja l\u00e4heisten kokemus tahdonvastaisen hoidon alkamisesta tai p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 voi olla ristiriitainen. Milt\u00e4 se tuntuu, kun oma l\u00e4heinen ja rakas ihminen kokee v\u00e4\u00e4ryyten\u00e4 sen, mik\u00e4 h\u00e4nelle on arvioitu olevan hyv\u00e4ksi?<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Perhepohjainen hoito toteutetaan moniammatillisesti\u00a0eli\u00a0hoitotiimiin kuuluvat ravitsemus- ja perheterapeutit sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Perhepohjainen hoito voidaan jakaa kolmeen, hyvin selke\u00e4\u00e4n vaiheeseen:<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    \n
  1. Painon korjaaminen<\/span>\u00a0<\/span><\/li>\n
  2. Vastuuta hoidosta ja sy\u00f6misest\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n potilaalle itselleen<\/span>\u00a0<\/span><\/li>\n
  3. Tuetaan identiteetin rakentumista<\/span>\u00a0<\/span><\/li>\n<\/ol>\n

    Vaiheet ovat el\u00e4vi\u00e4, joten tilannetta ei voi katsoa aivan tarkkareunaisesti. Tarkoitus on kuitenkin edet\u00e4 perusrungon mukaisesti. (Karjalainen, Keski-Rahkonen & Nyberg, 2020)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Perheterapian tavoitteena on vahvistaa perheen sis\u00e4isi\u00e4 kommunikaation voimavaroja. Sen lis\u00e4ksi tarkoituksena on sek\u00e4 auttaa tunnistamaan haasteet, jotka est\u00e4v\u00e4t perheen kommunikaation toimimista, ett\u00e4 korjata niit\u00e4. (Aaltonen, 2006, s.722)\u00a0Hoitajien tulee siis aktiivisesti selvitt\u00e4\u00e4 l\u00e4heisten avuntarvetta ja tarjota sit\u00e4 heille.\u00a0Tulevaisuudessa perhehoitoty\u00f6n merkitys tulee kasvamaan ja l\u00e4heisilt\u00e4 toivotaankin entist\u00e4 aktiivisempaa osallisuutta sairastuneen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen (Horppu, 2008, s.17\u201318).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Maudsleyn\u00a0menetelm\u00e4n idea<\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

    Menetelm\u00e4\u00a0on\u00a0kehitetty tukemaan l\u00e4heisen prosessia potilaan rinnalla, n\u00e4in potilaskin hy\u00f6tyy ja kotona toteutettava hoito vahvistuu\u00a0<\/span>(Nyberg,\u202fn.d.c).<\/span>\u00a0<\/span>Maudsleyn\u00a0menetelm\u00e4ss\u00e4 perheen keskeisen dynamiikan ongelmia ei kuitenkaan n\u00e4hd\u00e4 sairastumisen aiheuttajana, vaan reaktiona sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n luomiin vaatimuksiin.\u00a0Maudsleyn\u00a0menetelm\u00e4ss\u00e4 sairastuneen omaisia siis kannustetaan asettumaan yhteiseen linjaan omaisensa kanssa\u00a0sairautta\u00a0vastaan.\u00a0(Nyberg,\u202fn.d.a)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Maudsleyn\u00a0mallissa kuvataan sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan l\u00e4heisen reaktiotapoja k\u00e4ytt\u00e4en havainnollistavia el\u00e4inmalleja. El\u00e4inmallit auttavat sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan l\u00e4heist\u00e4 hahmottamaan omia reaktioitaan ja ohjaamaan niit\u00e4 sairastuneen paranemista tukevaan suuntaan. L\u00e4heisen toiminta voi ailahdella eri el\u00e4inmallien v\u00e4lill\u00e4 ja saattaa my\u00f6s toimia kompensaationa toisten sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan l\u00e4heisten reaktioihin. (Treasure, Smith &\u202fCrane, 2017, s.2<\/span>\u2013<\/span>6) El\u00e4inmallien tavoitteena on siis havainnollistavalla tavalla monipuolistaa l\u00e4heisten taitoja sairastuneen tukemisessa (Karjalainen ym., 2020).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Reaktiomallit voidaan jaotella\u00a0Maudsleyn\u00a0menetelm\u00e4ss\u00e4 suunnann\u00e4ytt\u00e4misen ja tunteidenk\u00e4sittelyn reaktiomalleihin. M<\/span>eduusa ker\u00e4\u00e4 toisten voimavarat itseens\u00e4 ja toimii ylitunteellisesti. Strutsi piiloutuu v\u00e4ltell\u00e4kseen tilanteiden kohtaamista. Kenguru tarkoittaa hyv\u00e4\u00e4, mutta on ylisuojeleva. Sarvikuono puolestaan toimii voimakkaasti lannistaakseen sairauden aggressiolla ja terrieri r\u00e4ksytt\u00e4\u00e4 taltuttaakseen sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6n. Delfiini on tavoiteltava el\u00e4inmalli, sill\u00e4 se on kannustava, tukea antava ja kannatteleva. Bernhardinkoira on my\u00f6s tavoiteltava malli, koska se toimii luotettavasti ja pysyy rauhallisena tuomitsematta sairastunutta.\u00a0<\/span>(Treasure\u00a0ym., 2017, s.2<\/span>\u2013<\/span>6)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Scandinavian\u202fJournal of\u202fCaring\u202fSciences:n\u00a0julkaisemassa tutkimuksessa selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavien omaiset kokivat t\u00e4m\u00e4n metodin tukevan l\u00e4heisi\u00e4 tarpeissa, joita tavallisesti ei nosteta esiin. Omaisten osallistuminen hoitoon ja varsinkin ravitsemushoidon toteuttamiseen on todettu p\u00e4\u00e4osin positiivisesti hoitoon vaikuttavaksi elementiksi moraalisista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 syist\u00e4. (Bruun,\u202fKock-Kristensen, Nielsen &\u202fToub\u00f8l, 2019, s.\u202f962<\/span>\u2013<\/span>964)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Lopuksi<\/span>\u00a0<\/span><\/h4>\n

    Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6 koskettaa useita lapsia, nuoria ja aikuisia sek\u00e4 heid\u00e4n perheit\u00e4\u00e4n. Siksi voidaan sanoa sairauden koskettavan koko perhett\u00e4. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6 on siis psyykkinen sairaus, joka v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 henkil\u00f6n omaa suhtautumista itseens\u00e4 ja nauttimaansa ravintoon. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4\u00e4ristym\u00e4 aiheuttaa tyypillisesti aliravitsemustilan, joka aiheuttaa my\u00f6s fyysisi\u00e4 oireita. Fyysiset oireet ja energian puute vaikuttavat psyykkiseen vointiin k\u00e4ynnist\u00e4en n\u00e4in oravanpy\u00f6r\u00e4n, jota sairastuneen on vaikea katkaista itsen\u00e4isesti. Sairastuneen huomio ja energia keskittyy ravinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja oman elopainon tarkkailemiseen. L\u00e4heisten huoli her\u00e4\u00e4 usein vasta fyysisen ulkomuodon muuttumisen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa sairaus on usein jo ehtinyt muokkaamaan sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan ajattelua ja toimintatapoja.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Koska koko perhe on ik\u00e4\u00e4n kuin sairastunut, tulee koko perhe huomioida sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan hoidossa. L\u00e4heisen jaksaminen ja toiminta vaikuttaa voimakkaasti my\u00f6s itse potilaan\u00a0vointiin. Vaikka sairastuneen vointia korjaava ravitsemushoito saatetaankin aloittaa osastohoidossa, tapahtuu silti suurin osa ravitsemushoidosta potilaan kotioloissa. Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan oman vastuun ja l\u00e4heisten osallisuuden voimaannuttaminen on t\u00e4st\u00e4 johtuen ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ravitsemushoidon suunnitteluun osallistuu laajan moniammatillisen tiimin lis\u00e4ksi my\u00f6s sairastunut itse. Ravitsemushoito tulee siis toteuttaa niin, ett\u00e4 se onnistuu my\u00f6s potilaan kotona. Mik\u00e4li hoito on t\u00e4ysin \u201dhoitajal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4\u201d, sairastuneen voi olla vaikeampaa sitoutua hoitoon pitk\u00e4kestoisesti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Sairastuneella on oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, ketk\u00e4 h\u00e4nen omat l\u00e4heisens\u00e4 ovat. Perhehoitoty\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n n\u00e4iden l\u00e4heisten voimavaroja, jotta he voivat tukea sairastunutta t\u00e4m\u00e4n omassa toipumisprosessissa. L\u00e4heisen haitallinen asenne ja toimintatapa voi hidastaa sairastuneen toipumista, pahimmillaan jopa est\u00e4\u00e4 sen.\u00a0Maudsleyn\u00a0menetelm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisten omat toimintamallit n\u00e4hd\u00e4\u00e4n reaktiona sairauteen, ei niiden aiheuttajana. Menetelm\u00e4n el\u00e4inmallit kuvaavat erilaisia toimintamalleja havainnollistaen ja ilman turhia syyt\u00f6ksi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 mallit tukevat l\u00e4heist\u00e4 hahmottamaan omaa toimintaansa ja tavoittelemaan sairastuneen toipumista tukevaa toimintaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6 on monia koskettava sairaus, jonka hoidossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon niin potilaan fyysinen kuin psyykkinen vointi. On oleellista huomioida potilaan l\u00e4heiset ja auttaa heit\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n my\u00f6s omaa suhtautumistaan sairauteen. Psyykkist\u00e4 sairautta sairastavan hoidossa tarvitaan k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 ja johdonmukaisuutta. Yhteisty\u00f6 niin moniammatillisen tiimin, kuin potilaan itsens\u00e4 ja h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 kanssa, on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    L\u00e4hteet<\/span><\/h4>\n

    Aaltonen, J. (2006). Perheterapia psykoterapian muotona.\u202f<\/span>Duodecim<\/span><\/i>\u202f122:722\u20139. Haettu 7.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www-terveysportti-fi.ezproxy.hamk.fi\/xmedia\/duo\/duo95607.pdf<\/span><\/a>\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Bruun, P.,\u202fKock-Christensen, H., Nielsen, D. &\u202fToub\u00f8l, A. (2019).\u202fParenting\u202fskills\u202fafter\u202fparticipation\u202fin\u202fskills-based\u202ftraining\u202finspired\u202fby\u202fthe\u202fNew\u202fMaudsley\u202fMethod: a\u202fqualitative\u202fstudy\u202fin\u202fan\u202foutpatient\u202feating\u202fdisorder\u202fsetting.\u202f<\/span>Scandinavian\u202fJournal of\u202fCaring\u202fSciences, Volume 33,\u202fIssue\u202f4. Haettu 14.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/onli-nelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1111\/scs.12694<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Herpertz-Dahlmann, B. &\u202fDahmen, B. (2019).\u202fChildren\u202fin\u202fNeed\u2014Diagnostics,\u202fEpidemiology,\u202fTreatment\u202fand\u202fOutcome\u202fof\u202fEarly\u202fOnset\u202fAnorexia Nervosa.\u202f<\/span>Nutrients<\/span><\/i>\u202f2019, 11(8), 1932. Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/doi.org\/10.3390\/nu11081932<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Horppu, C. (2008).\u202f<\/span>Psykiatrinen osastohoitojakso potilaiden ja perheenj\u00e4senten kokemana<\/span><\/i>. Pro gradu\u202f\u2013tutkielma. Hoitotiede. Tampereen yliopisto. Haettu 8.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/79732\/gradu03148.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Huttunen, M. & Jalanko, H. (2019). Terveyskirjasto. Laihuush\u00e4iri\u00f6 (anoreksia nervosa). Haettu 8.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=dlk00111&p_haku=Laihuush%C3%A4iri%C3%B6%20(anoreksia%20nervosa)<\/span><\/a>\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Kalaoja, L., Sinikallio, S. & Nuutinen, O. (2017). Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaiden ravitsemushoidon potilastyytyv\u00e4isyyskysely \u2013 kehitt\u00e4minen ja pilotointi.\u202f<\/span>Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauslehti<\/span><\/i>\u202f2017: 54: 30\u201341. Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/journal.fi\/sla\/article\/view\/60621\/22522<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Karhunen, L., Kuikka, J. & Uusitupa, M. (2003). Aivojen kuvantaminen sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iden ja lihavuuden tutkimuksessa.\u202f<\/span>L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauskirja Duodecim<\/span><\/i>\u202f2003; 119(9): 859\u2013865. Haettu 9.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo93552<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Karjalainen, S., Keski-Rahkonen, A. & Nyberg, R. (2020). Nuorten laihuush\u00e4iri\u00f6n perhepohjainen hoito.\u202f<\/span>L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauskirja Duodecim<\/span><\/i>\u202f2020;136(12):1467\u201374. Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo15647<\/span><\/a>\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Kontiainen, E. (2017).\u202f<\/span>Perhehoitoty\u00f6 perusterveydenhuollossa sairaanhoitajan vastaanotolla<\/span><\/i>. Pro gradu \u2013tutkielma. Hoitotiede. Tampereen yliopisto. Haettu 6.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/102005\/GRADU-1505458809.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Kynsilehto, T., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, M. & Ruotsalainen, H. (2018).\u202f<\/span>Terveydenhoitajien kokemuksia sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iden varhaisesta puuttumisesta ja hoidosta koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.\u202f<\/span>Hoitotiede<\/span><\/i>\u202f2018, 30 (1), 53\u201366. Haettu 16.5.2021 osoitteesta\u202f<\/span>http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:ELE-2517191<\/span><\/a>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Meskanen, K. (2018). Terveyskirjasto. Ahmintah\u00e4iri\u00f6 (BED). Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=dlk00819<\/span><\/a>\u202f\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    MIELI\u202fMental\u202fHealth Finland ry. (n.d.).\u202fMental\u202fhealth.\u202fEating\u202fdisorders.\u00a0<\/span>Haettu 21.3.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/mieli.fi\/en\/home\/mental-health\/mental-disorders\/eating-disorders<\/span><\/a>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Newbridge\u202fCare Systems. (2021).\u202fWhat\u202fare\u202fthe\u202fcauses\u202fof Anorexia?\u00a0<\/span>Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.newbridge-health.org.uk\/anorexia\/what-are-the-causes-of-anorexia\/<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Nyberg, R. (n.d.a).\u202f<\/span>Maudsleyn\u202fmenetelm\u00e4n perusajatukset. Blogijulkaisu\u202fn.d. Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>http:\/\/maudsleyperheet.blogspot.com\/p\/maudsleyn-menetelman.html<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Nyberg, R. (n.d.c).\u202f<\/span>Maudsleyn\u202fmenetelm\u00e4n taustaa. Blogijulkaisu\u202fn.d. Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>http:\/\/maudsleyperheet.blogspot.com\/p\/maudsleyn-menetelman-taustaa.html<\/span><\/a>\u202f<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Pajam\u00e4ki, N. & Metso, S. (2015). Henke\u00e4 uhkaavan anoreksian tunnistaminen ja somaattinen hoito.\u202f<\/span>L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti<\/span><\/i>\u202f43\/2015\u202fvsk\u202f70 s.2849\u20132854. Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www-laakarilehti-fi.ezproxy.hamk.fi\/tieteessa\/katsausartikkeli\/henkea-uhkaavan-anoreksian-tunnistaminen-ja-somaattinen-hoito\/<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Treasure, J., Smith, G. &\u202fCrane, A. (2017).\u202f<\/span>Skills-based\u202fCaring\u202ffor a\u202fLoved\u202fOne\u202fwith\u202fan\u202fEating\u202fDisorder,\u202fThe\u202fNew\u202fMaudsley\u202fMethod<\/span><\/i>.\u202fAbingdon,\u202fOxon; New York, NY:\u202fRoutledge. E-kirja haettu 12.4.2021\u202fosoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/play.google.com\/books\/reader?id=DKuuDAAAQBAJ&hl=fi&lr=&printsec=frontcover&pg=GBS.PA2<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Ukkola, O. (2007).\u202fRefeeding-oireyhtym\u00e4: salakavala yll\u00e4tt\u00e4j\u00e4 aliravitsemuksen hoidossa.\u202f<\/span>L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauskirja Duodecim<\/span><\/i>\u202f2007; 123(7): 807\u201311. Haettu 9.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo96407<\/span><\/a>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Valvira. (2015). Hoitoon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen edellytykset. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. P\u00e4ivitetty 24.7.2015. Haettu 12.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.valvira.fi\/terveydenhuolto\/hyva-ammatinharjoittaminen\/mielenterveys\/hoitoon_maaraaminen<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Valvira. (2019). Omaisten oikeudet. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. P\u00e4ivitetty 15.2.2019. Haettu 10.4.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www.valvira.fi\/terveydenhuolto\/potilaan-asema-ja-oikeudet-oikeudet\/omaisten_oikeudet<\/span><\/a>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Vehkavaara, S., Kivihuhta, A. & Holopainen, E. (2019). Anoreksiapotilaan endokriiniset poikkeavuudet.\u202f<\/span>Duodecim<\/span><\/i>\u202f2019; 135:1123\u201330. Haettu 2.5.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/www-terveysportti-fi.ezproxy.hamk.fi\/xmedia\/duo\/duo14985.pdf\u202f<\/span><\/a>\u00a0<\/span><\/p>\n

    WHO. (2016). ICD-10 Version:2016.\u202fBehavioural\u202fsyndromes\u202fassociated\u202fwith\u202fphysiological\u202fdisturbances\u202fand\u202fphysical\u202ffactors\u202f(F50-F59). World Health Organization. Haettu 21.3.2021 osoitteesta\u202f<\/span>https:\/\/icd.who.int\/browse10\/2016\/en#\/F50.0<\/span><\/a>\u202f\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus. Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys Ry:n asettama\u00a0ty\u00f6ryhm\u00e4. Helsinki: Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim, 2014 (viitattu 12.4.2021). Saatavilla internetiss\u00e4:\u202f<\/span>www.kaypahoito.fi<\/span><\/a>\u202f<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan hoito voi tuntua monesta vastavalmistuneesta ja kokeneemmastakin terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6st\u00e4 haastavalta. Potilaan rektio hoitoon voi olla voimakkaan negatiivista ja h\u00e4nen ajatusmallejaan voi olla haastavaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kaikesta huolimatta sairastunut tarvitsee apua ja tukea sairauteensa, joka voi johtaa hoitamattomana jopa kuolemaan. Omat kokemuksemme sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavien kanssa toimimisesta johtivat meid\u00e4t kiinnostumaan sairastuneen hoidosta. My\u00f6s potilaan l\u00e4heisen kohtaaminenMore<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"author":829,"featured_media":409,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[13,1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-408","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-sairaanhoitaja","8":"category-yleinen"},"acf":[],"yoast_head":"\nYhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 - HAMK Sosiaali- ja terveysala<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 - HAMK Sosiaali- ja terveysala\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan hoito voi tuntua monesta vastavalmistuneesta ja kokeneemmastakin terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6st\u00e4 haastavalta. Potilaan rektio hoitoon voi olla voimakkaan negatiivista ja h\u00e4nen ajatusmallejaan voi olla haastavaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kaikesta huolimatta sairastunut tarvitsee apua ja tukea sairauteensa, joka voi johtaa hoitamattomana jopa kuolemaan. Omat kokemuksemme sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavien kanssa toimimisesta johtivat meid\u00e4t kiinnostumaan sairastuneen hoidosta. My\u00f6s potilaan l\u00e4heisen kohtaaminenMore\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"HAMK Sosiaali- ja terveysala\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-12-22T07:29:48+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-01-03T08:40:41+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1280\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Tarkkala\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Tarkkala\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Tarkkala\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/136c8d88b03c0055de86c5d1232885c8\"},\"headline\":\"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4\",\"datePublished\":\"2021-12-22T07:29:48+00:00\",\"dateModified\":\"2022-01-03T08:40:41+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/\"},\"wordCount\":2525,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg\",\"articleSection\":[\"Sairaanhoitaja\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/\",\"name\":\"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 - HAMK Sosiaali- ja terveysala\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg\",\"datePublished\":\"2021-12-22T07:29:48+00:00\",\"dateModified\":\"2022-01-03T08:40:41+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/136c8d88b03c0055de86c5d1232885c8\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1280},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/\",\"name\":\"HAMK Sosiaali- ja terveysala\",\"description\":\"HAMK Sosiaali- ja terveysalan yksik\u00f6n toimintaa ja tapahtumia\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/136c8d88b03c0055de86c5d1232885c8\",\"name\":\"Jenni Tarkkala\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2e047b0294587d1f6fe55fe4bf7e1c4b4d00e6c54fdd825621b8aee771cf5fe9?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2e047b0294587d1f6fe55fe4bf7e1c4b4d00e6c54fdd825621b8aee771cf5fe9?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Tarkkala\"},\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/author\/jenni210hamk-fi\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 - HAMK Sosiaali- ja terveysala","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 - HAMK Sosiaali- ja terveysala","og_description":"Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan hoito voi tuntua monesta vastavalmistuneesta ja kokeneemmastakin terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6st\u00e4 haastavalta. Potilaan rektio hoitoon voi olla voimakkaan negatiivista ja h\u00e4nen ajatusmallejaan voi olla haastavaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kaikesta huolimatta sairastunut tarvitsee apua ja tukea sairauteensa, joka voi johtaa hoitamattomana jopa kuolemaan. Omat kokemuksemme sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavien kanssa toimimisesta johtivat meid\u00e4t kiinnostumaan sairastuneen hoidosta. My\u00f6s potilaan l\u00e4heisen kohtaaminenMore","og_url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/","og_site_name":"HAMK Sosiaali- ja terveysala","article_published_time":"2021-12-22T07:29:48+00:00","article_modified_time":"2022-01-03T08:40:41+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1280,"url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Tarkkala","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jenni Tarkkala","Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/"},"author":{"name":"Jenni Tarkkala","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/136c8d88b03c0055de86c5d1232885c8"},"headline":"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4","datePublished":"2021-12-22T07:29:48+00:00","dateModified":"2022-01-03T08:40:41+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/"},"wordCount":2525,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg","articleSection":["Sairaanhoitaja"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/","name":"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 - HAMK Sosiaali- ja terveysala","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg","datePublished":"2021-12-22T07:29:48+00:00","dateModified":"2022-01-03T08:40:41+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/136c8d88b03c0055de86c5d1232885c8"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#primaryimage","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg","contentUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2021\/12\/diet-g41a54853a_1920.jpg","width":1920,"height":1280},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/yhteinen-linja-syomishairiopotilaan-hoitotyossa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Yhteinen linja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6potilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#website","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/","name":"HAMK Sosiaali- ja terveysala","description":"HAMK Sosiaali- ja terveysalan yksik\u00f6n toimintaa ja tapahtumia","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/136c8d88b03c0055de86c5d1232885c8","name":"Jenni Tarkkala","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2e047b0294587d1f6fe55fe4bf7e1c4b4d00e6c54fdd825621b8aee771cf5fe9?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2e047b0294587d1f6fe55fe4bf7e1c4b4d00e6c54fdd825621b8aee771cf5fe9?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Tarkkala"},"url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/author\/jenni210hamk-fi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/829"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=408"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":412,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/408\/revisions\/412"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/409"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}