![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2020\/11\/tie-225x300.jpg\")
<\/p>\nKirjoittanut: sairaanhoitajaopiskelija Marja-Liisa Rekola<\/p>\n
Terveyden ja hyvinvoinnin pit\u00e4isi kuulua kaikille, ik\u00e4\u00e4n, sukupuoleen, etniseen ryhm\u00e4\u00e4n, uskontoon tai edes taloudelliseen tilanteeseen katsomatta. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 n\u00e4in ei kuitenkaan ole, sill\u00e4 tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 terveyseroja esiintyy kaikilla sen osa-alueilla. Esimerkiksi sosioekonominen asema on yksi ratkaiseva tekij\u00e4 hyvinvointi-, ja terveyseroja tarkasteltaessa. My\u00f6s alueelliset erot n\u00e4kyv\u00e4t, ja n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 juuri hyvinvoinnissa havaitut v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liset erot olisivat pysyvi\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 esimerkiksi Suomessa n\u00e4it\u00e4 eroja on pyritty kaventamaan viime vuosikymmenten aikana.<\/p>\n
<\/p>\n
Suomessa on olemassa perustuslaki, joka takaa oikeuksia kaikille ja jossa todetaan, ett\u00e4 ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edess\u00e4. Perustuslain piiriin kuuluvat mm. sosialliset oikeudet, taloudelliset oikeudet ja sivistykselliset oikeudet, ja oikeus omasta tilasta ja yhdenvertaisuuden suojasta. Hanke kaventaa terveys-, ja hyvinvoinnin eroja j\u00e4sentyy tiiviisti juuri n\u00e4ihin oikeuksiin. Parhaimmillaan yhdenvertaisuus tarkoittaisi sit\u00e4, ett\u00e4 kaikilla ihmisill\u00e4 olisi samat ihmisoikeudet, mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnallisissa asioissa ja samat mahdollisuudet esimerkiksi kouluttautumiseen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuitenkin esimerkiksi eri uskontokuntien j\u00e4senill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oikeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein puutteellisiksi ja vaille t\u00e4yttymist\u00e4, vaikka perustuslaki onkin suojana kaikilla Suomen kansalaisilla.<\/p>\n
Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on nyt ehk\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin koskaan, kun vuonna 2020 maailmassa jyll\u00e4\u00e4 koronaviruspandemia, tasa-arvohankkeet ja j\u00e4rjest\u00f6t ovat \u00e4\u00e4nekk\u00e4immill\u00e4\u00e4n ja maailmassa halutaan selke\u00e4sti n\u00e4hd\u00e4 muutosta ja uusia suuntia. Ihmisten – yksil\u00f6iden ja ryhmien – henkist\u00e4 kasvua. N\u00e4in on my\u00f6s Suomessa. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen t\u00e4rkeytt\u00e4 voidaan tarkastella muutamasta n\u00e4k\u00f6kulmasta, joita esit\u00e4n alla.
\nEnsinn\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokonaisvaltaisesti kansanterveys kohenee ja kehittyy, kun keskityt\u00e4\u00e4n parantamaan niiden v\u00e4est\u00f6ryhmien j\u00e4senten terveytt\u00e4, joissa terveysongelmat ovat yleisimpi\u00e4. Tutkimusten valossa n\u00e4ytt\u00e4ytyy, ett\u00e4 Suomessa suurin kansanterveysongelmista k\u00e4rsiv\u00e4 ryhm\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4h\u00e4n koulutusta saaneiden keskuudesta. On kiintoisaa, kuinka paljonterveyseroja on v\u00e4h\u00e4n korkeasti koulutettujen v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Toiseksi isot terveyserot tarkoittavat sit\u00e4, hyvin suuri osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 j\u00e4\u00e4 kauastoivotusta ja parhaasta mahdollisesta terveyden tasosta. Kuten tied\u00e4mme ihan v\u00e4est\u00f6tasollakin, kun terveysongelmat kasaantuvat, se n\u00e4kyy suoraan my\u00f6s kustannusten kasvussa. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 ajatellen kenenk\u00e4\u00e4n edun mukaista. Terveyden edist\u00e4minen tulisi huomattavasti edullisemmaksi, ja hoitoty\u00f6t\u00e4 ehk\u00e4 alettaisiin Suomessa v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4listen erojen kaventamisen j\u00e4lkeen arvostaa sill\u00e4 magnitudella, kuin olisi ansaittua.<\/p>\n
Jos erot terveydess\u00e4 ja hyvinvoinnissa saadaan kaventumaan, tarkoittaisi se my\u00f6s riitt\u00e4vien palveluiden turvaamisen. T\u00e4ss\u00e4 varsinkin itse tulevana sairaanhoitajana n\u00e4en valtavasti potentiaalia- se kun on fakta, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6mme ik\u00e4\u00e4ntyy jatkuvasti ja sen my\u00f6t\u00e4 tarve erilaisille hyvinvointialan palveluille kasvaa entisest\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li esimerkiksi pienen koulutuksen turvin el\u00e4neiden ihmisten toimintakyky\u00e4 saataisiin asteittain paremmaksi, p\u00e4ivitt\u00e4inen ik\u00e4ihmisten avuntarve v\u00e4henisi puoleen. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s ty\u00f6tt\u00f6myysasteen saaminen laskuun ja ty\u00f6llisyysaste nousuun. Terveyserojen kaventaminen nousee t\u00e4ss\u00e4kin jalustalle.<\/p>\n
Jotta ty\u00f6voimaa riitt\u00e4isi tulevaisuudessakin, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 panostaa ty\u00f6ik\u00e4isten terveyteen piittaamatta siit\u00e4, ponnistaako henkil\u00f6 peruskoulupohjalta, vai yliopistopohjalta. Erityisesti fyysist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekevien terveyteen tulisi panostaa ty\u00f6ss\u00e4 pysymist\u00e4 parantaa. My\u00f6s etiikka tulee kysymykseen tarkasteltaessa terveyden ja hyvinvoinnin eroja. On selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t erot ole eettisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4. Mainitsinkin jo kerran, ett\u00e4 el\u00e4mme muutosten vuosikymment\u00e4 ja v\u00e4est\u00f6 haluaa puuttua kaikenlaisiin ep\u00e4kohtiin, joissa tasa-arvo tai eettinen toiminta on mill\u00e4\u00e4n lailla uhattuna. Mielest\u00e4ni se on ainoastaan hyv\u00e4 asia, mutta toivottavaa olisi, ett\u00e4 se tapahtuisi niin, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ei tarvitsisi ottaa radikaaleja menettelytapoja. Hyvinvointiyhteiskunnan ajatus j\u00e4\u00e4 auttamatta toteuttamatta, mik\u00e4literveyseroja ei saada kavennettua ja mielell\u00e4\u00e4n poistettua kokonaan.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hyvinvointi\/wp-content\/uploads\/sites\/43\/2020\/11\/kivet-300x168.jpg\")
<\/p>\n
Suomessa terveys-, ja hyvinvointierojen kaventamisesta vastaa osaltaan sosiaali-, ja terveysministeri\u00f6. Sen piiriin kuuluvat muun muassa terveyserojen kaventamiseen liittyv\u00e4 yleinen ohjaus, suunnittelu ja valvonta. Suomalaisten terveys on koko ajan parantunut viimeisten vuosikymmenten saatossa, mutta v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liset erot terveydess\u00e4 eiv\u00e4t ole muuttuneet miksik\u00e4\u00e4n. Joissakin tapauksissa ne ovat jopa kasvaneet. N\u00e4iden erojen kaventaminen on kansallinen tavoite.<\/p>\n
Terveydenhoitolaissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n kuntien teht\u00e4vist\u00e4, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t terveyserojen kaventamiseen ja eriarvioisuuden v\u00e4hent\u00e4miseen. Kunnat ovat vastuussa v\u00e4est\u00f6ns\u00e4 hyvinvoinnista ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s kaikenlaisten ep\u00e4suhtien kaventamisesta ja niihin puuttumisesta. Terveynhoitoalan tulevana ammattilaisena toivon, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n todella p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4semme hoitoty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 ihan kaikenlaisista taustoista, jotka uskaltautuvat hoitajan tai l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle huolimatta mahdollisesti valtav\u00e4est\u00f6st\u00e4 poikkeavista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan. N\u00e4kisin, ett\u00e4 esimerkiksi kehopositiivisuuskampanja on ollut omalta osaltaan my\u00f6s edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa ja my\u00f6s ylipainoisten ihmisten terveytt\u00e4. On huomattavasti helpompaa suhtautua omaan ylipainoonsa hellemmin ja objektiivisemmin, kun siihen suhtaudutaan my\u00f6s yhteiskunnallisesti ja yksil\u00f6tasolla v\u00e4hemm\u00e4n tuomitsevasti. Uskon, ett\u00e4 esimerkiksi ylipainoisten kiinnostus omaa terveytt\u00e4\u00e4n kohtaan on lis\u00e4\u00e4ntynyt kehopositiivisuushankkeen my\u00f6t\u00e4 ja jatkaa kasvuaan, kun terveys-, ja hyvinvointierot kavenevat entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on toki vain yksi esimerkki siit\u00e4, miten ihmisten terveys hy\u00f6tyy tasa-arvoisemmasta, kaikki v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t saavuttavasta hoidosta. Eriarvoisuus on maailmanlaajuinen ongelma ja on ik\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se n\u00e4kyy niinkin keskeisess\u00e4 asiassa, kuin ihmisen terveydess\u00e4, jota on jokaisella vain yksi kappale. Kun sen kerran menett\u00e4\u00e4, sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa koskaan takaisin.<\/p>\n
Minun silmiss\u00e4ni kaikki ihmiset kaikkialla ovat samanarvoisia, toivon tulevana sairaanhoitajana, ett\u00e4 erot terveydess\u00e4 ja hyvinvoinnissa kapenevat ja yh\u00e4 useampi v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4alkaa ajatella olevansa arvokas, ainutlaatuinen yksil\u00f6, joka ansaitsee parhaan mahdollisen hoidon. Tied\u00e4n tietysti, ett\u00e4 asiat eiv\u00e4t ole mustavalkoisia ja muutos on usein hidasta, mutta toivon n\u00e4kev\u00e4ni sen p\u00e4iv\u00e4n, kun saan lukea, ett\u00e4 hyvinvointierojen tilastot ovat Suomessa ja maailmalla pienentyneet ja se n\u00e4kyy positiivisesti ihmisten kohentuneessa terveydess\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/p>\n
THL,Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen perustelut (n.d.). P\u00e4ivitetty 20.11.2017.
\nSosiaalija terveysministeri\u00f6. Terveyserojen kaventaminen. (n.d.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"