Olen viime aikoina kuunnellut verkkoistunnoissa ja lukenut moodlesta ammatillisten opettajaopiskelijoiden tuotoksia, joissa he kuvaavat omia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n opettajan ty\u00f6st\u00e4 ammatillisessa koulutuksessa. N\u00e4m\u00e4 liittyv\u00e4t heid\u00e4n opintoihinsa, joten pohdinnat ovat tulleet ”pakotettuina”, eiv\u00e4t opiskelijoiden omasta aloitteesta. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4henn\u00e4 niiden arvoa, mutta se varmasti vaikuttaa tulokseen, ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Omasta taustastani haluan mainita, ett\u00e4 olen toiminut ammatillisena opettajana 11 vuotta. Vuosina 1990 – 2001 toimin kauppaopettajana Valkeakosken Seudun Kauppaoppilaitoksessa ja my\u00f6hemmin Valkeakosken ammattiopistossa. Puolitoista vuotta tein my\u00f6s opinto-ohjaajan teht\u00e4vi\u00e4. Aikaahan tuosta on jo vier\u00e4ht\u00e4nyt, mutta v\u00e4it\u00e4n kuitenkin edelleen osaavani hahmottaa jollain tavoin otsikossa mainitun ty\u00f6n eri ulottuvuuksia. Joissakin asioissa toivottavasti jopa tuolloista paremmin.<\/p>\n
Noudattelen seuraavassa oppimisteht\u00e4v\u00e4n j\u00e4sentely\u00e4, koska toivon t\u00e4m\u00e4n tekstin toimivan samalla palautteena omille opiskelijoilleni. Suurelta osin t\u00e4m\u00e4 teksti on my\u00f6s kertausta opiskelijoiden ratkaisuista oppimisteht\u00e4v\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n artikkelin perimm\u00e4inen tarkoitus on osallistua teeman mukaiseen keskusteluun, koska teeman verkkoistunnoissa aika yleens\u00e4 kului opiskelijoiden esityksiss\u00e4\u00a0eik\u00e4 aikaa\u00a0keskustelulle yleens\u00e4 juurikaan j\u00e4\u00e4nyt. Ja toki jatkan mielell\u00e4ni keskustelua t\u00e4st\u00e4kin eteenp\u00e4in.<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hahmottaa oman ty\u00f6n toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Fyysinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muodostuu luokkatiloista, ty\u00f6saleista, ty\u00f6paikoista, ty\u00f6huoneista, oppi- ja opetusmateriaaleista\u00a0jne. Ty\u00f6toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t eri lait, asetukset, ohjeet ja muut mahdolliset normit. Ammatillisen opettajan on\u00a0syyt\u00e4 tuntea ainakin oman koulutusasteensa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, siis laki ja vastaava asetus. Niiss\u00e4\u00a0ei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 opettajan ty\u00f6n konkreettisia teht\u00e4vi\u00e4, mutta ne ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t kyll\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t n\u00e4iden normien rajoissa. Asteen verran l\u00e4hemm\u00e4s opettajan konkreettista ty\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja Opetushallituksen antamien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ja ohjeiden kautta. Ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen kent\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat tutkinnon perusteet<\/a>. Suomessa on laskettu olevan 351 tutkintonimikett\u00e4, joten aivan kaikkia ei tarvitse osata, mutta opettamiensa tutkintojen perusteet on kuitenkin syyt\u00e4 hallita perusteellisesti. Ammattikorkeakouluissa vastaavaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 hoitavat ammattikorkeakoulukohtaiset opetussuunnitelmat. Samalla tavoin ne tulee hallita ainakin opettamiensa tutkintojen osalta hyvin.<\/p>\n Aiempien hallitusten aikana opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6ss\u00e4 laadittiin hallitusohjelman mukaiset kehitt\u00e4missuunnitelmat (Kesut), jotka Sipil\u00e4n hallituskaudella on korvattu hallituksen k\u00e4rkihankkeilla<\/a>. N\u00e4ist\u00e4 ammatillisen opettajan ty\u00f6teht\u00e4viin vaikuttavat erityisesti seuraavat tavoitteet:<\/p>\n Ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen parissa n\u00e4ist\u00e4 eniten keskustelua lienee h\u00e4r\u00e4tt\u00e4nyt toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiksi nimetty uudistamisprosessi, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Hankkeen keski\u00f6ss\u00e4 ovat opiskelija ja h\u00e4nen osaamisensa. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta heijastelee laajempaakin yhteiskunnallista kehitystrendi\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 ja yksil\u00f6n oikeuksista (joskus my\u00f6s velvollisuuksista). T\u00e4ss\u00e4 melskeess\u00e4 ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 yhteis\u00f6llisyys on joutunut maksumiehen rooliin, mutta se on jo toinen juttu. Reformin varmasti puhutuimpiin kohtiin kuuluu nuorten ja aikuisten koulutusten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n yhdist\u00e4minen. Jatkossa siis ammatillista peruskoulutusta ja ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n yhdell\u00e4 lailla ja yhdell\u00e4 asetuksella. T\u00e4ss\u00e4 tunnutaan n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n my\u00f6s uhkakuvia. Itse kuitenkin kuvittelen, ett\u00e4 j\u00e4rki voittaa. Teini-ik\u00e4isen koulutuksessa tarvitaan jatkossakin erilasta pedagogiikkaa kuin kyps\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n ehtineiden aikuisten koulutuksessa. Joskus kuitenkin saattaa olla j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 opettaa n\u00e4it\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 samassa ryhm\u00e4ss\u00e4 mieluummin kuin niin, ett\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 ei synnyt lainkaan osallistujien v\u00e4hyyden takia.<\/p>\n Muita opettajan ty\u00f6n kannalta erityisen\u00a0merkitt\u00e4vi\u00e4 tavoitteita ja teht\u00e4vi\u00e4 reformissa ovat ainakin j\u00e4rjestaj\u00e4verkkoa, ty\u00f6paikalla tapahtuvan oppimisen laajentamista, ammatillisen koulutuksen rahoitusta ja koulutusvienti\u00e4 koskevat kohdat. Ne vaikuttavat erilaisella painolla eri oppilaitosorganisaatioihin ja niidenkin sis\u00e4ll\u00e4 eri opettajiin. Jotkut saattavat joutua pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikkansa olemassa\u00a0olon\u00a0puolesta, toiset\u00a0saattavat p\u00e4hk\u00e4ill\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6iksi soveltuvien ty\u00f6paikkojen\u00a0l\u00f6ytymisen kanssa. Joku taas saattaa kamppailla eettisten kysymysten kanssa, kun yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 uudessa rahoitusmallissa<\/a> vaaditaan kovia valmistumistuloksia ja toisaalta laadukasta osaamista ja joku taas haaveilee seikkailuista pitkin maailmaa, kun Suomen hyv\u00e4ksi tunnustettua koulutusta vied\u00e4\u00e4n mit\u00e4 eksoottisimpiin maailmankolkkiin. N\u00e4m\u00e4kin ovat osa ammatillisen opettajan ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Ammattikorkeakouluopettajia k\u00e4rkihankkeissa askarruttavat osin samat kysymykset. N\u00e4k\u00f6kulmat voivat kuitenkin poiketa edell\u00e4 kuvatuista. Tarkoitus olisi sek\u00e4 nopeuttaa opiskelijoiden siirtymist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ett\u00e4 vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 innovaatioiden kaupallistamiseksi. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisen nopeuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 opettajilta taidokasta ohjausosaamista ja entist\u00e4kin nopeampaa reagointia mahdollisiin h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6ihin. Se edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uudenlaista osaamista tunnistaa osaamista, mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kin yhteen opettajan ty\u00f6n ytimeen: opettajan tulee osata arvioida opiskelijan oppimista (ja tukea sit\u00e4) ja osaamista.<\/p>\n Toisaalta alueet ja kansakuntakin odottavat perustellusti korkeakouluilta edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4 elinkeinorakenteen kehittymisess\u00e4 ja taloudellisen toimeliaisuuden veturiutta (voiko t\u00e4llaista sanaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Voi, kun k\u00e4ytt\u00e4\u00e4). T\u00e4ll\u00f6in perinteiset toimintamallit eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan tarvitaan innovaatioita ja yritt\u00e4jyytt\u00e4.\u00a0Opettajien ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa yritt\u00e4jyyskasvatusosaamista. Rahoitusperustahan<\/a> ammattikorkeakouluissa on muutettu jo aiemmin n\u00e4it\u00e4 tavoitteita tukemaan.<\/p>\n Uuden ammatillisen opettajan p\u00e4\u00e4sy\u00e4 laadukkaan tuottamisen \u00e4\u00e4relle voidaan nopeuttaa asianmukaisella perehdytt\u00e4misell\u00e4. Osa oppilaitoksista on laatinut hyvinkin perusteellisia perehdytt\u00e4misaineistoja, mist\u00e4 tietenkin pisteet kaikille n\u00e4ille organisaatioille. Osaamisensa jakamiseen motivoitunutta kollegaa tuskin voi kuitenkaan korvata. H\u00e4n tukee ja kannustaa uutta opettajaa ja jakaa paitsi konkreettista faktaa, my\u00f6s niin sanottua hiljaista tietoa, jota ei voi lukea mist\u00e4\u00e4n vaan se on koettava.<\/p>\n Joskus muinoin (silloin kun aloittelin ammatillisen opettajan uraani) ammatillisen koulutuksen laadusta huolehdittiin koulutarkastajien avulla. He tekiv\u00e4t aika ajoin vierailuja ammatillisiin oppilaitoksiin ja laativat niist\u00e4 tarkastuskertomuksia. se sopi silloseen yhteiskuntaan, jossa toimintojen ohjaus tapahtui ensisijaisesti normien kautta. Nykyisess\u00e4 yhteiskunnassa halutaan painottaa enemm\u00e4n kunkin toimintayksik\u00f6n omaa vastuuta ja niille asetetaankin tulostavoitteet, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kerrota tarkasti (kuten aiemmin), miten niihin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. Se j\u00e4\u00e4 kunkin yksik\u00f6n omaan harkintaan. T\u00e4llaiseen ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tarkastaminen sopii huonosti, joten nyky\u00e4\u00e4 sama asia hoidetaan arviointien ja auditointien kautta. Ammatillista koulutusta arvioivat ensisijaisesti asiakkaat, eli opiskelijat, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja\u00a0yhteiskunta. Heid\u00e4n ”ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4” toimivat markkinatalouden tavoin. T\u00e4ysin kysynn\u00e4n ja tarjonnan varassa julkisrahoitteinen ammatillinen koulutus ei Suomessa kuitenkaan toimi. Omia ohjaustarpeitaan varten valtio on perustanut Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskus Karvin<\/a>, joka vastaa opetuksen ja koulutuksen kansallisesta arvioinnista varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen asti.<\/p>\n Lopuksi haluan todeta, ett\u00e4 jokainen on palkkansa ansainnut. Suomalaisessa yhteiskunnassa itse kunkin palkka kuitenkin muodostuu melko monimutkaisten vaiheiden kautta. Niin ammatillisten opettajienkin. Ennen ja osin viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin palkanmuodostuksen perustana ovat pidetyt l\u00e4hiopetustunnit, joita tulee pit\u00e4\u00e4 tietty tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4 viikossa ansaitakseen palkkataulukossa m\u00e4\u00e4ritellyn kuukausiansion. Nykyisin ollaan siirrytty ja siirtym\u00e4ss\u00e4\u00a0kokonaisty\u00f6aikaan perustuvaan ansioon. T\u00e4ll\u00f6in m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n joku ty\u00f6aika esimerkiksi viikossa tai\u00a0lukuvuodessa, jonka perusteella palkka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy. Ty\u00f6nantaja saattaa\u00a0edellytt\u00e4\u00e4 opettajalta ty\u00f6ajanseurantaa, mutta\u00a0onneksi en ainakaan ole kuullut kellokorttien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Tosin olen kuullut huhuja, ett\u00e4 ty\u00f6aikaa voitaisiin ryhty\u00e4 seuraamaan esimerkiksi opettajien tietokoneisiin asennettavien jonkinlaisten tunnistimien avulla. Minusta opettajan ty\u00f6 on asiantuntijaty\u00f6t\u00e4, josta iso osa tapahtuu aivoissa joka tapauksessa\u00a0m\u00e4\u00e4ritellyn ty\u00f6ajan ulkopuolella (unessa, lenkill\u00e4, saunassa jne.), jolloin\u00a0sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, milloin joku on ty\u00f6ss\u00e4 ja milloin ei, tuntuu keinotekoiselta. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s monimutkaista ty\u00f6markkinapolitiikkaa, josta haluan pysy\u00e4 erossa.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\n