Ty\u00f6n tekeminen ja sen jakaminen ovat ihmiselle ominaista toimintaa. Ravinnon ja turvan kaltaisten perustarpeiden lis\u00e4ksi ja niiden tarjoamalle perustalle ihminen on kehitt\u00e4nyt alati uusia tarpeita. Jos ihminen itsess\u00e4\u00e4n ei ymm\u00e4rt\u00e4isik\u00e4\u00e4n jotain tarvitsevansa, niin yritykset kyll\u00e4 huolehtivat siit\u00e4, ett\u00e4 innovaatio- & kehitystoiminnan tuloksille l\u00f6ytyy my\u00f6s vastaavia tarpeita, joiden keksimisess\u00e4 rajana on vain ihmisen oma mielikuvitus. Tarpeita tyydytt\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4, niin aineellisia kuin aineettomiakin, tuotetaan monimutkaisissa prosesseissa, joissa keskeisen\u00e4 tuotantopanoksena on ihmisen henkinen ja fyysinen ty\u00f6. T\u00e4h\u00e4n tietysti automatisoituminen ja nykyisin nopeasti edistyv\u00e4 teko\u00e4lytutkimus tuovat omat haasteensa, mutta rajaan ne t\u00e4m\u00e4n tarkastelun ulkopuolelle.<\/p>\n
Esimerkkein\u00e4 suhteellisen helposti hahmotettavissa olevasta aineellisista hy\u00f6dykkeist\u00e4 voisi nostaa esiin esimerkiksi leiv\u00e4n ja tuolin. Leipomon t\u00e4rkeimpi\u00e4 tuotantopanoksia ovat raaka-aineet, koneet ja laitteet, toimitilat sek\u00e4 ty\u00f6panokset. Kuluttajan ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n leip\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy useimmiten kaupan kautta, joten tarvitaan my\u00f6s jakelukanava, jossa siin\u00e4kin tarvitaan ty\u00f6panoksia. T\u00e4llaisten kertakulutushy\u00f6dykkeiden lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4mme tarpeidemme tyydytt\u00e4miseen kestokulutushy\u00f6dykkeit\u00e4, joista siis nostan esimerkiksi tuolin. Voin hankkia sellaisen mittatilausty\u00f6n\u00e4 esimerkiksi puusepp\u00e4yritykselt\u00e4, jonka tuotantopanokset voidaan ryhmitell\u00e4 edell\u00e4 kuvatulla tavalla. Jos kuitenkin haluan ja pystyn tuottamaan itse osan tarvittavista ty\u00f6panoksista, voin hankkia tuolini IKEAsta tai sen kaltaiselta kilpailijalta. T\u00e4ll\u00f6in puusepp\u00e4yrityksen rooli on l\u00e4hinn\u00e4 sopeutua jakelukanavan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miin ehtoihin.<\/p>\n
Aineettomista hy\u00f6dykkeist\u00e4 suhteellisen helposti hahmotettavissa lienev\u00e4t esim. parturi- kampaamopalvelut. Niiden tuottamiseen tarvitaan yksinkertaisimmillaan jokin ty\u00f6v\u00e4line (sakset) ja ty\u00f6panos. Usein toki mukana on muitakin ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja toimitilat. Osan t\u00e4llaisista henkil\u00f6kohtaisista palveluista tuottavat yritykset, osan tuotannosta huolehtii kokonaan tai osittain yhteiskunta (ei menn\u00e4 nyt sote-keskusteluun). Palveluhy\u00f6dykkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s toiset yritykset ja muut yhteiskunnassa toimivat yhteis\u00f6t.<\/p>\n
Edellisess\u00e4 kappaleessa alettiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 jo l\u00e4helle sit\u00e4, mik\u00e4 on opettajan rooli yhteiskunnallisessa tuotannossa ja ty\u00f6njaossa. Opettaja tuottaa aineettomia palveluita ennen kaikkea ajattelun ja vuorovaikutuksen avulla. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 tuloksena syntyy oppimista ja kehittyy osaamista. Asiakaskunnan hahmottaminen ei ole yksiselitteist\u00e4. N\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen asiakkaana voidaan pit\u00e4\u00e4 opiskelijaa, ty\u00f6- ja yritysel\u00e4m\u00e4\u00e4 tai yhteiskuntaa. Tuotoskaan ei ole yksiselitteinen. Se syntyy osin opettajan ty\u00f6toiminnan ansiosta, osin siit\u00e4 riippumatta ja joskus my\u00f6s ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 siit\u00e4 huolimatta. Tavoitteellisen opetus- ja ohjausty\u00f6n tuloksia pyrit\u00e4\u00e4n mittaamaan esimerkiksi osaamisen arvioinnin avulla. Sen avulla saadaan selville opiskelijan osaamisen taso tietyll\u00e4 hetkell\u00e4. Sit\u00e4 voidaan my\u00f6s verrata saman henkil\u00f6n osalta aiemmin tehtyihin osaamisen tason arviointituloksiin ja erotuksena saadaan esiin opiskelijan kehittyminen. Kaikkien kehittymiseen vaikuttaneiden tekij\u00f6iden erittely on kuitenkin j\u00e4lleen haastavaa.<\/p>\n
Ylioppilaskokeet mittaavat lukio-opettajan ty\u00f6n tuloksellisuutta ainakin n\u00e4in nykyisen \u201dl\u00f6\u00f6ppilehdist\u00f6n\u201d ja verkkotiedotusv\u00e4lineiden suorittamien klikkausmittausten aikakaudella. Viime aikoina on yritetty ottaa huomioon my\u00f6s opiskelijoiden l\u00e4ht\u00f6taso, mik\u00e4 on hiukan parantanut mittarin luotettavuutta. Ammatillisen koulutuksen osalta uudet rahoitusmallit kannustavat koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 huolehtimaan opintosuoritusten kertymisest\u00e4 ja opiskelijoiden valmistumisesta. Jonkin verran kent\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin ep\u00e4ilty kehityksen johtavan uusiin haasteisiin riitt\u00e4v\u00e4n laatu- ja vaatimustason suhteen. Opettajalla on useimmiten asemavalta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 opettamansa kokonaisuuden arvosanoista joko yksin tai yhdess\u00e4 kollegoidensa, opiskelijoiden ja mahdollisten ty\u00f6paikkaohjaajien kanssa.<\/p>\n
Nostan esiin opettajan ty\u00f6n tuottavuuden arviointiin liittyvi\u00e4 haasteita tarkoittamatta kuitenkaan v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 opettajan ty\u00f6n merkityst\u00e4, p\u00e4invastoin. Haluan vain kertoa, ett\u00e4 vaikka opettajan ty\u00f6t\u00e4 on hankalaa, jos ei mahdotonta mitata, on sill\u00e4 kuitenkin arvonsa. Arvoa voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 esimerkiksi opiskelijoiden subjektiivisina kokemuksina. Opiskelija oman oppimisensa arvioitsijana ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole aukoton mittari, mutta voisi kuvitella, ett\u00e4 sen avulla kuitenkin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n suhteellisen l\u00e4helle totuutta. Opiskelija- ja muiden sidosryhm\u00e4palautteiden arvo opettajan ty\u00f6n kehittymisess\u00e4 on siis suuri.<\/p>\n
Opettaja ei en\u00e4\u00e4 tee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n yksin. H\u00e4n toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 kollegoidensa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n, moniammatillisten verkostojen, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Opettajan teht\u00e4v\u00e4 on vastata opetuksesta ja ohjauksesta ja t\u00e4t\u00e4 kautta h\u00e4n my\u00f6s kantaa p\u00e4\u00e4vastuun tavoitteellisen oppimisen ja kehityksen tuloksista. Ammatilliset osaamistavoitteet asetetaan ensisijaisesti tutkinnon perusteissa ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien opetussuunnitelmissa. Ansiokas toiminta koulutuksen verkostoissa ja niiden monimutkaisissa yhteis\u00f6llisiss\u00e4 vuorovaikutusprosesseissa on lopulta keskeinen tekij\u00e4 opettajan ty\u00f6n tuottavuutta arvioitaessa.<\/p>\n
Mikrotaloustieteellisesti tarkastellen tuotantoyksikk\u00f6, esimerkiksi koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4, tuottaa osaamista asiakkailleen, joihin viittasin jo aiemmin. Tuotannon aikaansaamiseksi se hankkii tuotantopanoksia, kuten toimitilat, koneita ja laitteita. Ehdottomasti t\u00e4rkein tuotantopanos my\u00f6s taloudellisia tunnuslukuja tarkastellen ovat henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6panokset. N\u00e4ist\u00e4 oppilaitoksen tuotannon luonteen huomioiden \u201dydintuotantopanoksiksi\u201d voidaan viel\u00e4 erikseen nostaa opettajien tuotantopanokset. N\u00e4ist\u00e4 syntyy organisaation tuotantoprosessi, joka organisaation talousprosessia kuvaavissa kuvioissa kuvataan yleens\u00e4 kulkevaksi vasemmalta oikealle. P\u00e4invastaiseen suuntaan kulkee rahaprosessi, jossa asiakkaat, yleisimmin yhteiskunta, maksavat saamistaan palveluista.<\/p>\n
Ja koska koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jill\u00e4kin meno syntyy ennen tuloa, tarvitaan lis\u00e4ksi rahoitusta, jota yleisimmin hankitaan joko oman tai vieraan p\u00e4\u00e4oman muodossa. Rahoituksen vastapainona taseessa esitet\u00e4\u00e4n yleisesti rahat ja muu varallisuus. Vaikeampia arvostuseri\u00e4 ovat henkil\u00f6st\u00f6n osaamiseen perustuva inhimillinen p\u00e4\u00e4oma ja heid\u00e4n luomiensa ja yll\u00e4pit\u00e4miens\u00e4 verkostojen ja muiden yhteyksien varassa toimiva sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma. Ne ovat opettajien ja muun henkil\u00f6st\u00f6n varassa toimivaa omaisuutta, joka on ehdoton edellytys koulutusorganisaation menestykselliselle toiminnalle. Toivottavasti t\u00e4m\u00e4 muistetaan muutoinkin kuin juhlapuheissa.<\/p>\n
Makrotaloustieteellisesti opettajat osallistuvat panoksellaan bruttokansantuotteen kartuttamiseen. He siis tuottavat lis\u00e4arvoa kansakunnalle. Suurin osa opettajien ty\u00f6st\u00e4 on niin sanottua julkista tuotantoa, jota rahoitetaan p\u00e4\u00e4asiassa verovaroin. Yh\u00e4 suurempaa osaa tuotannosta voidaan kuitenkin luonnehtia my\u00f6s markkinatuotannon k\u00e4sitteill\u00e4. Rahaa siis saadaan kysynn\u00e4n ja tarjonnan lainalaisuuksien varassa toimivilta enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vapailta markkinoilta. Kehityssuunnan jatkuessa my\u00f6s opettajan ty\u00f6 ja tuotanto kohtaavat suuria muutospaineita. Jo nyt puhutaan paljon yritysmaailmasta saaduilla k\u00e4sitteill\u00e4. Oppilaitosorganisaatiot m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t olemassaolonsa oikeutuksen esimerkiksi kilpailussa menestymisen, visioiden ja niihin t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien strategioiden sek\u00e4 jo aiemmin esille nostamieni asiakkaiden avulla. T\u00e4ss\u00e4 tarkastelussa opettajat j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti vain tuotannontekij\u00f6iksi.<\/p>\n
Meid\u00e4n opettajien tulee pit\u00e4\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 me olemme my\u00f6s jatkossa yhteiskunnan ydinprosesseissa avainhenkil\u00f6it\u00e4. Erityisesti luova ajattelu ja rikastava vuorovaikutus ovat meid\u00e4n osaamisemme kovaa ydint\u00e4. Pidet\u00e4\u00e4n itse huoli, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n teko\u00e4ly ei kykene korvaamaan niit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"