T\u00e4t\u00e4 blogia edelsi mittava urakka, kun kuuntelin 30 verkko-opiskelijan laatimaa maksimissaan 15 minuutin mittaista \u00e4\u00e4nitallennetta, jossa he pohtivat arviointia. Kaksi opiskelijaa oli k\u00e4ytt\u00e4nyt vaihtoehtoista esitt\u00e4mistapaa, mutta se on minusta mahdollista, koska loppujen lopuksi sis\u00e4lt\u00f6 (ja sen osoittama arviointiin liittyv\u00e4 osaaminen) on t\u00e4rkeint\u00e4. Oppimisteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli selvitt\u00e4\u00e4 oman koulutusalan oppimisen ja osaamisen arvioinnin k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 esimerkiksi haastattelemalla harjoitteluoppilaitoksen ohjaavaa opettajaa. Opiskelijoita pyydettiin tutustumaan my\u00f6s opiskelijan arviointia k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n teeman l\u00e4hdemateriaaliin. Lis\u00e4ksi tutustuin viiden opintopiirin laatimiin arviointia koskeviin k\u00e4siteanalyyseihin.<\/p>\n
Opiskelijoiden ratkaisut ovat toki erilaisia johtuen esimerkiksi koulusalojen ja koulutusmuotojen eroista, mutta p\u00e4\u00e4linjat olivat kuitenkin yleens\u00e4 hyvin samanlaiset. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 p\u00e4\u00e4dyin antamaan palautteen yhteisesti blogin muodossa. T\u00e4h\u00e4n vaikutti osaltaan my\u00f6s se, ett\u00e4 ennen yll\u00e4 mainittuihin tuotoksiin paneutumista olin lukenut lukuisia opetusharjoittelusuunnitelmia, joiden dead line ajoittui samoihin aikoihin. Havaintoni mukaan opiskelijat tuntevat arvioinnin l\u00e4ht\u00f6kohdat ja k\u00e4yt\u00e4nteetkin eritt\u00e4in tai ainakin suhteellisen hyvin, mutta aina se ei n\u00e4y opetusharjoittelusuunnitelmissa. Siksi kannustaisinkin opettajaopiskelijoita pohtimaan arviointia samalla tavoin my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suunnitteluty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n. Toki t\u00e4ytyy lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 on my\u00f6s opetusharjoittelusuunnitelmia, joissa pohdinta on jo nyt tehty laadukkaasti.<\/p>\n
Opettajan ty\u00f6h\u00f6n kuuluu vahva eettinen n\u00e4k\u00f6kulma. Ollaan tekemisiss\u00e4 opiskelijalle hyvin t\u00e4rkeiden asioiden kanssa, joilla saattaa olla pitk\u00e4lle kantavia vaikutuksia. Ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, millaista palautetta opiskelija saa puhumattakaan siit\u00e4, millainen on h\u00e4nen mahdollisesti todistukseen saamansa arvosana. Ja kokemuksesta tied\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 useat ammatilliset opettajat ja opettajaopiskelijatkin kokevat arvioinnin yhten\u00e4 opettajan ty\u00f6n suurimmista haasteista. Arvioinnissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja annetaan oppijan osaamiselle arvo. Ollaan siis tekemisiss\u00e4 hyvin t\u00e4rke\u00e4n opettajan osaamisalueen kanssa.<\/p>\n
Opetushallitus tekee eron oppimisen arvioinnin ja osaamisen arvioinnin v\u00e4lille. Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan vapaasti muotoiltuna oppijan oppimista tukevaa arviointia. Se on jatkuvaa, ohjaavaa, monipuolista ja kannustavaa. Muodoltaan t\u00e4t\u00e4 (l\u00e4hinn\u00e4 palautetta) voidaan antaa suullisesti, kirjallisesti, kasvokkain, et\u00e4yhteydell\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt, viiveell\u00e4 ja niin edelleen. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 oppija saa tietoa omasta oppimisestaan ja sen edistymisest\u00e4 voidakseen reagoida ja tarvittaessa muuttaa oppimista koskevaa toimintaansa.<\/p>\n
Osaamisen arvioinnin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4ritellyill\u00e4 menetelmill\u00e4 arvioida ja mitata oppijan osaaminen tietyll\u00e4 hetkell\u00e4. Useimmiten osaamisen arvioinnin juridinen teht\u00e4v\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 opiskelijalle arvosana, jonka asteikko vaihtelee koulutusmuodoittain. Arvosana viestii oppijan osaamisesta tietyll\u00e4 hetkell\u00e4. T\u00e4rkeimm\u00e4t kohderyhm\u00e4t ovat oppijan itsens\u00e4 lis\u00e4ksi mahdolliset koulutuspaikat ja ty\u00f6nantajat, jotka puolestaan arvioivat arvosanojen merkityst\u00e4 omien kriteeriens\u00e4 pohjalta.<\/p>\n
Arviointi ei ole \u201darvosanojen hatusta vet\u00e4mist\u00e4\u201d, kuten joskus kuuluu v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n. Arvioinnin tulee perustua etuk\u00e4teen mahdollisimman tarkasti m\u00e4\u00e4ritellyille, osaamista kuvaaville arvioinnin kohteille ja kriteereille. N\u00e4iden tulee olla suorassa yhteydess\u00e4 opetussuunnitelmassa, tutkinnon perusteissa tai vastaavissa asiakirjoissa m\u00e4\u00e4riteltyihin tavoitteisiin. Niiden puolestaan tulee perustua yleisiin tasovaatimuksiin, jotka m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tutkintojen kansallisessa viitekehyksess\u00e4 (NQF) ja vastaavassa eurooppalaisessa viitekehyksess\u00e4 (EQF). Kun opettaja tiet\u00e4\u00e4 tarkasti, mit\u00e4 osaamista tutkinnossa ja jollakin kurssilla, opintojaksolla tai vastaavalla tavoitellaan, on h\u00e4n suhteellisen varmalla pohjalla muuta opetuksen suunnitteluty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Usein opettajalle on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s tavoitteiden ja arviointikriteerien avaamisesta, eli tarkennetusta m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4. Tavoitelauseet samoin kuin arviointikriteereit\u00e4 kuvaavat lauseet syntyv\u00e4t yleens\u00e4 useiden ihmisten ja intressitahojen v\u00e4listen neuvottelujen tuloksena. N\u00e4iss\u00e4 neuvotteluissa saattavat vaikuttaa paitsi erilaiset tavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, my\u00f6s erilaiset tavoitteet ja intressit. Demokratiassakin vahvat saavat usein muita paremmin oman asiansa l\u00e4pi. Siksi olisi aina paikallaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 erikseen, mit\u00e4 kukin sana, lause ja virke merkitsev\u00e4t minulle ja nimenomaan t\u00e4ss\u00e4 toteutuksessa.<\/p>\n
Oppiminen on sek\u00e4 yksil\u00f6llist\u00e4 ett\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4. Voidaan v\u00e4itell\u00e4 siit\u00e4, kumpi on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, mutta se keskustelu j\u00e4\u00e4 v\u00e4kisinkin samalle tasolle kuin keskustelu siit\u00e4, oliko ensin kana vai muna. Joka tapauksessa opintojen henkil\u00f6kohtaistaminen ja\/tai yksil\u00f6llist\u00e4minen on nykyisen ammatillisen opettajan perusosaamista. Oppijalla on oikeus tietyiss\u00e4 rajoissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oma oppimispolkunsa. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa vahvasti my\u00f6s arviointiin. Osaamisperusteisuuden perusprinsiippej\u00e4 on, ett\u00e4 osaaminen ratkaisee, ei sen hankkimistapa. Jo nyt, mutta jatkossa entist\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on tunnistaa oppijan osaaminen ja tukea sen j\u00e4lkeen oppijaa saavuttamaan omat ja asiakirjoissa m\u00e4\u00e4ritellyt osaamistavoitteet. Ja mik\u00e4li osaaminen jo vastaa tavoitetasoa, se pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 my\u00f6s tunnustamaan. Osaamisen tunnistamisen perusvaihtoehdot ovat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 oppijan suorittamista opinnoista saadut todistukset ja niiden sis\u00e4lt\u00f6kuvaukset sek\u00e4 toisaalta osaamista kuvaavat n\u00e4yt\u00f6t. Erityisesti j\u00e4lkimm\u00e4isten arviointiin on yritetty l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ja nykyaikaa vastaavia menetelmi\u00e4 ja jossain m\u00e4\u00e4rin l\u00f6ydettykin. T\u00e4m\u00e4 prosessi lienee kuitenkin viel\u00e4 ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin kesken.<\/p>\n
Osaamisen arvoa m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4 tarvitaan siis tietoa oppijan oppimisesta ja osaamisesta. T\u00e4m\u00e4 tieto mahdollistaa arvioinnin p\u00e4tevyyden ja luotettavuuden. Tietoa saadaan erilaisten menetelmien avulla. Siin\u00e4 saattaa auttaa harjaantunut silm\u00e4. Erityisesti oppijan taitavuutta arvioitaessa kokenut ammattilainen n\u00e4kee suorituksen hienoudet ja mahdolliset kehitt\u00e4miskohteet. H\u00e4n osaa my\u00f6s kuvata oppijalle kehittymisen edellytykset esimerkiksi verbaalisesti tai visuaalisesti. Oppijan saavuttamaan tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan arvioida esimerkiksi perinteisill\u00e4 tenteill\u00e4. Suunnittelutaitoja voidaan arvioida oppijoiden laatimien suunnitelmien avulla. Tiedonhankintataitojaan oppijat voivat osoittaa esimerkiksi tutkielmien avulla. Oppija voi my\u00f6s osoittaa osaamistaan monipuolisesti esimerkiksi portfolion avulla. Erityisesti oppijan oppimista voidaan tukea itsearvioinnin ja opiskelijakavereiden tekem\u00e4n vertaisarvioinnin avulla. Joskus niit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s osaamisen arvioinnissa. Keskustelu oppijan kanssa oppimista ja osaamisesta on niin ik\u00e4\u00e4n hedelm\u00e4llist\u00e4 ja hy\u00f6dyllist\u00e4. Tiedonhankintaan on siis tarjolla hyvin monenlaisia menetelmi\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi aina pohtia, saadaanko arviointimenetelm\u00e4ll\u00e4 tietoa juuri siit\u00e4 osaamisesta, josta tietoa halutaankin saada (validiteetti) ja kuinka pysyv\u00e4\u00e4 tieto on laadultaan (reliabiliteetti).<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4hk\u00f6n blogiartikkelin j\u00e4lkeenkin jatkan mieluusti keskustelua aiheesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"