Olen nyt kolmen p\u00e4iv\u00e4n aikana lukenut opiskelijoiden vastauksia Oppimisen keskeisi\u00e4 teorioita -teeman oppimisk\u00e4sityksi\u00e4 k\u00e4sitteleviin et\u00e4teht\u00e4viin. Niiss\u00e4 on paljon hyvi\u00e4 kuvauksia oppimisk\u00e4sityksist\u00e4. Aukikirjoitettujen tavoitteiden ohella pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat saavat kokonaiskuvan siit\u00e4, ett\u00e4 oppimista voidaan tarkastella eri tavoin, riippuen erityisesti siit\u00e4, mink\u00e4laista oppimista halutaan ja tavoitellaan. Ja oikeastaan viime k\u00e4dess\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4laista osaamista yhteiskunnassa tarvitaan.<\/p>\n
T\u00e4lt\u00e4 pohjalta mieleeni juontui, ett\u00e4 niin sanotuissa l\u00e4nsimaissa teollistumisen aikakaudella yritykset tarvitsivat erityisesti suorittavan tason ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja olennaista oli suoriutua erityisesti motoriikkaa edellytt\u00e4vist\u00e4 ja rutiiniluontoisista ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 nopeasti ja laadukkaasti. Nykyisell\u00e4 globalisaation aikakaudellakin on hyv\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 joissakin maissa t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee edelleen. My\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 ns. l\u00e4nsimaissa puhutaan \u201dmcdonaldisaatiosta\u201d, mill\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 osa ty\u00f6st\u00e4 on edelleenkin varsin rutiininomaista ja nopeutta vaativaa. T\u00e4m\u00e4ntyyppisen osaamisen tuottamisessa esimerkiksi behavioristinen oppimisk\u00e4sitys saattaa olla hyvinkin toimiva l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n
Nykyisess\u00e4 maailmanmenossa kuitenkin esimerkiksi tiedot, taidot, asenteet, ymm\u00e4rrys, luovuus, vuorovaikutus, resilienssi, toimijuus ja muut niin sanotut geneeriset taidot ovat usein ratkaisevia ty\u00f6n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. N\u00e4in ollen oppimisessakin ratkaisevaksi muodostuvat esimerkiksi ajattelu ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Eri oppimisk\u00e4sitykset painottuvat hiukan toisistaan eri\u00e4vill\u00e4 tavoilla ja silloin nousevat esille erityisesti ne n\u00e4k\u00f6kulmat, joita osaamistavoitteita asettavat ja tulkitsevat tahot haluavat nostaa esille.<\/p>\n
Opettajan ty\u00f6 on asiantuntija-ammatti. H\u00e4nell\u00e4 tulee olla valmiudet tehd\u00e4 (tietyiss\u00e4 raameissa tietenkin) valintoja, jotka konkretisoituvat erilaisina didaktisina ratkaisuna esimerkiksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4, oppimateriaaleina, opetus- ja ohjausmenetelmin\u00e4 sek\u00e4 arviointina ja palautteenantona. \u00a0Opettajan onkin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 hahmottaa erilaisten k\u00e4sitysten kokonaisuus ja muodostaa niiden pohjalta oma oppimisk\u00e4sitys, johon nojaten h\u00e4n tekee sitten omia ratkaisujaan ja toteuttaa opettajuuttaan.<\/p>\n
T\u00e4lt\u00e4 pohjalta haluan tavoitella sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijoilla olisi opintojensa pohjalta entist\u00e4 parempi kokonaiskuva erilaisista tavoista hahmottaa oppimista ja sen kautta edellytykset muokata oman opettajuuden kivijalkaa: k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten opiskelijoidemme omat ammatilliset opiskelijat oppivat tavoitellut asiat mahdollisimman tuloksellisesti.<\/p>\n
Opiskelijoiden laatimat vastaukset ovat, kuten ammatillisessa opettajankoulutuksessa aina, sill\u00e4 tavalla kirjavia, ett\u00e4 osa on todella laadukkaasti l\u00e4hteiden avulla argumentoituja ja osa taas n\u00e4ytt\u00e4isi olevan enemm\u00e4nkin kirjoitettu \u201dmusta tuntuu -pohjalta\u201d. N\u00e4ist\u00e4 tietysti edellist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 arvostaa korkeammalle. Toisaalta oman talomme (HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu) oppimisk\u00e4sitys nojaa vahvasti yhteis\u00f6llisyyteen, mist\u00e4 syyst\u00e4 oppimisen perusyksikk\u00f6 on pikemminkin opintopiiri kuin yksil\u00f6. Toki viime k\u00e4dess\u00e4 yksil\u00f6 on se, joka toimii, ajattelee ja oppii. Toisaalta osaaminen on vahvasti yhteis\u00f6llist\u00e4. Se todentuu vain yhteis\u00f6ss\u00e4. Vaikka yksil\u00f6 olisi maailman paras hilavitkuttimen valmistaja, h\u00e4nen osaamisestaan ei olisi mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4, eik\u00e4 sill\u00e4 n\u00e4in ollen mit\u00e4\u00e4n taloudellista arvoa, jos kukaan ei tarvitsisi hilavitkutinta.<\/p>\n
Omaa oppimisk\u00e4sityst\u00e4ni arvioisin niin, ett\u00e4 siin\u00e4 on piirteit\u00e4 monesta, jopa kaikista t\u00e4ss\u00e4 teemassa esille nostetuista oppimisk\u00e4sityksist\u00e4. En halua vannoa mink\u00e4\u00e4n nimiin erityisesti, vaan haluan n\u00e4hd\u00e4 oppimisessa niin kognitiivisia, konstruktivistisia, humaaneja kuin sosiaalisiakin ulottuvuuksia. N\u00e4en, ett\u00e4 oppiminen perustuu ennen kaikkea (oppimis)kokemuksiin ja niiden p\u00e4hk\u00e4ilyyn (reflektio). N\u00e4en kuitenkin my\u00f6s, ett\u00e4 tiettyjen, erityisesti motoristen taitojen oppimisessa oppiminen tapahtuu edelleen parhaiten tuhansien toistojen (\u00e4rsyke \u2013 reaktio) kautta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"