Stressireaktiot ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti osa elimist\u00f6n normaalia toimintaa, jonka kautta el\u00e4imen on mahdollista nostaa vireystilaansa ja valmistautua fyysiseen tai psyykkiseen suorittamiseen. T\u00e4ll\u00f6in el\u00e4imen syke nousee, hengitys tihenee ja energiaa vapautuu lihaksille. Samalla keho s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 muista toiminnoista. El\u00e4in pystyy n\u00e4iden reaktioiden kautta sopeuttamaan toimintansa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 esiintyvien tarpeiden mukaisesti.<\/p>\n
Suorituskyvyn nostaminen tapahtuu sympaattisen hermoston aktivoitumisen my\u00f6t\u00e4, jolloin lihasten verenkierto lis\u00e4\u00e4ntyy, ja glykogeenia ja vapaita rasvahappoja vapautuu verenkiertoon. Kortisolin erityksell\u00e4 on niin ik\u00e4\u00e4n laajoja ja pitk\u00e4kestoisia vaikutuksia immuunipuolustukseen, aineenvaihduntaan ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n
Ongelmia alkaa synty\u00e4, kun el\u00e4imen sopeutumiskykyyn liittyv\u00e4t mahdollisuudet ylittyv\u00e4t joko liian voimakkaan tai liian pitk\u00e4kestoisen rasituksen my\u00f6t\u00e4.\u00a0 Korkean kortisolipitoisuuden yll\u00e4pit\u00e4minen pitki\u00e4 aikoja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, kuten immuunivasteen tai lihasten heikkenemist\u00e4. Urheiluhevosilla on havaittu my\u00f6s kortisolin luontaisen vuorokausirytmin h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4. Stressivasteen vaatimat resurssit ovat my\u00f6s pois el\u00e4imen muista t\u00e4rkeist\u00e4 biologisista toiminnoista, kuten lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 tai kasvusta. Stressitilassa k\u00e4ytt\u00e4ytyminen toistaa vanhoja kaavoja, kun monen uuden asian oppiminen vaatisi rennompaa tunnetilaa ja joustavampaa aivojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Haitallisia stressireaktioita voidaan kutsua \u201ddisstressin\u201d nimell\u00e4. Sen ohella on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida my\u00f6s my\u00f6nteisten, innostavien ja tekemist\u00e4 tukevien stressireaktioiden olemassaolo. N\u00e4it\u00e4 voidaan kuvata \u201deustressin\u201d nimell\u00e4.<\/p>\n
Monesti el\u00e4imen kokeman negatiivisen stressin taustalta l\u00f6ytyy fyysinen kipu tai sairaus, jonka poistamisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s el\u00e4imen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4t ongelmat poistuvat. Stressin syyt voivat kuitenkin olla moninaisia, ja jokaisen el\u00e4imen kohdalla erilaisia.<\/p>\n
Stressin tunnistaminen<\/strong><\/h2>\nHevosen tunnetilan ja subjektiivisen kokemuksen m\u00e4\u00e4rittelyyn ei viel\u00e4 ole olemassa suoraviivaista tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 metodia. Aiheen tutkimus keskittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luotettavia tunneindikaattoreita, joita hevonen ei osaa piilottaa. Esimerkiksi \u201dkipuilme\u201d, johon liittyy sivuille osoittavat korvat, j\u00e4nnittyneet huulet ja rypistyneet silm\u00e4nymp\u00e4rykset, kertoo luotettavasti hevosen kokemasta kivusta. Hevosen stressitasoa voidaan tutkia mittaamalla syd\u00e4men sykett\u00e4, silm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 tai stressihormoni kortisolia, mutta mitk\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 eiv\u00e4t vaikuta antavan yksiselitteisi\u00e4 tuloksia. Fyysisten muutosten ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen havainnointi yhdess\u00e4 antavat tarkimman tiedon hevosen tunnetilasta.<\/p>\n
Hevosyksil\u00f6it\u00e4 seuratessa tulee huomioida my\u00f6s persoonallisuuserot: ekstrovertti hevonen reagoi voimakkaasti matalalla kynnyksell\u00e4, kun taas introvertti voi suurtakin stressi\u00e4 kokiessaan \u201dk\u00e4\u00e4nty\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in\u201d ja vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4ytymiselt\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin tyynelt\u00e4. Vasta tilanteen lauettua voi huomata hevosen maiskuttelevan kuivunutta suutaan, kun parasympaattisen hermoston aktivoituminen k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 syljen erityksen uudelleen. Hevosille on my\u00f6s lajina luontaista salata kuormittava tilanne ja pyrki\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi lauman suojaan vet\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4. Stressin ja ahdistuksen k\u00e4sittely tapahtuu silloin hevosen mielen tasolla.<\/p>\n
Hevosalalla on totuttu luottamaan ammattilaisten tietotaitoon, mutta tutkimukset kertovat ammattilaistenkin tunnistavan puutteellisesti hevosten tunnetiloja. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kyselytutkimuksessa noin puolet kilparatsastajista uskoi hevosen olevan iloinen, kun se ratsastettaessa on eteenp\u00e4inpyrkiv\u00e4 ja energinen. Eteenp\u00e4inpyrkimys voi olla my\u00f6s kivun oire tai kyse voi olla liikkumattomuuden my\u00f6t\u00e4 patoutuneesta k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeesta. Kisapaikalla urheiluhevosen eteenp\u00e4inpyrkimys saatetaan tulkita innostukseksi tai jopa voitontahdoksi, mutta kyse voi olla my\u00f6s stressitason kohoamisesta, josta hevonen tuntee tarvetta paeta.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hevoshame-kestavan-hevosmatkailun-maakunta\/wp-content\/uploads\/sites\/101\/2022\/06\/IMG_6604-300x225.jpg\")
<\/p>\n
Hevosen stressin tunnistaminen on ty\u00f6ntekij\u00e4n turvallisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Voimakasta stressi\u00e4 kokeva hevonen s\u00e4ikkyy helpommin ja aiheuttaa vaaratilanteita: er\u00e4\u00e4n tutkimuksen mukaan 70 % hevosiin liittyvist\u00e4 onnettomuuksista johtui hevosen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4.<\/p>\n
Koirankouluttaja Turid Rugaasin tunnetuksi tekem\u00e4t ja Racha\u00ebl Draaisman hevosalalle tuomat \u201drauhoittavat signaalit\u201d ovat ensimm\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 hevosen stressaantumisesta. Muun muassa silmien r\u00e4pyttelyn, haukottelun, p\u00e4\u00e4n tai kehon takaosan poisp\u00e4in k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen ja liikkeiden hidastamisen kautta el\u00e4in tyynnytt\u00e4\u00e4 ja rauhoittaa itse\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li tilanne vaikeutuu ja stressi kasvaa, eleetkin voimistuvat. Rauhoittavia signaaleja seuraa korvaava k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, stressisignaalit, v\u00e4limatkaa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t signaalit ja lopulta j\u00e4hmettyminen, pako tai hy\u00f6kk\u00e4ys. Korvaavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 voivat olla esimerkiksi p\u00e4\u00e4n hierominen omaa jalkaa vasten, maan kuopiminen ja p\u00e4\u00e4n \u201dviskominen\u201d. \u00a0Stressisignaalit kertovat selke\u00e4st\u00e4 j\u00e4nnittymisest\u00e4: muun muassa kohotettu tai tiiviisti painettu h\u00e4nt\u00e4, tihe\u00e4 ulostaminen ja sy\u00f6misen toistuva keskeytt\u00e4minen osoittavat, ett\u00e4 hevonen on huolissaan turvallisuudestaan. V\u00e4limatkaa lis\u00e4\u00e4vill\u00e4 signaaleilla hevonen pyrkii p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n kauemmas huolestuttavasta asiasta esimerkiksi uhittelemalla, pois ajamalla tai siirtym\u00e4ll\u00e4 poisp\u00e4in stressin aiheuttajasta.<\/p>\n
Miten tukea stressin hallintaa hevosella?<\/strong><\/h2>\nSe, kuinka suurelle stressille kilpahevonen altistuu, riippuu paljolti el\u00e4imen yksil\u00f6llisest\u00e4 stressinsietokyvyst\u00e4 ja arjen olosuhteista, joissa stressist\u00e4 on mahdollista palautua. Terveet urheiluhevoset toipuvat nopeasti kilpailup\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4st\u00e4 rasituksesta, jolloin my\u00f6s veren plasmasta mitatun kortisolipitoisuuden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pian laskevan normaalitasolle. \u00a0Elimist\u00f6n toiminnot ruuansulatuksessa ja verenkierrossa palautuvat, voimavaroja vapautuu kasvuun ja sairauksien torjuntaan sek\u00e4 lep\u00e4\u00e4minen onnistuu.<\/p>\n
Erityisesti nuoren hevosen kohdalla tarvitaan maltillista etenemist\u00e4. Kilpailuun liittyvi\u00e4 fyysisi\u00e4 ja henkisi\u00e4 valmiuksia on rakennettava harjoittelemalla asioita yksi kerrallaan.<\/p>\n
Varsan tulevaan stressinsietokykyyn vaikuttaa my\u00f6s vieroituksen tapa ja ajankohta. Liian \u00e4kkin\u00e4isesti tai aikaisin em\u00e4st\u00e4\u00e4n erotetun varsan perusturvallisuudentunne kokee kolauksen, ja varsasta voi kasvaa huonosti stressi\u00e4 siet\u00e4v\u00e4 hevonen. Luonnossa hevosvarsa saattaa lopettaa maidon juonnin alle vuoden ik\u00e4isen\u00e4, mutta se pysyy em\u00e4ns\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 ainakin 1\u20143-vuotiaaksi. Vaikka nuori hevonen ei en\u00e4\u00e4 ime maitoa, se saattaa k\u00e4yd\u00e4 nis\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi s\u00e4ik\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen. Em\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olo auttaa sit\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n tunteita ja stressitasoa.<\/p>\n
Stressinsietokyky ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n aivojen joustava k\u00e4ytt\u00f6 kehittyy sosiaalisella lajilla yhteydess\u00e4 muihin saman lajin yksil\u00f6ihin. El\u00e4intenkouluttaja Anna Kilpel\u00e4inen n\u00e4kee leikin olevan keskeist\u00e4 stressinsietokyvyn kehittymiselle. Sen my\u00f6t\u00e4 varsa altistuu normaaleille el\u00e4m\u00e4n haasteille, ja oppii toimimaan niiden parissa. Turvalliset olosuhteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia el\u00e4imen kokemaan mielihyv\u00e4\u00e4n ja palautumiseen.<\/p>\n
Ensisijaista stressaavissa tilanteissa on stressi\u00e4 aiheuttavan tekij\u00e4n poistaminen. Jos sit\u00e4 ei pystyt\u00e4 tunnistamaan ja poistamaan, hevosta voi auttaa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 my\u00f6nteisill\u00e4 reagointitavoilla ja tukea el\u00e4imen palautumista. Hevosta auttaa hallinnan tunteen s\u00e4ilytt\u00e4minen, jossa el\u00e4imell\u00e4 on mahdollisuus reagoida tilanteeseen. Hyvinvointi ei parane ja stressi v\u00e4hene vain ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 kokemuksia v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, vaan hevonen tarvitsee my\u00f6s positiivisia kokemuksia.<\/p>\n
Kuormituksesta palautumista tukee parhaiten hevosen oma, lajityypillinen el\u00e4m\u00e4. Hevoselle mielihyv\u00e4\u00e4 tuottaa turvallisten yst\u00e4v\u00e4hevosten seura, vapaa liikkuminen, ymp\u00e4rist\u00f6n tutkiminen ja tihe\u00e4 karkearehun sy\u00f6nti. N\u00e4it\u00e4 hevonen pystyy toteuttamaan ns. aktiivipihatossa ja laitumella ollessaan toisten hevosten kanssa.<\/em> My\u00f6s ihminen voi olla hevoselle l\u00e4heisyyden ja turvan l\u00e4hde. N\u00e4iss\u00e4 oloissa fyysinen ja henkinen palautuminen onnistuu parasympaattisen hermoston aktivoitumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\nKun hevonen on arjessa tyytyv\u00e4inen, se kest\u00e4\u00e4 esimerkiksi kuljetukseen ja kilpailutilanteisiin liittyv\u00e4t stressipiikit, Kilpel\u00e4inen tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Teksti:<\/p>\n
Anja Yli-Viikari, LUKE<\/p>\n
Markku Saastamoinen, LUKE<\/p>\n
Johanna \u00c4\u00e4h\u00e4l\u00e4, HAMK<\/p>\n
Kuvat:<\/p>\n
Kuninkuusravit 2021<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\nBartolom\u00e9, E., Cockram, M.S. 2016. Potential effects of stress on the performance of sport horses. Journal of Equine Veterinary Science 40, 84-93, https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jevs.2016.01.016<\/a>.<\/p>\nDraaisma, R. 2018. Finnish ladders ready for down loading. Calming signals of horses & scentwork for horses. https:\/\/calmingsignalsofhorses.com\/finnish-ladders-ready-for-down-loading\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
<\/p>\nSe, kuinka suurelle stressille kilpahevonen altistuu, riippuu paljolti el\u00e4imen yksil\u00f6llisest\u00e4 stressinsietokyvyst\u00e4 ja arjen olosuhteista, joissa stressist\u00e4 on mahdollista palautua. Terveet urheiluhevoset toipuvat nopeasti kilpailup\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4st\u00e4 rasituksesta, jolloin my\u00f6s veren plasmasta mitatun kortisolipitoisuuden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pian laskevan normaalitasolle. \u00a0Elimist\u00f6n toiminnot ruuansulatuksessa ja verenkierrossa palautuvat, voimavaroja vapautuu kasvuun ja sairauksien torjuntaan sek\u00e4 lep\u00e4\u00e4minen onnistuu.<\/p>\n
Erityisesti nuoren hevosen kohdalla tarvitaan maltillista etenemist\u00e4. Kilpailuun liittyvi\u00e4 fyysisi\u00e4 ja henkisi\u00e4 valmiuksia on rakennettava harjoittelemalla asioita yksi kerrallaan.<\/p>\n
Varsan tulevaan stressinsietokykyyn vaikuttaa my\u00f6s vieroituksen tapa ja ajankohta. Liian \u00e4kkin\u00e4isesti tai aikaisin em\u00e4st\u00e4\u00e4n erotetun varsan perusturvallisuudentunne kokee kolauksen, ja varsasta voi kasvaa huonosti stressi\u00e4 siet\u00e4v\u00e4 hevonen. Luonnossa hevosvarsa saattaa lopettaa maidon juonnin alle vuoden ik\u00e4isen\u00e4, mutta se pysyy em\u00e4ns\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 ainakin 1\u20143-vuotiaaksi. Vaikka nuori hevonen ei en\u00e4\u00e4 ime maitoa, se saattaa k\u00e4yd\u00e4 nis\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi s\u00e4ik\u00e4hdyksen j\u00e4lkeen. Em\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olo auttaa sit\u00e4 s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n tunteita ja stressitasoa.<\/p>\n
Stressinsietokyky ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n aivojen joustava k\u00e4ytt\u00f6 kehittyy sosiaalisella lajilla yhteydess\u00e4 muihin saman lajin yksil\u00f6ihin. El\u00e4intenkouluttaja Anna Kilpel\u00e4inen n\u00e4kee leikin olevan keskeist\u00e4 stressinsietokyvyn kehittymiselle. Sen my\u00f6t\u00e4 varsa altistuu normaaleille el\u00e4m\u00e4n haasteille, ja oppii toimimaan niiden parissa. Turvalliset olosuhteet tarjoavat paljon mahdollisuuksia el\u00e4imen kokemaan mielihyv\u00e4\u00e4n ja palautumiseen.<\/p>\n
Ensisijaista stressaavissa tilanteissa on stressi\u00e4 aiheuttavan tekij\u00e4n poistaminen. Jos sit\u00e4 ei pystyt\u00e4 tunnistamaan ja poistamaan, hevosta voi auttaa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 my\u00f6nteisill\u00e4 reagointitavoilla ja tukea el\u00e4imen palautumista. Hevosta auttaa hallinnan tunteen s\u00e4ilytt\u00e4minen, jossa el\u00e4imell\u00e4 on mahdollisuus reagoida tilanteeseen. Hyvinvointi ei parane ja stressi v\u00e4hene vain ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 kokemuksia v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, vaan hevonen tarvitsee my\u00f6s positiivisia kokemuksia.<\/p>\n
Kuormituksesta palautumista tukee parhaiten hevosen oma, lajityypillinen el\u00e4m\u00e4. Hevoselle mielihyv\u00e4\u00e4 tuottaa turvallisten yst\u00e4v\u00e4hevosten seura, vapaa liikkuminen, ymp\u00e4rist\u00f6n tutkiminen ja tihe\u00e4 karkearehun sy\u00f6nti. N\u00e4it\u00e4 hevonen pystyy toteuttamaan ns. aktiivipihatossa ja laitumella ollessaan toisten hevosten kanssa.<\/em> My\u00f6s ihminen voi olla hevoselle l\u00e4heisyyden ja turvan l\u00e4hde. N\u00e4iss\u00e4 oloissa fyysinen ja henkinen palautuminen onnistuu parasympaattisen hermoston aktivoitumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Kun hevonen on arjessa tyytyv\u00e4inen, se kest\u00e4\u00e4 esimerkiksi kuljetukseen ja kilpailutilanteisiin liittyv\u00e4t stressipiikit, Kilpel\u00e4inen tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n Teksti:<\/p>\n Anja Yli-Viikari, LUKE<\/p>\n Markku Saastamoinen, LUKE<\/p>\n Johanna \u00c4\u00e4h\u00e4l\u00e4, HAMK<\/p>\n Kuvat:<\/p>\n Kuninkuusravit 2021<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Bartolom\u00e9, E., Cockram, M.S. 2016. Potential effects of stress on the performance of sport horses. Journal of Equine Veterinary Science 40, 84-93, https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jevs.2016.01.016<\/a>.<\/p>\n Draaisma, R. 2018. Finnish ladders ready for down loading. Calming signals of horses & scentwork for horses. https:\/\/calmingsignalsofhorses.com\/finnish-ladders-ready-for-down-loading\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"