{"id":131,"date":"2020-02-07T08:11:06","date_gmt":"2020-02-07T06:11:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/?p=131"},"modified":"2020-02-07T08:11:06","modified_gmt":"2020-02-07T06:11:06","slug":"kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/","title":{"rendered":"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Biomassan kest\u00e4v\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 biotalouden sovellus- ja liiketoimintamahdollisuuksien kehitt\u00e4minen ovat tutkimusyksikk\u00f6mme HAMK\u00a0Bion\u00a0ty\u00f6n keski\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kertaisessa blogissa tutustutaan, miten ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kun\u00a0tutkimuspalvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Jarkko Nummela kertoo\u00a0BioKierto-hankkeesta.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.hamk.fi\/projektit\/biokierto\/\">BioKierto-hanke<\/a> pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon\u00a0yhteydess\u00e4 syntyvien ravinnerikkaiden materiaalien sis\u00e4lt\u00e4mien ravinteiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 uudelleen. Ravinteiden kierr\u00e4tys tuo parhaimmillaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, materiaalis\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6n, kuten vesist\u00f6jen, ravinnekuormia. Hanke toimii Kangasalan alueella viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n ajan.<\/p>\n<p>Hankkeen toteuttajina ovat HAMK, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto. BioKierto on muun muassa j\u00e4rjest\u00e4nyt ty\u00f6pajoja sek\u00e4 kartoittanut hankealueen biosivuvirtoja ja alueelle sopivia ravinnekiertomalleja.<\/p>\n<p>\u201cBiosivuvirroilla tarkoitetaan esimerkiksi elintarviketeollisuuden j\u00e4tteit\u00e4 tai broilerin ja hevosen lantaa. Toisin sanoen ne ovat orgaanista materiaalia, joiden syntymist\u00e4 ei voi est\u00e4\u00e4 mutta jotka eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4dy yrityksen varsinaisiin p\u00e4\u00e4tuotteisiin. Usein n\u00e4m\u00e4 biosivuvirrat ovat ravinnerikkaita ja niit\u00e4 voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi rehuna, biopolttoaineena tai lannoitteena\u201d, Nummela taustoittaa.<\/p>\n<p>Hankkeessa sovellettuja menetelmi\u00e4 ovat olleet lev\u00e4kasvatus, hy\u00f6nteiskasvatus, biohiilen valmistus, biokaasuprosessit, arvojakeiden kuten kollageenin erottaminen biomassasta ja sen hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 vesivirtojen hallinta. Esimerkiksi kollageenin erottamisesta ja hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 vesikierrosta osana ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 on kirjoitettu my\u00f6s hankkeen <a href=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/biokierto\/\">blogiin<\/a>.<\/p>\n<h2>Teknisest\u00e4 l\u00e4ht\u00f6asetelmasta kokonaisuuksien hallintaan<\/h2>\n<p>Biokierto-hankkeen painopiste on muuttunut hankkeen toteutuksen aikana. Aluksi hankkeessa l\u00e4hdettiin miettim\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 teknisi\u00e4 prosessimalleja, joilla esimerkiksi v\u00e4hennett\u00e4isiin ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vesist\u00f6ihin.<\/p>\n<p>\u201cHankkeen edetess\u00e4 kuitenkin ymm\u00e4rsimme, ett\u00e4 meid\u00e4n on katsottava kokonaisuutta, ei ainoastaan teknist\u00e4 puolta. Me emme voi ottaa vain yht\u00e4 tai kahta mallia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaan pit\u00e4\u00e4 katsoa, miten eri toimintoja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4. Ratkaisuna ei ole siis yksist\u00e4\u00e4n biokaasulaitoksen perustaminen hankealueelle, vaan pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, millaisia tarpeita ja tavoitteita alueen asukkailla ja yrityksill\u00e4 on. Voisiko esimerkiksi biokaasulaitos, joka hy\u00f6dynt\u00e4isi energial\u00e4hteen\u00e4\u00e4n biosivuvirtoja, tuottaa lannoitteita ja n\u00e4iden lis\u00e4ksi hiilikompensaatiotoimintaa eli olla mukana hiilensidonnassa?\u201d<\/p>\n<p>Hankkeessa on toteuttajien lis\u00e4ksi mukana muun muassa paikallisia maatiloja, Kangasalan kaupunki, Kangasalan l\u00e4mp\u00f6 ja Saarioinen. Hankkeessa on selvitetty, ett\u00e4 Kangasalassa esimerkiksi syntyy laskennallisesti yli 20 000 tonnia hevosen lantaa ja noin 10 000 tonnia broilerin lantaa vuodessa. N\u00e4it\u00e4 ravinnerikkaita materiaaleja voisi biokaasulaitosta py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 yhteis\u00f6 jalostaa lannoitteeksi ja tarjota samalla hiilihyvitysmahdollisuutta yrityksille.<\/p>\n<p>\u201cEsimerkiksi jalostamalla hevosen ja broilerin lantaa kuivaksi ja helposti kuljetettavaksi lannoitteeksi yhteis\u00f6ss\u00e4 pystytt\u00e4isiin hallitsemaan helpommin fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 alueen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Lannoitetta voitaisiin myyd\u00e4 my\u00f6s alueen ulkopuolelle&#8221;, Nummela lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h2>Yhteis\u00f6n tarpeiden mukaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity biojalostamo<\/h2>\n<p>Aihe on monisyinen, joten tutustutaan ravinnekiertoon viel\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen esimerkkiketjun avulla.<\/p>\n<p>Esimerkiksi paikallinen maaseutuyritt\u00e4j\u00e4 voi myyd\u00e4 hiilivapaata tuotetta kartoittamalla ensin tuotteensa\u00a0hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00a0sek\u00e4\u00a0tuotannossa\u00a0syntyv\u00e4t\u00a0biosivuvirrat.\u00a0Maaseutuyritt\u00e4j\u00e4n\u00a0biosivuvirrat, kuten hevosen lanta tai hakkuuj\u00e4te, toimitettaisiin alueen\u00a0biojalostamoon.\u00a0 Siell\u00e4 biosivuvirrat hy\u00f6dynnett\u00e4isiin esimerkiksi biopolttoaineena, jalostettaisiin\u00a0lannoitteeksi tai vaikkapa biohiileksi.<br \/>\nBiosivuvirroista syntynytt\u00e4 bioenergiaa voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u00a0esimerkiksi maatilan rakennusten l\u00e4mmitt\u00e4miseen. Lannoitteella ja biohiilell\u00e4 voitaisiin puolestaan parantaa pellon maaper\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u201cLannoitteet eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n edist\u00e4 peltokasvien kasvua, vaan esimerkiksi fosforia ja typpe\u00e4 tarvitsevat my\u00f6s maaper\u00e4n mikrobit, jotka parantavat maaper\u00e4n kasvuolosuhteita. Samoin biohiili parantaa maaper\u00e4\u00e4 muun muassa parantamalla maan vedensitomiskyky\u00e4. Samalla sidotaan hiilt\u00e4 peltoon, jolloin hiili on pois kierrosta \u2013 ja siis my\u00f6s ilmakeh\u00e4st\u00e4 \u2013 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n\u00a0useita satoja vuosia.\u201d<\/p>\n<p>Biojalostamon yhteydess\u00e4 voitaisiin viel\u00e4\u00a0lopuksi laskea\u00a0hiilikompensaatiopotentiaali\u00a0eli, paljonko hiilt\u00e4 saataisiin\u00a0sidottua maaper\u00e4\u00e4n. Maaseutuyritt\u00e4j\u00e4 voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 hiilihyvityst\u00e4 tuotteidensa markkinoinnissa ja osoittaa kuluttajille suoraan, mihin peltoon\u00a0tuotannossa syntynyt\u00a0hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00a0on sidottu.<\/p>\n<p>Ravinnekiertoon ja hiilen sidontaan voisivat osallistua my\u00f6s muunlaiset yritykset ja asukkaat. Samaan biojalostamoon alueen asukkaat voisivat tuoda esimerkiksi\u00a0puutarhaj\u00e4tteens\u00e4, joista tuotettaisiin biohiilt\u00e4 ja joilla asukkaat voisivat parantaa kotipuutarhansa maaper\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h2>Ravinnekiertoa\u00a0edistet\u00e4\u00e4n\u00a0monella tapaa<\/h2>\n<p>Hanke on osallistanut my\u00f6s hamkilaisia opiskelijoita. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 HAMKissa on tekeill\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja ja YAMK-tutkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6 biokiertoon liittyvist\u00e4 ansaintamalleista ja hiilikompensaatiomahdollisuuksista. Lis\u00e4ksi hankkeen puitteissa syntyi AMK-opinn\u00e4ytety\u00f6 biosivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6nteisten kasvattamisessa.<\/p>\n<p>Hankkeelle on haettu jatkoaikaa viel\u00e4 muutama kuukausi, joka kuluu p\u00e4\u00e4asiassa raportointiin, viestint\u00e4\u00e4n ja lopputapahtuman j\u00e4rjest\u00e4miseen. Miten BioKierron teemoja vied\u00e4\u00e4n jatkossa eteenp\u00e4in?<\/p>\n<p>\u201cEsimerkiksi parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 olevassa <a href=\"https:\/\/www.hamk.fi\/projects\/bioeconomy-4-0-carbon-4-0\/?lang=en\">Bioeconomy 4.0 -hankkeessa<\/a> kehitet\u00e4\u00e4n ravinnekiertolaskentamallia, jolla voidaan kartoittaa typen, fosforin ja hiilen levi\u00e4mist\u00e4 tietyll\u00e4 alueella. Se on ty\u00f6kalu, jota my\u00f6s paikalliset voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi <a href=\"https:\/\/www.hamk.fi\/projektit\/biohiili-biohiilesta-bisnesta-hameeseen\/\">Biohiilest\u00e4 bisnest\u00e4 H\u00e4meeseen -hankkeessa<\/a> tutkitaan mm. H\u00e4meenlinnan seudun potentiaalia biohiililiiketoiminnan kehitt\u00e4miseen\u201d, Nummela kertoo.<\/p>\n<p>BioKierron kaltaista toimintaa ja yhteisty\u00f6t\u00e4 Suomessa on my\u00f6s muun muassa Ahvenanmaalla ja Palopuron kyl\u00e4ss\u00e4 Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi on olemassa kunnille tarkoitettu Ravinneneutraali kunta <a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/ranku\">(RANKU) ravinnekierr\u00e4tyksen toimintamalli<\/a>, joka ravinnekierr\u00e4tyksen lis\u00e4\u00e4misen ohella vahvistaa luottamusta ja avoimuutta instituutioiden ja maanviljelij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Hanke on hakenut oppia my\u00f6s It\u00e4vallassa sijaitsevalta Kaindorfin ekoalueelta, jossa paikalliset asukkaat, maatilat ja yritykset ovat muodostaneet peltojen hiilensidonnan ymp\u00e4rille aktiivisen yhteis\u00f6n. Vierailusta kerrottiin hankkeen <a href=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/biokierto\/hiilensidontaa-ja-ravinnekiertoa-oppimassa-itavallassa\/\">blogissa<\/a>.<\/p>\n<h2>Tulevaisuuteen rohkeutta ja HAMK\u00a0Bion\u00a0monipuolisuuden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4<\/h2>\n<p>Mit\u00e4 pit\u00e4isi viel\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4, jotta\u00a0ravinteikkaat\u00a0biosivuvirrat tulisivat yh\u00e4 paremmin hy\u00f6dynnetty\u00e4?<\/p>\n<p>&#8221;Meill\u00e4 on ty\u00f6kaluja ja osaamista, mutta viel\u00e4 arastellaan l\u00e4hte\u00e4 kokeilemaan. Tutkijat haluavat tutkia viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4, mik\u00e4 voi olla v\u00e4h\u00e4n ongelma. Meid\u00e4n pit\u00e4isi ottaa uskallus ja kokeilla. Samalla toisimme aiheeseen liittyvi\u00e4 ty\u00f6kaluja ja osaamista esiin.\u201d<\/p>\n<p>Ent\u00e4p\u00e4 mitk\u00e4 ovat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 HAMK\u00a0Bion\u00a0vahvuudet ja toisaalta kehityskohteet Nummelan n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n<p>\u201cEhdoton vahvuus on monipuolisuus. Meill\u00e4 on monipuolinen henkil\u00f6st\u00f6, monipuolista osaamista ja toimintaa. Mit\u00e4 kaikkea tuotantokampuksemme\u00a0Evo,\u00a0Mustiala\u00a0ja\u00a0Lepaa\u00a0voisivat viel\u00e4 tarjota?\u00a0 Toisaalta olemme viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n hajallaan ja sis\u00e4ist\u00e4 organisointia tarvitaan viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Nummelalla on my\u00f6s\u00a0konkreettinen\u00a0toive\u00a0mieless\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u201cKyll\u00e4 meill\u00e4 HAMKissa pit\u00e4isi olla tulevaisuudessa oma biokaasulaitos.\u201d<\/p>\n<p>BioKierto-hanketta ja HAMK Bion kuulumisia voi seurata <a href=\"https:\/\/www.hamk.fi\/projektit\/biokierto\/#perustiedot\">hankesivuilta<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.hamk.fi\/tutkimusyksikot\/hamk-bio\/\">tutkimusyksik\u00f6n sivuilta<\/a> tai <a href=\"https:\/\/twitter.com\/HamkBiotalous\">Twitteriss\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Hankkeesta lyhyesti:<\/strong><\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4?<\/strong> <a href=\"https:\/\/www.hamk.fi\/projektit\/biokierto\/#perustiedot\">BioKierto<\/a> on Kangasalan alueella biokiertomahdollisuuksia kehitt\u00e4v\u00e4 hanke. Hankkeen toteuttajia ovat HAMKin lis\u00e4ksi Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen rahoittaa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n Raki2-ohjelma.<br \/>\n<strong>Miksi?<\/strong>\u00a0Ravinnekierron parantamiseksi sek\u00e4 siihen liittyvien\u00a0uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamiseksi, materiaalis\u00e4\u00e4st\u00f6jen saamiseksi ja vesist\u00f6jen ravinnekuormien v\u00e4hent\u00e4miseksi.<br \/>\n<strong>Milloin?<\/strong>\u00a02017-2020 (hankkeelle on haettu jatkoaikaa maaliskuulle 2020).\u00a0Hankkeen tiimoilta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n\u00a019.3.\u00a0Kangasala-talossa\u00a0lopputapahtuma, josta tiedotetaan\u00a0mm.\u00a0hankesivuilla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>Teksti: Inka Stormi<\/em><\/p>\n<p><em>Kuva: Jarkko Nummela<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Biomassan kest\u00e4v\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 biotalouden sovellus- ja liiketoimintamahdollisuuksien kehitt\u00e4minen ovat tutkimusyksikk\u00f6mme HAMK\u00a0Bion\u00a0ty\u00f6n keski\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kertaisessa blogissa tutustutaan, miten ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kun\u00a0tutkimuspalvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Jarkko Nummela kertoo\u00a0BioKierto-hankkeesta. BioKierto-hanke pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon\u00a0yhteydess\u00e4 syntyvien ravinnerikkaiden materiaalien sis\u00e4lt\u00e4mien ravinteiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 uudelleen. Ravinteiden kierr\u00e4tys tuo parhaimmillaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, materiaalis\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6n, kuten vesist\u00f6jen, ravinnekuormia. Hanke toimii Kangasalan alueella viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n ajan. Hankkeen<span class=\"read-more\"><a href=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\" title=\"Read More\">More<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"author":577,"featured_media":135,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"_exactmetrics_sitenote_active":false,"_exactmetrics_sitenote_note":"","_exactmetrics_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":{"0":"post-131","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-yleinen"},"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v26.9 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 - Hamkilainen tutkimus<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"HAMK Bion hanke BioKierto pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon yhteydess\u00e4 syntyvien ravinteiden uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 - Hamkilainen tutkimus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"HAMK Bion hanke BioKierto pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon yhteydess\u00e4 syntyvien ravinteiden uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Hamkilainen tutkimus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-02-07T06:11:06+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"563\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Inka Stormi\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Inka Stormi\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\"},\"author\":{\"name\":\"Inka Stormi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/05ec9ad137d224eba5ac4d8e1e927c7f\"},\"headline\":\"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4\",\"datePublished\":\"2020-02-07T06:11:06+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\"},\"wordCount\":1046,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\",\"name\":\"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 - Hamkilainen tutkimus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg\",\"datePublished\":\"2020-02-07T06:11:06+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/05ec9ad137d224eba5ac4d8e1e927c7f\"},\"description\":\"HAMK Bion hanke BioKierto pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon yhteydess\u00e4 syntyvien ravinteiden uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg\",\"width\":1000,\"height\":563,\"caption\":\"Pakkalanj\u00e4rvi on hankealueella sijaitseva rehev\u00f6itynyt j\u00e4rvi\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/\",\"name\":\"Hamkilainen tutkimus\",\"description\":\"T\u00e4ss\u00e4 blogissa p\u00e4\u00e4osassa on hamkilainen tutkimus, tervetuloa mukaan!\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/05ec9ad137d224eba5ac4d8e1e927c7f\",\"name\":\"Inka Stormi\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/255f3b4aa28648196a26df0074e579ff2ffae984fb76c6741520dab48e8bf3c3?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/255f3b4aa28648196a26df0074e579ff2ffae984fb76c6741520dab48e8bf3c3?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Inka Stormi\"},\"url\":false}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 - Hamkilainen tutkimus","description":"HAMK Bion hanke BioKierto pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon yhteydess\u00e4 syntyvien ravinteiden uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 - Hamkilainen tutkimus","og_description":"HAMK Bion hanke BioKierto pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon yhteydess\u00e4 syntyvien ravinteiden uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.","og_url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/","og_site_name":"Hamkilainen tutkimus","article_published_time":"2020-02-07T06:11:06+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":563,"url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Inka Stormi","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Inka Stormi","Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/"},"author":{"name":"Inka Stormi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/05ec9ad137d224eba5ac4d8e1e927c7f"},"headline":"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4","datePublished":"2020-02-07T06:11:06+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/"},"wordCount":1046,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/","name":"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 - Hamkilainen tutkimus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg","datePublished":"2020-02-07T06:11:06+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/05ec9ad137d224eba5ac4d8e1e927c7f"},"description":"HAMK Bion hanke BioKierto pyrkii parantamaan\u00a0elintarviketuotannon yhteydess\u00e4 syntyvien ravinteiden uudelleen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#primaryimage","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg","contentUrl":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-content\/uploads\/sites\/67\/2020\/02\/JarkkoNummela_Pakkalanj\u00e4rvi-e1580977546890.jpg","width":1000,"height":563,"caption":"Pakkalanj\u00e4rvi on hankealueella sijaitseva rehev\u00f6itynyt j\u00e4rvi"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/kohti-ravinteiden-parempaa-hyodyntamista\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kohti ravinteiden parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#website","url":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/","name":"Hamkilainen tutkimus","description":"T\u00e4ss\u00e4 blogissa p\u00e4\u00e4osassa on hamkilainen tutkimus, tervetuloa mukaan!","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/05ec9ad137d224eba5ac4d8e1e927c7f","name":"Inka Stormi","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/255f3b4aa28648196a26df0074e579ff2ffae984fb76c6741520dab48e8bf3c3?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/255f3b4aa28648196a26df0074e579ff2ffae984fb76c6741520dab48e8bf3c3?s=96&d=mm&r=g","caption":"Inka Stormi"},"url":false}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/577"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=131"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":138,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/131\/revisions\/138"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.hamk.fi\/hamkilainen-tutkimus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}