Me suomalaiset olemme aina olleet edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6iden joukossa vesisektorilla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessa on asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n verrattuna valtavat vesivarat ja vett\u00e4 sataa ymp\u00e4ri vuoden.<\/p>\n\n\n\n
Kymmenet tuhannet j\u00e4rvet ja pitk\u00e4t reittivesist\u00f6t ovat tarjonneet paitsi oivia kuljetusreittej\u00e4 my\u00f6s ravintoa, energiaa ja viime vuosikymmenin\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi nousutta virkistyst\u00e4. Juomavetemme saamme nyky\u00e4\u00e4n valtaosin pohjavesivarannoista, mutta my\u00f6s j\u00e4rvet ja joet ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 elint\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Emmek\u00e4 voi unohtaa vesist\u00f6jen roolia j\u00e4tevesiemme vastaanottajina, teollisuuden prosessivesien l\u00e4htein\u00e4 tai vaikkapa kasteluvesiresurssina. Ei ole siis mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 vesiasiat ovat meit\u00e4 kiinnostaneet.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset sateet ovat valitettavasti saaneet suomalaiset luottamaan vesivarojen riitt\u00e4vyyteen ja vesihuollon toimivuuteen. Valitettavasti siksi, ett\u00e4 kiinnostus sellaiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotka t\u00e4ht\u00e4isiv\u00e4t muualla maailmassa esiintyvien vesiongelmien ratkaisemiseen, on takavuosina ollut liian laimeaa. Maailmassa on eri tietol\u00e4hteist\u00e4 riippuen 1,5\u20132,0 miljardia ihmist\u00e4 vailla puhdasta juomavett\u00e4 ja noin 4,5\u20135,0 miljardia ihmist\u00e4 vailla asianmukaista sanitaatiota. J\u00e4lkimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat ne, joilla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista k\u00e4ym\u00e4l\u00e4\u00e4 ja k\u00e4sienpesumahdollisuutta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja ne, joiden j\u00e4tevedet kyll\u00e4 johdetaan viem\u00e4reihin, mutta j\u00e4tevesi\u00e4 ei k\u00e4sitell\u00e4. Kun lis\u00e4ksi muistetaan, ett\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oleva ilmastonmuutos tulee ennusteiden mukaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden alueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joissa esiintyy v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin ajoittaista pulaa vedest\u00e4, meill\u00e4kin pit\u00e4isi panostaa yh\u00e4 enemm\u00e4n veden uudelleen k\u00e4yt\u00f6n mahdollistaviin tutkimuksiin.<\/p>\n\n\n\n
Tilanne on muuttumassa. Siihen ajavat monet eri seikat, joista alla muutama esimerkki.<\/strong><\/p>\n\n\n\n EU:n tavoitteena on l\u00e4hivuosina kuusinkertaistaa veden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 Euroopassa. T\u00e4h\u00e4n ajavat etenkin V\u00e4limeren rannoilla sijaitsevien maiden lis\u00e4\u00e4ntyneet kuivuusjaksot. Kun vett\u00e4 ei tule taivaalta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, veden kierr\u00e4tt\u00e4minen nousee t\u00e4rke\u00e4\u00e4n rooliin. Niinp\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran on asetettu laatuvaatimukset ruoantuotantoon k\u00e4ytett\u00e4vien alueiden kasteluvesille. Kun s\u00e4\u00e4d\u00f6kset koskevat kaikkia EU-maita, pit\u00e4\u00e4 Suomenkin panostaa vesiensuojeluun enemm\u00e4n ja pit\u00e4\u00e4 huolta sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n vesisektorimme vienti\u00e4 harjoittavat yritykset pysyv\u00e4t mukana kansainv\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa.<\/p>\n\n\n\n Kiinnostus sellaiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotka t\u00e4ht\u00e4isiv\u00e4t muualla maailmassa esiintyvien vesiongelmien ratkaisemiseen, on takavuosina ollut liian laimeaa.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Maailman talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 uudistaa. Tuhlaileva talous, jossa kallisarvoisia resursseja on surutta hy\u00f6dynnetty, kulutettu ja hyl\u00e4tty pysyv\u00e4sti pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 elint\u00e4rke\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 on fosfori \u2013 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ravinne ruoantuotannossa. Fosfori on uusiutumaton resurssi, jonka on laskettu nykyisell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 loppuvan tiedossa olevista esiintymist\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosisadalla. Ruoan mukana nauttimamme fosfori poistuu kehostamme p\u00e4\u00e4osin virtsan mukana. Viem\u00e4r\u00f6idyill\u00e4 alueilla j\u00e4tevedenpuhdistamoista tulisi kehitt\u00e4\u00e4 lannoitetehtaita. Viem\u00e4r\u00f6im\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 alueilla pit\u00e4isi panostaa erottelevaan k\u00e4ym\u00e4l\u00e4teknologiaan. On j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 tuhlausta sekoittaa kallisarvoinen virtsa huuhteluk\u00e4ym\u00e4l\u00e4ss\u00e4 runsaaseen vesim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, kun sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 fosfori pit\u00e4isi saada kiertoon.<\/p>\n\n\n\n Ilmastonmuutos on jo lis\u00e4nnyt erilaisia s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4. Mainittujen kuivuusjaksojen lis\u00e4ksi my\u00f6s kaupunkitulvat ovat yleistyneet, ja niiden aiheuttamat tuhot muuttuneet vakavammiksi. Valumavesien hallinta tarkoittaa paitsi tietoa veden mukana kulkeutuvien ep\u00e4puhtauksien m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja niiden poistamistarpeesta ja -menetelmist\u00e4 niin my\u00f6s veden virtaamien kontrollointia niin, ett\u00e4 tulvatuhot saataisiin minimoitua. Paine vesitutkimusta kohtaan kasvaa monella tavalla, kun megatrendit etenev\u00e4t. V\u00e4est\u00f6nkasvu, muuttoliikkeet, korjausvelan lis\u00e4\u00e4ntyminen, biodiversiteetin ehtyminen, ymp\u00e4rist\u00f6n kemikalisoituminen\u2026 luetteloa voi jatkaa pitk\u00e4ksi. Kaikki vaikuttavat vesivaroihin tavalla tai toisella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"