Vuonna 1912 julkaistussa Pienviljelij\u00e4n k\u00e4sikirjassa on J. E. Sunilan vajaan 60 sivun mittainen kirjoitus maatalousliikkeen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4, jonka avulla voi verrata maatalousekonomian koulutusta ennen ja nyt.<\/p>\n\n\n\n
Kirjahyllyst\u00e4ni l\u00f6ytyv\u00e4n Pienviljelij\u00e4n k\u00e4sikirjassa vuodelta 1912 J. E. Sunilan kirjoitus etenee seuraavilla p\u00e4\u00e4otsikoilla: p\u00e4\u00e4oma (52 sivua), ty\u00f6 (2 sivua) ja maatalousliikkeen johto (2 sivua). Laskelmia ei t\u00e4ss\u00e4 julkaisussa juuri esitelty, mutta niist\u00e4kin Sunila oli tehnyt oppikirjat. Pienviljelij\u00e4n k\u00e4sikirjassa kuitenkin listattiin toimenpiteit\u00e4, joita olisi jokaisen viljelij\u00e4n syyt\u00e4 tehd\u00e4. Listassa oli vuosittain p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4 pitk\u00e4n ajan taloussuunnitelma, omaisuusluettelo (tase) vuosittain, liiketuloksen laskenta kirjanpidon perusteella. Havaintoja on teht\u00e4v\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in, joiden perusteella suunnitellaan tulevia t\u00f6it\u00e4. T\u00e4m\u00e4 listaus toimii t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin samoin kuin toteamus \u201domat laiminly\u00f6nnit tulevat maamiehelle kalliiksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Kun aloitin omat maatalousekonomian opintoni yli 40 vuotta sitten Siikasalmen maatalousoppilaitoksessa, opinnot eteniv\u00e4t pitk\u00e4lti samoin kuin Sunilan kirjoituksessa. Sama jatkui viel\u00e4 yliopistossa. Laskentaa oli tullut mukaan enemm\u00e4n kuin aikaisemmin ja markkinat huomioitiin maatalouspolitiikan opinnoilla. Maatalousekonomian opetuksen j\u00e4sennys pysyi samanlaisena l\u00e4hes 100 vuotta.<\/p>\n\n\n\n
Nykyisin aikaisempi j\u00e4sennys on muuttunut. Samoja asioita opiskellaan, mutta painotukset ovat erilaisia. Aikaisemmin tiedon saanti oli keskeisess\u00e4 asemassa. Nykyisin verkkojen v\u00e4lityksell\u00e4 p\u00e4\u00e4see tietoon k\u00e4siksi ja monet asiat muuttuvat nopeasti. Nyt korostuvat enemm\u00e4n liikkeenjohdolliset toimet ja niihin sopivien toimintamallien opiskelu, markkinoiden ja politiikan seuraaminen, tavoitteiden asettaminen, strategian luominen tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi ja toiminnan analysointi. Laskennan perusteiden hallitseminen on edelleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, vaikka monet laskelmat tehd\u00e4\u00e4nkin valmiiden mallien kautta. Tilojen koon kasvun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n johtamiseen liittyvi\u00e4 asioita on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n, unohtamatta verotusta ja maatalouspolitiikan vaikutusta. Tilakokonaisuuden hallinta on oltava keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Olen toiminut l\u00e4hes koko ty\u00f6urani maatalousekonomian opettajana. Nykyisist\u00e4 opiskelijoistani ammattikorkeakoulussa iso osa tavoittelee opintojen j\u00e4lkeen yritt\u00e4j\u00e4n uraa tai on jo yritt\u00e4jin\u00e4. Maatalousyritt\u00e4j\u00e4 tarvitsee koulutusta. Koulutuksessa tulee tietoperustaa, erilaisissa teht\u00e4viss\u00e4 tulee harjoiteltua toimenpiteit\u00e4 ja oppilaitosyhteis\u00f6 muodostaa verkoston, jonka puitteissa voi testata omia suunnitelmia. Yritt\u00e4jyyteen ja maatalouden liikkeenjohtoon liittyv\u00e4\u00e4 opetusta on oltava tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti ja koko opiskeluajan, koska opiskelijan ajattelun kehittyminen vaatii pitemm\u00e4n ajan kuin muutaman kuukauden mittaiset opinnot yhdess\u00e4 paketissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"